• Uutisviestien sisällöt mahdollisine virheineen ovat kyseisen sivuston käsialaa. Viestien linkit eivät välttämättä toimi, jos kyseisen sivuston ylläpitäjä on poistanut uutisen.

VR: Monet mittarit kertovat VR:n kehitystyön onnistumisesta

GT8N sanoi:
Siten moni on juurikin päätynyt vaihtamaan siihen kotioven edestä lähtevään omaan välineeseen, jonka luotettavuutta ei tarvitse arvailla.
Klikkaa laajentaaksesi...
Niinpä niin, vaikka itse asiassa autolla kulkeminen ei ole luotettavaa. Autoliikenne on lähes sattumanvaraista, vaikka ruuhka-aikojen muodossa siinä tiettyä säännöllisyyttä onkin. Mutta jo nyt Helsingin seudulla on syytä varata ainakin vartti extra-aikaa automatkaan, joka tavallisesti kestää noin puoli tuntia. Ja tämän lisäksi siis pitää ymmärtää, että ruuhkan ulkopuolella ja ruuhka-aikana samalla puolen tunnin matkalla voi olla tuo samainen vartin ero.

Joukkoliikenteen ehkä tärkein kilpailuetu autoiluun nähden on täsmällisyys. Sen kautta joukkoliikenne voi olla myös nopeampaa kuin autoilu. Koska matkan kokonaisaikaan ei tarvita epätäsmällisyyteen varautumista. Siksi onkin masentavaa, ettei joukkoliikenteen täsmällisyydelle anneta liikennesuunnittelussa mitään arvoa. Ja siten tilanne on kuten Knightrider opasti, että paras vaan mennä edellisellä vuorolla.

Niinpä meillä ollaan GT8N:n kuvailemassa tilanteessa. Epätäsmällinen autoilukin on täsmällisempää kuin joukkoliikenne.

Antero
 
Täydellisyyteen ei varmasti minkään liikkumis-tai kuljetusmuodon luotettavuuden kanssa koskaan päästä, mutta onhan junien täsmällisyys täällä ihan hyvällä tasolla. Oikeastaan erinomaisella tasolla kun huomioidaan asuinseutumme osin arktiset olosuhteet. Jos siis verrataan vähänkin vertailukelpoisiin kohteisiin eli läntisen Euroopan muuhun junaliikenteeseen. Legendaarisen Japanian junaliikenteen tasolle lienee vielä kuitenkin matkaa? :D Ja värjöttelystä pakkasessa junien myöhästellessä on rakkailla ja kehumillamme ruotsalaisilla paljon enemmän kokemusta muutamina viime talvina kuin meillä suomalaisilla.
Eikai tätä aihetta aina tarvitse katsoa värjättyjen asennekiikareiden läpi.

Meikäläinen on liikuskellut eri liikennevälineillä työ- , huvi- ja koulumatkoja vähän aktiivisemmin noin 20 vuotta. Tämä sisältää matkoja niin junilla, metroilla, busseilla, ratikoilla, fillareilla kuin myös parjatuilla henkilöautoilla. Sopivin väline tarpeen ja tilanteen mukaan. En nyt ensihätään muista kuin pari kertaa, jolloin on tullut liikkumavälineen takia myöhästyminen duunista tai koulusta. Ja nämäkin myöhästymiset on muistini mukaan tapahtunut juuri sillä henkilöautolla juututtuani ruuhkaan, jonka joku kanssa-autoilija amatööri on aiheuttanut kolaroimalla..ja joskus on mennyt aikaa kun on hakenut parkkipaikkaa peltilehmälle. Ja joskus teinivuosina silloin omistamani henkilöauto antautui suorittaessani "vapaa-ajan huvimatkaa", mutta tästä sain syyttää vain itseäni eli ylläpidon laiminlyömistä.

Hyvin olen siis pärjännyt, kun en lähde viime minuutilla vaan otan vähän reilummin aikaa. Tällä meidän pk-seudulla junia ja muita julkisia kulkee sen verran tiheään, ettei se ole ongelma eikä tarvitse tuntia aiemmin lähteä. Paljon rennompaa ja pääsee myös kokemuksen mukaan viimeistään suunnittelemaansa aikaan perille.

Ruuhka-aikoina ja kovien kelien aikaan pieniä myöhästymisiä sattuu ymmärrettävästi, näillä kaikilla mainituilla liikennevälineillä. Myös junilla sekä myös niillä henkilöautoilla. Tämä johtuu tietysti siitä, että paljon porukkaa ja kalustoa kun liikkuu niin todennäköisemmin silloin joku laite leviää tai joku porukan sulloutuminen jossain kestää ja aiheuttaa ketjureaktiota. Yleensä kuitenkin jumi aika nopeasti helpottaa ja meno jatkuu. Tämä on ihan sama meillä Suomessa kuin myös muualla.
 
GT8N sanoi:
Kannattaa muistaa, että kaikilla linjoilla vuoroväli ei ole viisi minuuttia.

Itse kuljen työmatkoja säännöllisesti R ja H -junilla. Eikä paljon naurata, kun liikenne välillä sekoilee. Ei nimittäin tule mieleenkään lähteä puolituntia aikaisemmin vain sen vuoksi, että jos junaliikenne nyt tänään sattuu jälleen sekoilemaan.
Klikkaa laajentaaksesi...
Ei tarvitsekaan, kunhan on jonkun verran vara-aikaa. Puolen tunnin välillä henkilö A joutuu valitsemaan 15 ja 45 minuutin vara-ajoista ja 15 riittää juuri mukavasti eli jälkimmäiselläkin junalla kerkiää. Taas henkilö B joutuu valitsemaan 2 ja 32 minuutin vara-ajoista. Hänellä on huonoa tuuria, että työt alkaa juurikin huonoon saumaan, mutta se on vain sattuman vika. Hän joutuu valitsemaan 32 minuutin vara-ajan, ellei kokeile joka kerta kepillä jäätä.
GT8N sanoi:
Otetaan esimerkki. (...)
Onko tämä siis asiakkaan vika, kun hän ei ymmärtänyt lähteä edellisellä vuorolla ja odotella Keravalla 15 min sen sijaan, että luottaisi luvattuun palveluun ja kulkisi yhteydellä, jossa on 5min vaihto? (...)
Klikkaa laajentaaksesi...
Tässä tilanteessa pitäisi soittaa liikenteenohjaukseen. Palveluntarjoajan kuuluisi vastata siitä, että juna odottaa sen vaihtoyhteyttä. Foorumin nimim. zige94:llä on henk.koht. kokemuksia tästä, onnistuneesti.
GT8N sanoi:
Näin juuri. Vaikka 5% tuntuu vähältä, ei sen vaikutukset kuitenkaan ole yleensä mitättömiä.
Klikkaa laajentaaksesi...
Nrg sanoi:
Muutoinkin, vaikka mainitut myöhästyneet 5% olisivatkin jakautuneet tasaisesti kaikille tunneille(...)
Klikkaa laajentaaksesi...
Pitää kuitenkin muistaa, että kirjoitin "yli 95%". Todennäköisesti luku on lähempänä 97,5:ttä %:a. Samanlaista säntillisyyttä ei saa edes Helsingin sisäisestä bussiliikenteestä eikä Ruotsin junaliikenteestä. Yllättävän monet myöhästymiset ovat johtuneet täysin VR:stä riippumattomista syistä.
 
Antero Alku sanoi:
Niinpä meillä ollaan GT8N:n kuvailemassa tilanteessa. Epätäsmällinen autoilukin on täsmällisempää kuin joukkoliikenne.
Klikkaa laajentaaksesi...

Tästä rohkenen olla eri mieltä. Toki kaikki on kiinni siitä, mihin suuntaan haluaa matkustaa ja missä toisaalta itse asuu. Ruuhkia alkaa olla suosituimpiin työmatka-aikoihin pk-seudullakin jo sen verran, että paljon mukavampaa on kävellä kilometrin (10min) happihyppely asemalle ja hypätä junaan tai bussiin kuin kökötellä noissa ruuhkissa autolla. Jos yöllä jonkun ajomatkan polkaisee autolla rajoitusten mukaan vartissa niin pahimmillaan ruuhka-aikaan siihen samaan saa menemään tunnin. Sitten vielä peltilehmän paikoittaminen ja muu auton hyysäämiseen kuluva aika. Siis ilman mitään normaalista poikkeavia tietukkoja eli kolareita tms. Ja pitää se auto joskus tankatakin, pesunesteet lisätä, siivoilla lumet ja jäät ym. Menee niihinkin aikaa. Ja nämä toimenpiteethän vaan lisääntyvät jos autoa käytetään päivittäin työmatkoilla sensijaan, että se odottelisi kotosalla vapaa-ajan matkoja. Jos nämä ynnää ja vertaa julkisten liikkumismuotojen viemään aikaan niin ei enää olekaan selvää mikä on oikeasti täsmällisempää.

Mulla on ollut sellainen käsitys, että jopa suhteellisen moni tuntemani auton omistaja (tai haltija) ajattelee yllättäen juuri näin. Ja itsekin suosin mukavuussyistä julkisia kulkupelejä aina kun niillä vain suht.mukavasti kohteeseen pääsee. Ja tämä siis sanottuna siitä huolimatta, tai ehkä sen takia, että meillä on jo monta vuotta löytynyt pihalta vähintään pari henkilöautoa.
Selvähän tietysti on se mukavuustekijä, että autoilija voi itse valita lähtöajan ja jonkunmoisella tarkkuudella myös saapumisajan (jos ei tule matkan katkaisevia ongelmia). Tämän kanssa ei joukkoliikenne pysty kilpailemaan vaikka se kulkisi sekunnilleen taulussa.
 
Liikenteenohjaukseen soittamisen sijaan voisi koittaa sellaista erikoista vetoa, että soittaisi suutaan johtavalle konduktöörille ystävälliseen sävyyn. Hän sitten alkaa järjestellä asioita sellaiseen kuntoon, että matkustaja tavalla tai toisella pääsee järkevässä ajassa perille.
 
Eikös tuo liikenteenohjaus ole nyt eriytetty omaksi yhtiökseen, täysin irralleen koko vr:stä? Mikä sen nimeksi nyt tulikaan. Mitä sen tehtäviin sitten jatkossa kuuluu, kuuluuko esim asemakuulutukset enää sille, onko jokin siirtymäaika tms? Mikä muuttuu?
 
Murzu sanoi:
Eikös tuo liikenteenohjaus ole nyt eriytetty omaksi yhtiökseen, täysin irralleen koko vr:stä? Mikä sen nimeksi nyt tulikaan. Mitä sen tehtäviin sitten jatkossa kuuluu, kuuluuko esim asemakuulutukset enää sille, onko jokin siirtymäaika tms? Mikä muuttuu?
Klikkaa laajentaaksesi...

On, liikenteenohjauksen hoitaa nykyään Finrail. Joskin se on vielä toistaiseksi VR:n kokonaan omistama yhtiö, joka tietysti vähentää toistaiseksi sitä irrallisuutta. Asemakuulutukset eivät ole kuuluneet enää hetkeen liikenteenohjaukselle. Aiemmin liikenteenohjaus saattoi hoitaa myös poikkeustilanteen kalustokiertoja, mutta sitäkään eivät ole tehneet pitkään aikaan.

Yksinkertaistaen voisi sanoa, että liikenteenohjaukselle kuuluu enää vain liikenteenohjaus... eli kulkuteiden muodostaminen.
 
joht. Nyman sanoi:
Toinen juttu on VR:n Visa Electron ja Maestro -sekoilu (kelpaa, ei kelpaa, kelpaa sittenkin, ei muuten varmasti kelpaa, jos yhteys pelaa, niin kelpaa, jne...)
Klikkaa laajentaaksesi...

Tässä mun mielestä on parantamisen varaa... Jos on pistetty linja ettei hyväksytä yo. kortteja niin silloin ei hyväksytä. Ei niin että konduktöörin mielen mukaan mennään. Kun on linja ettei Electron kelpaa, niin SE EI KELPAA, piste. Helppoa eikö. Jos konduktööri 1 ja 2 ei hyväksy electronia ja konduktööri 3 hyväksyy, niin asiakashan saa epäselvän kuvan että kelpaako vai ei.

---------- Viestit yhdistetty klo 19:47 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu klo 19:37 ----------

Knightrider sanoi:
Tässä tilanteessa pitäisi soittaa liikenteenohjaukseen. Palveluntarjoajan kuuluisi vastata siitä, että juna odottaa sen vaihtoyhteyttä. Foorumin nimim. zige94:llä on henk.koht. kokemuksia tästä, onnistuneesti.
Klikkaa laajentaaksesi...

Oikeastaan johtavaan konduktööriin, tai aseman lipunmyyntiin jos sellainen on auki. Tuossa mun tapauksessa oli kyse siitä että olin Turenkiin menossa, lippuun oli merkitty tietty I-juna jossa vaihtoaika oli 5-7min. I-juna oli myöhässä 12min ja myöhästyin jatkojunasta. Konnari ohjasi mut lipunmyyntiin josta järkättiin mulle pendolla korvaava kuljetus. En sitten tiedä miten menee tapauksissa jossa ei ole junaa merkitty lippuun, eli ei ole sitä tiettyä junaa varattu.

Vaikka asian kuuluisi mennä niin että junat kulkee ajoissa ja asiakas voi siihen luottaa niin en kyllä itse jättäisi 5min varaan vaihtoa (ellei ole niinkuin yo. tapauksessa lippuun merkitty tietty vuoro jolla on mentävä, tällöin varmasti saat korvaavan yhteyden).

---------- Viestit yhdistetty klo 19:51 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu klo 19:37 ----------

GT8N sanoi:
Lisäksi ärsyttää se, että myöhässäkulkevat kaukojunat laitetaan myöhästyttämään muita junia. Eli kun yksi myöhästyy, niin myöhästyvät muutkin. Eurooppalainen toimintamalli on se, että myöhästyjä laitetaan siihen väliin johon se mahtuu, eikä myöhästyttämään muita ajassaan kulkevia junia.

Esim. monesti jo Helsingistä myöhässä lähtevä IC 71 laitetaan poikkeuksetta kulkemaan R:n edelle. Siten muuten aikataulussa lähtemään päässyt R jääkin myöhään ja myöhästyy Pasilassa ja Tikkurilassa, kun IC pyörii edessä. Eikä Sm4:n surkealla kiihtyvyydellä oteta R:n aikatauluilla minuuttiakaan kiinni.

Menettely IC:n myöhästyessä olisi normaalissa valtiossa siten, että R kulkeen ajallaan ja IC sitten myöhässä perässä.
Klikkaa laajentaaksesi...

Niin, tämähän asiakkaiden silmiin jotka ei asiasta enempää tiedä niin näyttää juuri tuolta miten kuvailit. Oikeastihan VR ei siitä päätä, vaan Liikenteenohjaus muodostaa kulkutiet junille.. Myöhästymis tapauksissa ajatellaan pitkälle asiat. Esimerkiksi mietitään mitä jos myöhästytetään lisää 71:stä, mitä käy muulle liikenteelle. 71:n tapauksessa joutuisi vaihtojunia odottamaan turhan pitkään, R:n tapauksessa ei.

Tuossa oon eri mieltä ettei oteta minuuttiakaan kiinni. Monesti oon ollu R:ssä joka on lähtenyt myöhässä mutta ollutkin ajoissa määränpäässä (Tikkurila - Riihimäki välillä). R:llä ajetaan n. 140km/h ainakin screenien mukaan, ei 160km/h mitä juna antaa periksi. Tiedä sitten mitä aikatauluun on merkitty tai mille nopeudelle aikataulu on laskettu.
 
zige94 sanoi:
Niin, tämähän asiakkaiden silmiin jotka ei asiasta enempää tiedä niin näyttää juuri tuolta miten kuvailit.
Klikkaa laajentaaksesi...
No, kyllä se voi aiheeseen perehtyneenkin mielestä näyttää siltä.

zige94 sanoi:
Oikeastihan VR ei siitä päätä, vaan Liikenteenohjaus muodostaa kulkutiet junille.. Myöhästymis tapauksissa ajatellaan pitkälle asiat. Esimerkiksi mietitään mitä jos myöhästytetään lisää 71:stä, mitä käy muulle liikenteelle. 71:n tapauksessa joutuisi vaihtojunia odottamaan turhan pitkään, R:n tapauksessa ei.
Klikkaa laajentaaksesi...
Kuten todettua, Finnrail on toistaiseksi osa VR:ää, eli kyllä päättää. Toki kokonaisuus ratkaisee liikennetilanteessa. Kuitenkin se, että onko juna myöhässä 5 vai 10 min, ei vielä sekoita koko Suomen vaihtoyhteyksiä.

zige94 sanoi:
Tuossa oon eri mieltä ettei oteta minuuttiakaan kiinni. Monesti oon ollu R:ssä joka on lähtenyt myöhässä mutta ollutkin ajoissa määränpäässä (Tikkurila - Riihimäki välillä). R:llä ajetaan n. 140km/h ainakin screenien mukaan, ei 160km/h mitä juna antaa periksi. Tiedä sitten mitä aikatauluun on merkitty tai mille nopeudelle aikataulu on laskettu.
Klikkaa laajentaaksesi...

Riippuu toki kuljettajasta, mutta R:llä kiriminen ei käytännössä onnistu. Helsingin suuntaan voi yrittää puristaa, mutta pohjoisen suuntaan on vielä vaikeampaa.

R-junien aikataulut ovat mitoitettu 160 km/h perusteella. H-junilla puolestaan 120 km/h, sillä H:n kierrossa on myös Sm1/2 kalustoa. Siten Sm4:llä voi H:lla ottaa aikataulua kiinni parhaimmillaan luokkaa 8 min. R:llä puolestaan ei juuri mitään.

R: junat ajavat valtaosan matkasta alle 160 km/h vauhtia, koska a) kiihtyvyys ei ole tähtitieteellinen ja b)rataosalla on useita erotusjaksoja sekä 80 km/h vaihteita.

Kuvaus nopeuksista mentäessä pohjoiseen R:llä:
  • Helsinki-Pasila tuttua liruttelua, sn 50
  • Pasilasta lähdettyä saavutetaan 160 km/h vasta Malmin jälkeen ja Tikkurilaan jarruttaminen alkaa Puistolassa.
  • Tikkurilasta lähdettyä saavutetaan 160km/h vasta Rekolassa, vastaavasti jarruttelu Keravan 80 km/h vaihteeseen alkaa jo Saviolla.
  • Keravalta lähdettyä saavutetaan juuri ja juuri 160 km/h Ristinummen kohdalla, jossa on uudestaan aloitettava jarruttamaan heti Kyrölän jälkeen olevaan (entisen Lustikullan) 80 km/h vaihteeseen. Tämän jälkeen kiihdytetään hieman, kunnes jarrutetaan Järvenpäähän.
  • Järvenpäästä lähdettäessä ehditään n. 100 km/h vauhtiin Saunakallioon tultaessa, jossa on hidastettava Purolan 80 km/h vaihteeseen. Tämän jälkeen ehditään kiidyttämään n. 130 km/h vauhtiin ennen Purolan ja Nuppulinnan välissä olevaa erotusjaksoa, joka keskeyttää kiidyttämisen hetkeksi. 160 km/h ehditään ajamaan vain Nuppulinna - Huikko -väli, kunnes on aloitettava jarrutus Jokelaan.
  • Jokelasta lähdettyä ollaan 160 km/h vauhdissa vasta Palopurossa, jonka jälkeen taas aloitettava hidastamaan Hyvinkään 80 km/h vaihteeseen.
  • Hyvinkäältä lähdön jälkeen 160 km/h on vasta Monnin suoralla ja Arolammen jälkeen alkaa jälleen jarruttelu Riihimäkeen.
Helsingin suuntaan kiihdyttelyä ja jarruttelua on vähemmän, kun matkanopeuteen vaituttavia 80 km/h vaihteita ei ole kuin Monnin suoran jälkeen sekä ennen Keravaa. (Hyvinkäältä ja Keravalta lähdettäessä eivät vaihteet hidasta, koska yli 80 km/h vauhtia saavuteta ennen vaihdetta.)

Yhteenvetona siis, että 160 km/h nopeutta ei ole mahdollista ajaa kuin hetkittäin kalustotyypistä ja radasta johtuen, ja siten keskinopeus laskee selvästi. R:n aikatauluilla ei kuitenkaan ole mahdollista olla kiihdyttämättä kaikissa väleissä 160 km/h vauhtiin asti, tai muuten jäädään välittömästi myöhään.

Silloin, kun pohjoiseen menevä R on myöhässä, pystyy kaksi minuuttia kirimään sillä, ettei aja Kyrölä-Purola väliä raidetta 3, vaan suoraa pääkulkutietä jossa ei tarvitse hidastella vaihteisiin. Tämä tuli koettua syksyllä, jolloin jotain syystä Järvenpään kolmatta raidetta ei käytetty kahteen päivään. Kuitenkaan yleensä "kaukolla" ei ole tällaista pelisilmää myöhästymisen helpoittamiseen, jos juna on valmiiksi myöhässä.

Elmo Allen sanoi:
Mikähän tämä "surkea kiihtyvyys" faktuaalisesti on, ja millä laitteella sitten on ei-niin-surkea kiihtyvyys?
Klikkaa laajentaaksesi...
Ei ole tähän hätään antaa mitään tilastoarvoja, mutta Sm5:een (1,3m/s*2) verrattuna Sm4:t kiihtyvät huomattavan laiskasti. Esimerkiksi Keravalta Helsingin suuntaan lähdettäessä, on 160km/h lasissa vasta Vantaan rajan kohdalla. Ei minusta mikään loistosuoritus lähiliikennejunalta.
 
GT8N sanoi:
Kuten todettua, Finnrail on toistaiseksi osa VR:ää, eli kyllä päättää. Toki kokonaisuus ratkaisee liikennetilanteessa. Kuitenkin se, että onko juna myöhässä 5 vai 10 min, ei vielä sekoita koko Suomen vaihtoyhteyksiä.
Klikkaa laajentaaksesi...

Käytännössä on, vielä, samalla tavalla kuin Pohjolan Liikenne eli tytäryhtiö. Kuitenkin päätökset siellä tehdään vähän eri paikassa kuin vaikka mitä operaatiokeskuksissa tehtäisiin junien poikkeustilanteissa. Liikenteenohjaus päättää miten ne junat laittaa. 5 tai 10minuuttia kaksiraiteisella rataosalla ei ole mitään, mutta Kouvolasta tai Tampereelta kun jatketaan matkaa niin voikin ongelmia ilmetä.

---------- Viestit yhdistetty klo 21:49 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu klo 21:48 ----------

GT8N sanoi:
Riippuu toki kuljettajasta, mutta R:llä kiriminen ei käytännössä onnistu. Helsingin suuntaan voi yrittää puristaa, mutta pohjoisen suuntaan on vielä vaikeampaa.

R-junien aikataulut ovat mitoitettu 160 km/h perusteella. H-junilla puolestaan 120 km/h, sillä H:n kierrossa on myös Sm1/2 kalustoa. Siten Sm4:llä voi H:lla ottaa aikataulua kiinni parhaimmillaan luokkaa 8 min. R:llä puolestaan ei juuri mitään.
Klikkaa laajentaaksesi...

Ajatko kyseisiä junia vai mistä tiedät noin tarkkaan? Itselläni on kyllä erilaisia kokemuksia, esim. 160 vauhti on kyllä saavutettu aikaisemmin kuin kuvailit jne. Sm1/2:t ovat paljon laiskempia kuin Sm4:t (ihan veturinkuljettajien tietoa).

H-junien aikataulut on mitoitettu 120km/h:lle, sen tiedän ja R-junien "160"km/h:lle, onko se oikeasti laskettu tasan tarkkaan tuolle nopeudelle. Itselläni on sellainen käsitys että olisi 140km/h:lle koska monessa paikassa on ajeltu vain sitä nopeutta.
 
GT8N sanoi:
Sm5:een (1,3m/s*2) verrattuna Sm4:t kiihtyvät huomattavan laiskasti.
Klikkaa laajentaaksesi...

Sm5:n teho riittää pitämään tuon kiihtyvyyden vain 40 km/h nopeuteen asti. Sen jälkeen kiihtyvyys laskee ollen vain 0,3 m/s^2 huippunopeus saavutettaessa. On totta, että Sm4:n teho riittää huippukiihtyvyyteen vain 30 km/h nopeuteen asti, mutta en silti sanoisi kiihtyvyyttä huonoksi. Matka-ajan kannalta ratkaisevinta on kiihdytyksen alku.

Mitä nopeasti laskin niin, että teho rajoittaa kiihtyvyyttä, niin Sm5 saavuttaisi 160 km/h nopeuden ajassa 70 s ja matkalla 1950 metriä. Sm4:llä menisi 97 s ja 2790 metriä. Tällä on kuitenkin kokonaismatka-ajassa paljon pienempi ero: Sm5:llä menee 2790 metrin matkaan yhteensä 89 sekuntia, eli vain 8 sekuntia vähemmän kuin Sm4:llä. Tällä on toki merkitystä, kun pysähdyksiä on enemmän, mutta aika vähän R-junan tapauksessa.

Jos R-juna on kiihdyttänyt 160 km/h:een vasta Vantaan rajalla eli noin 4300 metrin matkalla, se tuskin on käyttänyt maksimikiihtyvyyttä.
 
Sinun täytyy kirjautua sisään tai rekisteröityä voidaksesi vastata viestiin.
Takaisin
Ylös