Montako uutta raitiotiejärjestelmää Pohjoismaissa avataan vuoteen 2020 mennessä?

Piirka · 17 Maaliskuu 2013

Århusin (pika)raitiotie avattaneen vuoteen 2017 mennessä. Duoratikat todettiin liian kalliiksi, joten ykkösvaiheen osuus Odderista Århusin kautta Grenaahan sähköistetään koko pituudeltaan. Valtio on myöntänyt 100 milj DKK (13,4 milj €) olemassa olevien ratojen sähköistykseen (750 V=). Århusissa rakennetaan lisäksi täysin uutta kaksoisraiderataa rautatieasemalta Skejbyn yliopistosairaalan ja Lisbjergin kautta Lystrupiin. Ykkösvaihe käsittää 100 km rataa!

Joulukuussa jatkoon valitut neljä vaununtoimittajaa voivat valita tarjoavatko joko "yleiskäyttöön" soveltuvia vaunuja, joiden maksiminopeus on 100 km/h tai sitten pelkästään kaupunkiliikenteeseen soveltuvia vaunuja (max.nop. 70 km/h) sekä niiden rinnalle "interurbaaneja" nopeamman maksiminopeuden vaunuja.

Max · 13 Marraskuu 2013

Terveiset täältä Århusista ja tarkemmin Skejbystä: pikaratikkaan liittyviä rakennustöitä jo tehdään täällä, tuossa viereisessä laaksossa esim. aika pitkää siltaa laakson ja joen yli. Randersvejn koko pituudella on lisäksi jo kesästä asti siirrelty viemäreitä ja muita johtoja ratikan tieltä.

2000/Inkognito · 28 Marraskuu 2013

"Odense saa raitiotien" on Tanskan liikenneministeriön eilisen lehdistötiedotteen otsikkona.

Tanskan hallitus ja kaksi oppositiopuoluetta ovat nyt siis sopineet valtion 1,1 miljardin kruunun rahoitusosuudesta. Rakennustöihin pitäisi päästä 2016, jolloin liikenteen 14,4 km pitkällä "letbanella" olisi tarkoitus alkaa vuonna 2020. Mm. yliopistoa ja yliopistosairaalaa palvelevalle radalle odotetaan 10-11 milj. vuotuista matkustajaa.

2000/Inkognito · 5 Syyskuu 2014

Jälleen uutisia Tanskasta: nyt myös Aalborgissa on päätetty "Letbanen" rakentamisesta (bussivaihtoehdon sijaan).

Tarkoituksena olisi rakentaa itä-länsisuuntainen raitiotie tiheästi rakennetun kaupunkialueen läpi, hintalappuna 2,4 miljardia DKK ja toiveissa valmista 2020.
DR:n uutisen (tanskaksi) mukaan edellytyksenä on vielä valtion 47% rahoituksen myöntäminen muiden kaupunkien tavoin.

Tanskassahan on lisäksi tällä hetkellä rakenteilla Aarhusin Letbane (n. 100km, valmistuu 2016), suunnittelu ja kilpailutusvaiheessa Odensen Letbane (1. vaihe n. 15km, rakentaminen alkaa 2016 ja valmista 2020) ja sunnitteilla Ring 3 Letbane Kööpenhaminan ympärillä (n. 27km, tästäkin jonkinlaisia päätöksiä jo tehty) sekä selvityksessä muitakin raitiotielinjauksia pääkaupunkiseudulla.

Piirka · 18 Joulukuu 2015

Ylläripyllärinä Lund. Kunnanvaltuusto päätti eilen (17.12.2015), että Lundiin rakennetaan raitiotie. Rakennustyöt alkavat ensi vuonna ja arvioitu liikenteen aloitusajankohta olisi vuonna 2019. Kunnanvaltuuston päätökseen vaikutti todennäköisesti se, että Ruotsin Trafikverket ilmoitti eilen 298 miljoonan kruunun valtionavusta (infraan). Hankkeen kokonaiskustannus on n. 1,131 miljardia kruunua (122 miljoonaa €), josta infran osuus on n. 776 MSEK (Lundin kunta + valtionosuus), vaunukalusto n. 175 MSEK (7 vaunua omistaa ehkäpä Skånetrafikenin omistama kalustoyhtiö?) sekä varikko n 180 MSEK (Skoonen "seutukunta"). Tuolla yli miljardilla kruunulla kustantaisi 600 bussia (viite: "Turun raitiotien yleissuunnitelma käynnistyy").

Linja kulkisi Lundin päärautatieasemalta koilliseen ja pituutta sillä olisi 5,5 km. Varikko rakennetaan koillisen päätepysäkin tuolle puolen. Pysäkkejä tulee yhteensä 9. Vuoroväli olisi 7,5 min. Myöhemmin linja jatkuisi mahdollisesti kaakkoon Dalbyn taajamaan sekä rakennettaisiin toinen linja Lundin rautatieasemalta etelään Staffanstorpin taajamaan. Mer information på http://www.sparvaglund.se/

hmikko · 19 Joulukuu 2015

Vs: Montako uutta raitiotiejärjestelmää Pohjoismaissa avataan vuoden 2020 loppuun mennessä?

Aloitusviestistäni kolme ja puoli vuotta sitten:

hmikko sanoi:
Tällä hetkellä havaintoni mukaan varsin todennäköisiltä näyttäisivät ainakin Aarhus, Kööpenhamina, Malmö, Stavanger, Tampere ja Turku

Noiden ulkopuolelta Odense on rakenteilla ja nyt siis Lund varmistunut. Aarhus on myös rakenteilla. Nämä kolme ilmeisesti ehtivät avata linjan vuoden 2020 loppuun mennessä.

Kööpenhamina ja Tampere näyttävät olevan suunnilleen samassa vaiheessa, eli suunnitelmat ja valmistelut ovat pitkällä ja tarjouskilpailut käynnissä, ja lopullinen päätös pitäisi tehdä ensi vuonna. Siis sikäli kun ymmärsin tanskaa kieltä opiskelematta. Kööpenhaminan tavoite on luemma nyt vuodessa 2021, eli avajaiset eivät ehtine tämän ketjun aikarajaan. Tampereella taitaa myös tehdä tiukkaa, vaikka hanke etenisi tästä eteenpäin vauhdilla.

Stavanger on valinnut bussivaihtoehdon. Malmö ja Turku selvittävät ja neuvottelevat valtion rahoituksesta. Vaikutelmani on, että Malmössa on enemmän poliittista tahtoa toteuttaa raitiotie kuin Turussa, varsinkin kun Skånen kolmen kaupungin yhteistyöryhmästä Lund nyt päätti, mutta en toki tunne Malmön poliittista elämää lainkaan.

Voisko jo sanoa, että oikea vastaus on kolme (Aarhus, Odense, Lund) ja vuoden lisäajan sisällä viisi (+Tampere ja Köpis)?

ultrix · 27 Joulukuu 2015

Vs: Montako uutta raitiotiejärjestelmää Pohjoismaissa avataan vuoden 2020 loppuun mennessä?

hmikko sanoi:
Noiden ulkopuolelta Odense on rakenteilla ja nyt siis Lund varmistunut. Aarhus on myös rakenteilla. Nämä kolme ilmeisesti ehtivät avata linjan vuoden 2020 loppuun mennessä.

Kööpenhamina ja Tampere näyttävät olevan suunnilleen samassa vaiheessa, eli suunnitelmat ja valmistelut ovat pitkällä ja tarjouskilpailut käynnissä, ja lopullinen päätös pitäisi tehdä ensi vuonna. Siis sikäli kun ymmärsin tanskaa kieltä opiskelematta. Kööpenhaminan tavoite on luemma nyt vuodessa 2021, eli avajaiset eivät ehtine tämän ketjun aikarajaan. Tampereella taitaa myös tehdä tiukkaa, vaikka hanke etenisi tästä eteenpäin vauhdilla.

hmikko sanoi:
Stavanger on valinnut bussivaihtoehdon. Malmö ja Turku selvittävät ja neuvottelevat valtion rahoituksesta. Vaikutelmani on, että Malmössa on enemmän poliittista tahtoa toteuttaa raitiotie kuin Turussa, varsinkin kun Skånen kolmen kaupungin yhteistyöryhmästä Lund nyt päätti, mutta en toki tunne Malmön poliittista elämää lainkaan

Mainittakoon, että Stavangerissa ja Malmössä on jo tätä nykyä raidelähiliikennettä, sillä molemmissa kaupungeissa on esimerkillinen lähiliikennejunajärjestelmä käytössä, joka palvelee myös taajaman sisäistä liikkumista.

Mielenkiintoisena (=surullisena) knoppitietona Tampere ja Turku ovat Pohjoismaiden suurimmat kaupungit, joista raidelähiliikenne puuttuu kokonaan. Jos hmikko:n uumoilut käyvät toteen, niin Turku on vuonna 2021 Pohjolan suurin kaupunki, josta raidelähiliikenne, ml. raitioliikenne puuttuu. Jos Malmö ei rakenna raitiotietään siihen mennessä, on Malmö suurin raitiotietön kaupunki, mutta lähijunathan siellä tosiaan ovat.

Lund painii muuten kaupunkina samassa sarjassa kuin Pori ja Kuopio, mutta on niihin verrattuna kompakti, kaupunki loppuu parin kilometrin päähän Lundin asemasta. Tulevan raitiotien lisäksi se on Malmön tavoin osa Skånen lähiliikennealuetta, ja sitä palvelee niin Ø-junat kuin Pågatåg-junat (paikallis-/taajamajunat Lundin ja Malmön välillä kulkevat noin 5 min välein). Lundin linja kulkee päärautatieasemalta suoraan tiedekampukselle reittiä Lund C – Yliopistollinen sairaala – Lundin TKK (LTH) – Tiedepuisto Ideon – Höjdpunkten (Sony Mobile) – Solbjer – Brunnshög C (uusia kaupunginosia) – MAX IV (hiukkaskiihdytinlaboratorio) – Science Village/ESS. Voi siis olettaa, että raitiovaunuissa tulee olemaan melkoinen määrä malmöläisiä, kun matka Malmö C – Lund kestää 10 minuuttia ja tyypillinen matka ratikan kyydissä lienee 5 minuutin luokkaa. Jopa Kööpenhaminasta pääsee Lundin "Otaniemi-Hermiaan" alle tunnissa.

Vesa Nurminen · 19 Tammikuu 2017

Lundissa iskeytyy lapio maahan 15. helmikuuta, valmista koeajoihin pitäisi olla 2019, jos projektiin ei aiheudu viivästyksiä johtuen muusta rakentamisesta, kuten vaikkapa sairaalan käyttöön rakennettavista alikuluista ratikkareitin varrella.

Rata on suurimmalta osalta matkaa ruohorataa, paitsi yhdellä kadulla ja joidenkin pysäkkien sekä risteysten kohdalla.

Päätös on syntynyt suurella enemmistöllä, vaikka Lundissa on mm. perustettu jopa ratikkavastainen puolue, FörNyaLund, joka sai kunnallisvaaleissa neljä paikkaa. Puolue on tiettävästi pysynyt jotakuinkin yhden asian puolueena, joten sen tulevaisuus ei nyt näytä kovin lupaavalta.

Linkki Sydsvenskanin uutiseen

Rattivaunu · 18 Maaliskuu 2017

Toisin kuin ketjun alkupäässä jokunen vuosi sitten arveltiin, Stavangeriin ollaankin hankkimassa BRT:tä, sikäläiseltä nimeltään Bussveieniä. Kaluston käyttövoiman suhteen on käyty parin viime vuoden aikana vilkasta keskustelua, mutta juuri nyt näyttäisi akkusähköbussit olevan vahvoilla. Ensimmäisen vaiheen suunnitellaan valmistuvan vuonna 2021, koko järjestelmän 2023.

Bussimies · 16 Tammikuu 2018

Tämä ei nyt ehkä täysin mene otsikon mukaiseen ketjuun, mutta liippaa aihetta. Kööpenhaminan pikaraitiotieprojekti on käynnistynyt kunnolla ja valmista pitäisi olla vuonna 2023. Paikallista kehä-3 tietä noudatteleva linjaus on 28 kilometriä pitkä, sisältää 29 pysäkkiä ja kolmisenkymmentä vaunua (perustuu aiempiin tietoihin https://www.railway-technology.com/projects/ring-3-light-rail-copenhagen/ , jotka ovat tästä tarkentuneet mm. reitin pituuden ja pysäkkien määrän osalta).

Uutinen aiheesta: http://www.railjournal.com/index.php/light-rail/copenhagen-light-rail-contractors-chosen.html

Vaikuttaisi olevan aikataulultaan ja laajuudeltaan lähes yksi yhteen Raide-Jokerin kanssa. Mielenkiintoista seurata hankkeiden etenemistä.

ps. voisiko otsikkoa päivittää tai lisätä samaan ketjuun uuden kyselyn, esim. "vuoteen 2030 mennessä?", niin saataisiin tännekin eloa

hmikko · 16 Tammikuu 2018

Bussimies sanoi:
ps. voisiko otsikkoa päivittää tai lisätä samaan ketjuun uuden kyselyn, esim. "vuoteen 2030 mennessä?", niin saataisiin tännekin eloa

Kiitoksia linkeistä, olin odotellutkin jotain tietoa tuosta. Köpiksen hanke jäi tämän veikkailun suhteen aikataulussa jälkeen Tampereesta. Sille voi varmaan perustaa oman ketjun.

Musta näyttää, että uuden äänestyksen pitämisessä ei ole juuri itua, kun pohjoismaiset hankkeet ovat ilmeisesti tällä hetkellä aika hyvin tiedossa. Aarhus on aloittanut liikenteen, ja Odense, Lund, Tampere ja Kööpenhamina ovat rakenteilla. Stavanger valitsi bussin. Veikattavana kai tällä hetkellä olisi vain Malmö ja Turku, jotka ovat jääneet odottelu/selvittelyvaihteelle.

Toki noiden lisäksi Helsinki on jo tehtyjen päätösten mukaan tuplaamassa raitiotieverkkonsa (Jokeri + Laajasalo), ja lisää ilmeisesti seuraa. Samoin Tukholmassa laajennetaan voimakkaasti.

339-DF · 16 Tammikuu 2018

Kuinkas monta uutta järjestelmää toukokuun 2012 jälkeen on toistaiseksi avattu, ja kuinka monta avataan seuraavien vajaan kolmen vuoden aikana? Se ainakin tiedetään tässä vaiheessa, että Tampere ei ihan tuohon ehdi, Jokerista puhumattakaan sikäli kuin sen katsoo uudeksi järjestelmäksi.

hmikko sanoi:
Toki noiden lisäksi Helsinki on jo tehtyjen päätösten mukaan tuplaamassa raitiotieverkkonsa (Jokeri + Laajasalo), ja lisää ilmeisesti seuraa. Samoin Tukholmassa laajennetaan voimakkaasti.

Jos kaikki menee hyvin, niin vuoteen 2030 mennessä on Helsingissä avattu mainitsemiesi lisäksi myös Vihdintien ratikka (tavoitevuosi 2027, parin vuoden viipeelläkin ehtii ennen 2030) (ja tietysti myös kantakaupungin pieniä laajennuksia, joista merkittävimpinä Topeliuksenkadun ja Vallilanlaakson raitiotiet).

Turku on yhä vielä minulle suuri kysymysmerkki, mutta ilmeisesti olen suhtautunut siihen pessimistisemmin kuin mitä olisi pitänyt. Toivotaan parasta.

hmikko · 16 Tammikuu 2018

Pitäiskö tää laittaa muodossa montako kilometriä uutta raitiotietä käytössä Pohjoismaissa a) vuoden 2025 b) vuoden 2030 loppuun mennessä? Tulis selvästi mukaan Jokerin kaltaiset merkittävät laajennukset, joita on tekeillä myös Tukholmassa.

Suomen osalta on jo päätetty ainakin Tampere 20, Jokeri 25, Laajasalo 10, Hernesaari/Jätkäsaaren loput 3 = yht. 58 km.

Aarhusissa on pitkä pätkä rautatietä uuden systeemin käytössä, mutta se on jo käytössä, eikä tulevissa hankkeissa ole vissiin ainakaan noin suuria määriä vanhaa rautatietä sekoittamassa laskelmaa.

Ketorin · 16 Tammikuu 2018

hmikko sanoi:
Samoin Tukholmassa laajennetaan voimakkaasti.

Onko konkreettisia päätöksiä jo, jotain muuta kuin Eläintarharatikan liittäminen Lidingöbanaan mahdollisimman kiertävää reittiä tai lyhyt jatke T-centraaliin tai Kungsholmeniin? Lidingön sillasta joku väittä netissä (/n/), että se nyt lopulta olisi tulossa kaksiraiteisena; onko ollut puhetta ottaa vanhan pohjoishaaran ratapohja uudelleen käyttöön, se käsittääkseni vielä enimmäkseen on olemassa?

t. ruotsista 6.

339-DF sanoi:
Turku on yhä vielä minulle suuri kysymysmerkki, mutta ilmeisesti olen suhtautunut siihen pessimistisemmin kuin mitä olisi pitänyt. Toivotaan parasta.

Realistisin vaihtoehto Turun suhteen lienee, että keskitytään nyt muutama vuosi ensin bussi-runkolinjojen muodostamiseen. Nyt kun edes mitään sellaista palvelua ei ole, pois lukien Naantaliin menevät 6 ja 7. Myöskään kunnollista kehälinjaa ei ole, on ihme rusetteja tekevä 99.

Rambollin selvityksestä ei ole kuulunut vielä mitään.

hmikko · 16 Tammikuu 2018

Ketorin sanoi:
Onko konkreettisia päätöksiä jo

Käsittääkseni Spårväg syd (Flemingsberg - Kungens kurva - Älvsjö) on poliittisessa myötätuulessa ja koplattu metropäätöksiin. Lopullinen rakentamispäätös pitäis luemma tehdä tänä keväänä.