Montako uutta raitiotiejärjestelmää Pohjoismaissa avataan vuoteen 2020 mennessä?

Montako uutta raitiotiejärjestelmää Pohjoismaissa avataan vuoteen 2020 mennessä?

  • 1

    Äänet: 5 17.2%
  • 2

    Äänet: 1 3.4%
  • 3

    Äänet: 5 17.2%
  • 4

    Äänet: 4 13.8%
  • 5

    Äänet: 6 20.7%
  • 6

    Äänet: 4 13.8%
  • 7

    Äänet: 3 10.3%
  • 8

    Äänet: 0 0.0%
  • 9

    Äänet: 0 0.0%
  • 10

    Äänet: 1 3.4%

  • Äänestäjiä yhteensä
    29
  • Äänestys suljettu. .
Ja entäs Trondheim: siellä on nyt yksi maaseutulinja ja suunnitelmat nykyaikaisesta ratikasta tunneleineen. Jos suunnitelma toteutuu, niin se merkinnee samalla nykyisen linjan remonttia ja käytännössä tavallaan uutta järjestelmää, mutta silti kyse ei tavallaan ole kuin nykyisen verkon laajennuksesta.
Kunnianhimoinen laajennussuunnitelma, johon sisältyi keskustan alittava tunneli, on käsittääkseni laadittu. Viime viikolla kuitenkin uutisoitiin, että Trondheimin raitiotien kaikista laajennussuunnitelmista on päätetty luopua. Linja ei toisaalta enää näytä myöskään niin uhanalaiselta kuin aiemmin, matkustajamäärät ovat kasvussa ja säännöllisesti liikenteessä käytettävien vaunujen määräkin on tarkoitus nostaa sikäläisellä mittapuulla huikeaan kuuteen vaunuun.

Itse asiaan: veikkaan kolmea kokonaan uutta systeemiä enkä yhtäkään kokonaisen järjestelmän lakkautusta vuoteen 2020 mennessä.
 
Vastasin, että viisi. Aarhus, Malmö, Tampere, Turku ja musta hevonen, eli joko Aalborg, Helsingborg, Linköping, Lund, Odense tai Stavanger.

Piruuttani esitän vielä yhden: Reykjavik. :lol:
 
Reykjavik olisi kyllä hienoin mahdollinen raitiotiekaupunki! Kaupunkikuvaan sopivasti kaluston olisi syytä olla muualta maailmasta hankittua museokalustoa.
 
Reykjavíkissa on itse asiassa tehtykin alustavia raitiotiesuunnitelmia tällä vuosituhannella. Googlella löytyy ainakin tällainen raportti vuodelta 2004. Lisäksi Wikipedian mukaan vuonna 2008 parlamentissa tehtiin aloite asian tiimoilta. Toki sittemmin mm. iski finanssikriisi eikä tarkempia suunnitelmia ole olemassa, joten tuskin siellä ollaan mitään avaamassa tällä vuosikymmenellä. Ajatus ei kuitenkaan ole mitenkään tuulesta temmattu; onhan kaupunkikin Oulun kokoinen.
 
Semmoinen pointti vielä Reykjavíkistä, että Islantilaisillehan sähkö on puoli-ilmaista, kun sitä voidaan tuottaa geotermisellä lämmöllä. Kaupungin sähkö on likimain kokonaan geotermisestä lämmöstä tuotettua. On melko typerää, että Reykjavíkin bussit ovat polttoainekäyttöisiä eikä trollikoita.

Ratikalle (tai sähköbussille) olisi siis potentiaalia, ihan lentokenttäyhteyttä ja naapurikyliä myöten.
 
Semmoinen pointti vielä Reykjavíkistä, että Islantilaisillehan sähkö on puoli-ilmaista, kun sitä voidaan tuottaa geotermisellä lämmöllä.

Jos nyt sähköistyksen rakentaminen ei ihan ilmiselvästi ole kannattavaa, niin puoli-ilmaisella vedyllä ainakin luulisi kannattavan liikennöidä.
 
Stavangerin bybaneprojekti on nytkähtänyt eteenpäin, kun Stavangerin kaupunginvaltuusto päätti eilen (19.11.2012) pikaratikan puolesta. Naapurikaupunki Sandnesin valtuuston kokous johti tänään samanlaiseen tulokseen. Kummassakin valtuustossa vähemmistöön jäivät "bussimetro" -kannattajat.
 
On melko typerää, että Reykjavíkin bussit ovat polttoainekäyttöisiä eikä trollikoita. Ratikalle (tai sähköbussille) olisi siis potentiaalia, ihan lentokenttäyhteyttä ja naapurikyliä myöten.
Bussit siellä kulkevat muistaakseni vähintään puolen tunnin välein eivätkä esim. sunnuntaisin lainkaan ennen puoltapäivää, joten hirveää kysyntää niille ei voi olla. Lentokenttäratikka Reykjavikissa olisi mielenkiintoinen näky - 45 km laavakenttien halki... ;)
 
Ei noita montaa tule koska kyse on lopulta poliittisista päätöksistä. Jotenkin on sellainen tunne, että akkukäyttöisten hybridibussien kehitystä innostutaan odottamaan niin, että ratikkalinjat jäävät rakentamatta. Norjalaisilla voisi olla rahaa yhteen tai kahteen järjestelmään. Sanotaan, että yksi.
 
Viimeksi muokattu:
Aarhusin letbaneprojekti etenee. Neljä yhteenliittymää on päässyt tarjouskilpailun (infra + kalusto) jatkoon:

* Siemens AG ja Siemens A/S sekä Struktion/Aarsleff JV I/S (I/S = suomalaisittain ky.)
* OHL (Obrascón Huarte Lain) ja Vossloh
* Ansaldo STS SpA sekä Stadler ja Pankow GmbH
* Alstom Denmark A/S ja Alstom Transport SA

Tarjoukset tulee antaa ensi kesään mennessä ja sopimus valitun yhteenliittymän kanssa allekirjoitettaneen ensi vuoden loppuun mennessä, jolloin liikenne alkaisi vuonna 2017. Uutinen på dansk, værs go'.
 
* Ansaldo STS SpA sekä Stadler ja Pankow GmbH

Alkuperäisessä näyttää olevan virhe. Stadler pyörittää tehtaitaan erillisinä yhtiöinä eli yhteenliittymän toinen jäsen on Stadler Pankow GmbH. Vastaavasti pääkaupunkiseudun Flirtit toimittaa Stadler Bussnang AG.
 
Gävle saattaa olla seuraava uusi ratikkakaupunki - tosin museolinjan muodossa. Maanantaina (17.12.) Gävlen kunnanvaltuusto päättää Brynäsin ja Atlasområdetin välisestä museolinjasta. Openstreetmap-karttaan on merkitty teollisuusraide. Kiskot Stenborgskanalenin ja Gasklockornas industriområden välissä Atlasvägenin itäpuolella on kuitenkin poistettu vuonna 2010. Museolinjan puuhamiehet ovat löytäneet sponsorin, joka rakentaisi ilmaiseksi kiskotuksen uudestaan. Tavoitteena on, että museoliikenne aloitettaisiin vuonna 2014, jolloin tulee kuluneeksi 105 vuotta raitioliikenteen alkamisesta.

Huomenna perjantaina (14.12.) Gävle-mustangi 23 palaa takaisin kotikaupunkiinsa 56 siirtolaisvuoden jälkeen, ks. naamakirja. Tuo vuonna 1953 Bomhuslinjalle toimitettu Hägglund-telivaunu myytiin Göteborgiin vuonna 1956, jolloin Bomhuslinja lakkautettiin. Göteborgissa vaunusta tehtiin myöhemmässä vaiheessa työvaunu 136. Puuhamiehet aikovat palauttaa vaunun alkuperäisasuunsa. Kuvia vaunusta alkuperäis- sekä nykyasussa Sveriges Radion eilisessä uutisjutussa. Gävlessä on jo ASJ:n toimittamat moottorivaunu 1 vuodelta 1909 sekä avoperävaunu 104 vuodelta 1910. Viime vuoden uutisjutussa kuvaa ykkösestä. Sitä saa työstää melkoisesti, jotta siitä tulee liikennekelpoinen. Kunhan työ valmistuu, niin Gävleenkin saadaan yhtä komea raitiojuna tyyliin SR 50+233.
 
15.5.2012 veikkasin kolmea uutta systeemiä enkä yhtäkään lakkautusta 2020 mennessä. Pysyn edelleen ennustuksessani. Veikkaan, että uudet systeemit tulevat olemaan Aarhus, Lund ja sitten joku kolmas, parhaassa tapauksessa Suomesta. Toivon toki, että avajaisia olisi enemmän, mutta nyt kyse olikin veikkaamisesta eikä toivomisesta. Jos tavoitevuotena olisi esim. 2025, uskaltaisin jo esittää suurempia lukumääriä.
 
Takaisin
Ylös