MLNRV3-hankinta

Nyt kun 402 lähtee Würzburgiin, tuli mieleen kysäistä, kävikö NrI tai NrII itse asiassa koskaan missään muussa kaupungissa koeajoilla?

Tämä mikään varsinainen ongelma, kun telit joka tapauksessa olivat ostotavaraa. Muistelisin, että joku Sveitsiläinen valmistaja; olisiko ollut Stadler.

Mitä nyt olen sivusilmällä youtube-matkaillut Würzburgissa, niin tämä tilanne näyttää aika huonoltakin Articille: rata on aivan liian hyvää! Helsingille ominaista betonikakkua ei näkynyt missään, monessa paikkaa pölkkyä ja nurmirataa. Edes vanhoilla kaupunkilinjoilla 1 ja 4, joille Articin pitäisi mennä, ei taida olla alle 20m kaarresädettä missään ja nousut ovat hyvin kesyjä. Heidän vaununsa ovat tällaisia läskin variotramin näköisiä, mutta Siemensiltä ja toimivat kai normaalisti. Wurzburgilaisten mielesät Artic voi näyttää lähinnä joltain pieneltä surkealta pulavaunulta, eivätkä osaa arvostaa sen hyvää suunnittelua kun tavallinenkin matalalattiavaunu pärjää verkossa hienosti.

GT-N.jpg
 
Tämä mikään varsinainen ongelma, kun telit joka tapauksessa olivat ostotavaraa. Muistelisin, että joku Sveitsiläinen valmistaja; olisiko ollut Stadler.
Nr:n telit ja nivelet ovat Düwagilta. Düwagin omistaa nykyään Siemens.

Mitä nyt olen sivusilmällä youtube-matkaillut Würzburgissa, niin tämä tilanne näyttää aika huonoltakin Articille: rata on aivan liian hyvää! Helsingille ominaista betonikakkua ei näkynyt missään, monessa paikkaa pölkkyä ja nurmirataa.
Moninivelvaunuilla on ongelmansa kaikenlaisilla radoilla. Mutta hyvällä radalla ongelmat ovat vähäisempiä kuin huonolla tai vaikealla.

Tämä koeajo Würzburgissa perustuu kuitenkin siihen, että Würzburg on vaunun sinne halunnut. Heillä on siellä Variobahn-vaunujen lisäksi 32-metrisiä vaunuja, joiden nivel- ja telirakenne on sama kuin Articissa muuten, mutta vaunut ovat kuitenkin keskivaunun keskiosaa lukuun ottamatta korkealattiaisia.

Ja kuten Tlajunen jo totesi, Artic voidaan tehdä pidempänä kuin Helsinkiin, jos tilaaja haluaa. Helsinki ei ole halunnut, mutta se ei estä saamasta kokeilulla selville, mitkä ovat vaunun ominaisuudet.

Antero
 
Viimeksi muokattu:
Onko tällä hetkellä vielä tarkempaa tietoa siitä, milloin 402 tulee takaisin Suomeen?
Marraskuun alussa. Yleisöliikenne alkaa 13.10. paikallisten viranomaisten hyväksyntöjen jälkeen. Testiajovaihe kestää 2 viikkoa.

Articilla on ajettu nyt koko Würzburgin rataverkko läpi ja liikennelaitoksen mielestä Artic on paras vaunu Würzburgissa. 402:ssa on siellä leveät pyörät, Würzburgissa kun on syväuraiset vaihteet. Vaunu kulkee vaihteissa kuin sukkasilteen. Artic siis ei ainoastaan sovi Helsinkiin, vaan myös Würzburgiin, jonka rataverkkoa pidetään Saksan vaativimpana. Siellä on mm. pitkä 9,1 %:n nousu.

Antero
 
Marraskuun alussa. Yleisöliikenne alkaa 13.10. paikallisten viranomaisten hyväksyntöjen jälkeen. Testiajovaihe kestää 2 viikkoa.

Articilla on ajettu nyt koko Würzburgin rataverkko läpi ja liikennelaitoksen mielestä Artic on paras vaunu Würzburgissa. 402:ssa on siellä leveät pyörät, Würzburgissa kun on syväuraiset vaihteet. Vaunu kulkee vaihteissa kuin sukkasilteen. Artic siis ei ainoastaan sovi Helsinkiin, vaan myös Würzburgiin, jonka rataverkkoa pidetään Saksan vaativimpana. Siellä on mm. pitkä 9,1 %:n nousu.

Antero

Mielenkiintoista. Sattuisitko tietämään sivuja, jossa olisi käyty läpi näitä Würburgin verkon ongelmakohtia lisää?
 
Yleisöliikenne alkaa 13.10. paikallisten viranomaisten hyväksyntöjen jälkeen.

Onko tietoa, vaatiiko vaunu ihan täyden katsastuksen, siis samanlaisen kuin mitä muualla katsastamaton, uusi, vaunu tarvitsee? Miten tällaiset koeajovaunut yleensä hoidetaan? Crotram Helsingissä käydessään jne?
 
Mielenkiintoista. Sattuisitko tietämään sivuja, jossa olisi käyty läpi näitä Würburgin verkon ongelmakohtia lisää?
Tässä on saksankielinen keskustelu, jossa aiheena on Artic Würzburgissa. Kommenteissa mainitaan myös Würzburgin haasteita. Muuten en osaa neuvoa, kun kyseessä on asia, joka on ammattipiireissä olevaa tietoa.

Onko tietoa, vaatiiko vaunu ihan täyden katsastuksen, siis samanlaisen kuin mitä muualla katsastamaton, uusi, vaunu tarvitsee?
Ei vaadi täydellistä tyyppihyväksyntää, jota ei olisi voitu edes tällaisessa ajassa toimittaakaan.

Tällaisille koeajovierailuille ei ole olemassa mitään vakiokäytäntöä, koska EU:ssa ei ole olemassa erityisesti raitioteitä koskevaa ohjeistusta eikä lainsäädäntöä. Ratkaisut ovat kansallisia, jolloin tapauskohtaisesti vastuuviranomainen päättää, mitä se vaatii. Eli se, että jokin vaunu on hyväksytty liikenteeseen jossain muualla ei merkitse automaattisesti toisessa maassa mitään. Mutta vastuuviranomainen voi ottaa toisen maan hyväksynnän huomioon ja päättää muualla suoritetun hyväksymisprosessin perusteella, mitä tarkastuksia se haluaa tehdä itse. Esimerkiksi siitä lähtökohdasta, että muualla tehdyn hyväksynnän samoja kokeita kuin omassa maassa ei tarvitse tehdä uudelleen, mutta jos muualla hyväksyntään ei kuulu jotain testiä, tehdään puuttuvat testit.

Antero
 
Hieno videopätkä, toivottavasti suomalainen ratikka kelpaa myös heille. :smile:

Valiteltiin kalliiksi, mitä tuolta Anteron linkistä katselin.
Lisäksi todettiin, että Artic on nyt liian korkea heikäläisille pysäkeille, mutta tämä varmaan voitaisiin korjata vaunuja valmistettaessa, ellei ole ole peräti säätöasia.

Todella luulin, mitä olen katsellut kuvia ja videoita, että Würzburgin vaunut olisivat olleet 2,65 m leveitä, mutta hyvin näemmä Artic heidän pysäkkinsä täyttää ja se on vain noiden GT-N -vaunujen muotoilusta johtuva illuusio.
 
Viimeksi muokattu:
Valiteltiin kalliiksi, mitä tuolta Anteron linkistä katselin.
Ei taida vielä olla tarjousta Articeista Würzburgiin, joten hinta ei ole tiedossa. Helsingin hankinnassa Artic oli hintahaitarin keskipaikkeilla. Mutta vaunun hankintahinta ei ole oikea mittari, vaan elinkaarikustannukset. Halvat vaunut tulevat yleensä kalliiksi, koska niistä on käytön aikana paljon kustannuksia. Keskimäärin vaunun elinaikainen käyttö maksaa saman verran kuin vaunun hankinta. Ja jos vaunu on halpa, niin paljon enemmän.

Lisäksi todettiin, että Artic on nyt liian korkea heikäläisille pysäkeille, mutta tämä varmaan voitaisiin korjata vaunuja valmistettaessa, ellei ole ole peräti säätöasia.
Articin kynnyskorkeus on varsin yleinen eurooppalaisten raitioteiden ja myytyjen raitiovaunujen kynnyskorkeus. Saksalaisten määräyksien mukaan esteetön kynnyskorkeus on enintään 50 mm ylempänä kuin laiturin reuna. Tämä on myös käytännöllinen esteettomyyden mitta, eli tästä pääsee rollaattorein, lastenvaunuihin ja pyörätuolein.

Kynnyskorkeuden kanssa on hyvä ymmärtää, että jo pelkästään vaunussa olevien matkustajien määrä vaikuttaa kynnyskorkeuteen. Pidemmällä ajalla kynnyskorkeutta muuttavat pyörien ja kiskojen kuluminen. Eli nimellinen 50 mm:n ero on käytännössä aina vähemmän. Nimellinen 50 mm tarkoittaa käytännössä sitä, että kynnys pysyy laiturikorkeuden yläpuolella. Jos halutaan tarkempi kynnyksen ja laiturin tasaus, tarvitaan esimerkiksi ilma- tai hydraulijousitus, jotta kuorman ja kulumisen vaikutus voidaan kompensoida.

Mutta kyllä, Würzburgin ”Varioiden” kynnyskorkeus on Helsingin Articia matalmpi, 300 mm. Ja pysäkit helsinkiläiseen tapaan tästä muutaman sentin matalampia. Kynnyskorkeus on Articissa kuten periaatteessa kaikissa vaunuissa muutettavissa, mutta muutos vaikuttaa sitten jossain muussa asiassa, joiden kanssa on myös tehtävä ratkaisuja.

Antreo
 
Kynnyskorkeus on Articissa kuten periaatteessa kaikissa vaunuissa muutettavissa, mutta muutos vaikuttaa sitten jossain muussa asiassa, joiden kanssa on myös tehtävä ratkaisuja.

Ilmeisimpänä ainakin sisätilojen kalteva pinta kohti telejä jyrkkenee hieman. Mikähän se korkeusero Articin sisällä nyt olikaan?
 
Ilmeisimpänä ainakin sisätilojen kalteva pinta kohti telejä jyrkkenee hieman. Mikähän se korkeusero Articin sisällä nyt olikaan?
Jos nyt oikein muistan, telin päällä 520 mm ja muualla 440 mm. Eli kynnykselle on vielä kalteva lattia, mikä on yleinen käytäntö nykyisissä matalalattiaissa raitiovaunuissa.

Suora lattia saadaan silloin, kun vaunusta tehdään osamatala niin, että käytävällä on porras tai tekemällä moninivelvaunu, jossa teli ei käänny eikä pyöräkerroissa ole akseleita.

Moninivelvaunuista on sen verran huonoja kokemuksia, että asiakkaat arvostavat jälleen akselillisia pyöräkertoja. Jolloin siis päädytään välttämättömyydellä siihen, että telin kohdalla lattiakorkeus käytävällä nousee selvästi 350 mm:n kynnyskorkeuteen nähden. Sen jälkeen on kysymys ramppien jyrkkyydestä. Oviramppia rajoittaa vaunun leveys ja teliramppia vaunuosien pituus sekä käytetty pörän halkaisija. Nämä ovat rajoituksia, jotka koskevat kaikkia valmistajia, ja siksi vaunut eivät voikaan poiketa toisistaan kovin paljon, jos rakennekonsepti on sama.

Antero
 
Sen jälkeen on kysymys ramppien jyrkkyydestä. Oviramppia rajoittaa vaunun leveys ja teliramppia vaunuosien pituus sekä käytetty pörän halkaisija. Nämä ovat rajoituksia, jotka koskevat kaikkia valmistajia, ja siksi vaunut eivät voikaan poiketa toisistaan kovin paljon, jos rakennekonsepti on sama.

Pyörän halkaisijaahan voidaan myös muuttaa. Helsinki on halunnut Articiin suuret pyörät, mutta jollekin toiselle asiakkaalle voivat riittää vähän pienemmätkin. Helsingin Articissa taitaa olla 660 mm ja esimerkiksi Flexity 2:ssa yleensä 590 mm läpikulkevin akselein. Ramppien jyrkkyyteen voi vaikuttaa myös ovien sijoittelulla tai lähinnä sijoittelun vapaudesta tinkimällä: jos akselien ja ovien välillä on aina pitkä matka, voidaan tehdä loivempi ramppi.
 
Takaisin
Ylös