Miten vakavia liikenneonnettomuuksia voitaisiin vähentää?

Pitää kuitenkin muistaa, että usein jos meinaa pysyä aikataulussa on ajettava ylinopeutta. Tai myös mahdollisesti toimittava jotenkin muuten kyseenalaisesti, (kuten ajaa sakkorenkailla) jos ei halua saada kenkää.

Jutustelin kerran Helsingin lähistöllä kulkeneen maaseudun vakiovuoron kuljettajan kanssa. Aikataulut ovat kuulemma samat kuin 1980-luvun alussa. Työnantaja säästää tällä tavoin, kun kuljettajille ei makseta ylimääräisestä työajasta, vaikka ruuhkat ovat lisänneet matka-aikaa kaupungin päässä. 60:n teillä on paahdettava talviliukkaillakin 80:n nopeutta. Jos näin ei tee ja matkustajat alkavat valittaa myöhästymisistä, niin työnantaja ottaa puheeksi, että jos ei aikataulun mukaan ajaminen onnistu, niin olisiko joku muu linja parempi. Ja nyt puhutaan siis liikenteestä, jota ei ole kilpailutettu, joten tämä ei siitä voi johtua.
 
1990-luvun puolella vielä Jyväskylässä asuessani linjan 22 reitille tuli joka vuosi lisää töyssyjä ja 40 km/h nopeusrajoitusalue laajeni (ennen lähes koko matka vähintään 60 km/h). Muistan usean kuljettajan valittaneen, että ajoaika ei muutu miksikään, vaikka linjan ajaminen hidastuu vuosi vuodelta. Tuolloin tarinat tyyliin "täytyy vaihtaa linjalle ehtivämpi kuljettaja" olivat myös yleisiä.
 
Ja nyt puhutaan siis liikenteestä, jota ei ole kilpailutettu, joten tämä ei siitä voi johtua.

Jos se johtuukin juuri siitä, että ei ole kilpailutettu. Kaupalliselta pohjalta ajettavassa liikenteessä ajoajan lisääminen söisi suoraan liikennöitsijän tulosta. Kilpailutetussa liikenteessä ajoajan piteneminen olisi tilaajan ongelma, joten liikennöitsijän kannattaa ilman muuta vaatia tilaajalta lisää ajoaikaa, jos liian tiukoista ajoajoista seuraa vähääkään esim. ylityötunteja.
 
Kaikkein pahin ilmiöhän on katumaasturi, joka on suurempi ja raskaampi kuin suurin osa muista autoista, joten sillä on ”turvallista” ajaa huoletonta ylinopeutta.
Ja kun se on myös korkeampi, voi sillä ajaa turvallisesti aivan edellämenevän takapuskurissa kiinni. Näkeehän möhköfantin kuljettaja pienen auton ylitse, mitä edessä tapahtuu.
 
Ja kun se on myös korkeampi, voi sillä ajaa turvallisesti aivan edellämenevän takapuskurissa kiinni. Näkeehän möhköfantin kuljettaja pienen auton ylitse, mitä edessä tapahtuu.

Muistan erään tarinan Jenkkilästä, jossa maatalon isäntä osti vaimolle ison "truckin", eli vielä suomalaisiakin katumaastureita tömäkämmän ajopelin. Katsokaas kun vaimo on huono ajamaan ja hän kuljettaa pariskunnan lapsia, niin matkustaminen on turvallisempaa tällä tavoin. Auton koko näyttää olevan jollain tapaa käänteisesti sidoksissa halukkuuteen noudattaa liikennesääntöjä. Työsuhdemaastureilla ajetaan nokka pystyssä asenteella "blah, kyllä MINÄ voin ajaa bussikaistaa/ohittaa pientareen kautta/tulla kolmion takaa eteen", kun on se kulmikas ja kolho metallihäkkyrä siinä suojana.
 
Jutustelin kerran Helsingin lähistöllä kulkeneen maaseudun vakiovuoron kuljettajan kanssa. Aikataulut ovat kuulemma samat kuin 1980-luvun alussa. Työnantaja säästää tällä tavoin, kun kuljettajille ei makseta ylimääräisestä työajasta, vaikka ruuhkat ovat lisänneet matka-aikaa kaupungin päässä. 60:n teillä on paahdettava talviliukkaillakin 80:n nopeutta. Jos näin ei tee ja matkustajat alkavat valittaa myöhästymisistä, niin työnantaja ottaa puheeksi, että jos ei aikataulun mukaan ajaminen onnistu, niin olisiko joku muu linja parempi. Ja nyt puhutaan siis liikenteestä, jota ei ole kilpailutettu, joten tämä ei siitä voi johtua.

Väärin mitoitettu/laskettu aikataulu ei poista sitä tosiseikkaa, että linja-autolla hetkellisiä suuriakin ylinopeuksia ajamalla ei voi saada merkittävää muutosta reitillä kuluvaan aikaan.

Jatkuva 10-20 km/h ylinopeus pitkällä sivulla (yli 100 km) toisi aikaeroa jonkun minuutin, mutta käytännössä se ei onnistu, koska vähän väliä edessä on hitaammin liikkuvia (huom. nopeusmittareiden huono tarkkuus henkilöautoissa verrattuna piirturiautojen tarkkuuteen).

Hyvän ohituspaikan odottamiseen tärvääntyy sekin "säästetty" aika (huom. linja-auton kiihtyvyys ja mahdollinen hyvinkin pieni nopeusero).

Olen kellottanut näitä juttuja itse linjalla ajaessani, ehkä muidenkin kannattaisi...
 
Eilen oltiin Turusta Tampereelle 20:30 lähtevällä Paunun vuorolla viisi minuuttia etuajassa Urjalassa. En kokemuksesta tiedä, onko Urjalaan jätetty "ilmaa", mutta kuljettaja ajoi kyllä aika uhkarohkeasti, mm. ohittaen ysitien ylileveillä kaistoilla jossain Auran paikkeilla auton samalla kohdaten toisen auton. Tulipahan todistettua, että virallisesti kaksikaistaiselle tielle mahtuu sillä kohtaa helposti bussi väliin. :roll:

Perinteisiäkin ohituksia tehtiin useita, en ole koskaan kokenut vastaavaa bussissa.
 
Leveäkaistatien kantava ajatus on nimenomaan se, että kolme ajoneuvoa mahtuu turvallisesti vierekkäin.
 
Kokemuksella puhuen, kyllä Lieto-Aura leveäkaistatielle 4:kin henkilöautoa rinnakkain sopii. Oikeasti on muuten aika vaarallinen pätkä. Pitäisi rakentaa moottoritieksi, niinkuin alunperin on suunniteltu ja eritasot Kt-41:n, Nuortentalolle ja siihen kolmanteenkin risteykseen. Rahat vain loppu ja tehtiin pelkästään 1 ajorata.
 
Takaisin
Ylös