Sinänsä Artic on aiempien ja tämänkin kokemuksen perusteella vaikuttanut laadukkaalta ja tyylikkäältä vaunulta, mutta se ei silti tee Stadin ratikkajärjestelmästä eurooppalaista ratikkajärjestelmää.
Mikään vaunu ei tietenkään voi poistaa radan virheitä, ainoastaan vähentää niiden vaikutusta. Helsingin rataverkossa on myös ominaisuuksia, joita ei voi pitää tyypillisinä eurooppalaisille uusille raitioteille. Ne voivat kylläkin olla aivan tyypillisiä eurooppalaisille raitioteille yleensä. Näitä ominaisuuksia ovat maasto-olosuhteiden vaikutukset, eli mäkisyys ja katuverkon mitoitus.
Articin suunnittelun ja rakenteen tärkein lähtökohta on ollut soveltuvuus vaikeisiin maasto-olosuhteisiin, koska Helsingissä on sellaiset. Variotramin tapainen moninivelvaunu on pituussuunnassa jäykkä, ja soveltuu parhaiten suoralle ja kaarteissa tasomaiselle radalle. Suoran ja kaarteisen radan vaatimukset vaunulle ovat ristiriitaiset, joten jossain määrin joudutaan kopromissiin. Joka tapauksessa, kun vaunu toimii hyvin vaikean ratageometrian kanssa, sen on oltava joustava ja silloin se ei ole jäykkä. Tämä on tavoiteltu ominaisuus, ei vika, ja joustavassa vaunussa matkustuskokemus on erilainen kuin jäykässä vaunussa.
Radan katuverkon mukainen geometria siis ei ole radan virhe, vaan radan ominaisuus. Helsingin rataverkolla on myös muita haasteita. Osin ne ovat yksinkertaisesti raiteessa olevia virheitä, osin tieten tehtyjä valintoja. Jälkimmäisiä ovat matalauraiset vaihteet ja kaarteet, joissa ei ole siirtymäkaaria sekä ylipäätään tapa rakentaa rataa. Vaunun joustavuus ja pehmeä jousitus vähentävät mainittuja raiteen ominaisuuksia, mutta eivät tee vaunun kulusta sellaista kuin nykyaikaisella tavalla tehdyllä radalla olisi. Mutta näiden kahden ensimmäisen vaunun kanssa saadaan kokemusta siitä, miten jousituksen jäykkyys ja vaimennukset sopivat Helsingin rataan. Kokemuksen perusteella jousitusta voidaan säätää.
Euroopan kokemuksesta voi sanoa, että myöskään yhdistelmä hyvä rata ja huono vaunu ei toimi. Olen ajanut moderneilla moninivelvaunuilla jopa aivan suoraa rataa, mutta vaunu hakee eli kiemurtelee pääasiassa sivusuunnassa koko ajan. Kaarteessa efekti voimistuu, ja kiskoja tarkastelemalla näkee, miten vaunu pilaa kiskon kuluttamalla sen sivusuunnassa aaltoilevaksi. Näiden ominaisuuksien välttämiseksi on pyritty soveltamaan samoja teknsisiä ratkaisuja, joihin Artic osaltaan perustuu. Ne ovat auttaneet helpossa katugeometriassa, mutta eivät tee moninivelvaunusta joustavaa.
Valaistuksesta sen verran, että LED-valaistuksen etu on kustannus. Huollon tarve on lähes olematon ja sähkönkulutus liki 90 % vähemmän kuin hehkulampuilla – joita halogeenilamputkin ovat. Valaistuksella tavoiteltava tunnelma on makuasia, mutta myös kysymys turvallisuudesta sekä esteettömyydestä. Hämärä ja kelmeä vaunu on hankala näkövammaisille ja heikkonäköisille. Hehkulampun sävyistä valoa antavia LED-valaisimia on olemassa, meilläkin kotona useita. Mutta kun valaistus on kirkkaampi kuin vanhan Düwagin tunnelmavalaistus, sen kokee erilaisena, vaikka värilämpötila olisikin sama.
Antero
Vielä on näkemättä luonteva lämmin LED-valaistus. Mulla on pari sellaista suuninlleen koko RGB-avaruuteen kykenevää LED-valaisinta eri valmistajilta, eikä kummankaan "lämpimät" väriasetukset tunnu samalla tavalla lämpimältä kuin nuotion, kynttilän, hehkulampun tai halogeenin valo vaan enemmänkin kelmeältä kuin kuunvalo.
