NrII:ien lisäpalahanke

Olisiko se mahdollista? kun SRS sivuilta katselessa niin sain sellaisen ymmäryksen että Varion teliväli on yli 7 metriä.
Variossa on telien välissä 2 niveltä, siksi teliväli voi olla pidempi. Kahden nivelen ansiosta kori pysyy mutkassa sivusuunnassa kyllin lähellä raidetta.

Antero
 
Baselilaisessa Be 4/6-vaunussa ja sen matalassa välipalassa on mielestäni paljonkin yhtäläisyyksiä HKL:n Jumbo-80 kanssa. Ko. kuvan kaltainen yhdistelmä voisi toimia Helsingissäkin muutamilla linjoilla.

(Välipalan ja 4:nnen telin vuoksi nykyisin Be 4/8.)
Kyllä: HKL:n 8-kymppinen on melkolailla kopio BLT:n alkaen 1987 käyttöönottamista vastaavista. Tällä haavaa tuollainen n. 47-metrinen yhdistelmä ei Helsinkiin sovi – jo 26,5-metrinen on monille pysäkeille turhan pitkä – mutta esim. Kruunuvuorenrantaan se olis aika metka matkustuskokemus ja kannatan spårayksikköjen suurentamista ensihätään tuolla lailla.

Äskeinen oli siis basellandilainen vaunu. Sanokaas viisaat, olisiko ollut/onko Helsingin vaunuilla mahdollisuuksia tämänkaltaiseen pidennykseen? Kyseessä on Baselin kaupungin ratikkafirman alunperin 20-metrinen vaunu, jota on pidennetty 9 metrisellä palasella; taitaa tulla pyöräin väliksi lähemmäs 10 metriä.
(Tämä vaunu taas on muutoksien jälkeen edelleen Be 4/6)

Tuolta löytyy Baselin Trammiclubin vaunukuvasto, jos kiinnostaa vertailut ym.
 
Tuolta löytyy Baselin Trammiclubin vaunukuvasto, jos kiinnostaa vertailut ym.
Kiitos loistavasta sivustosta! Todella mielenkiintoista ja valaisevaa. Tuolla on kuvattuna noita erilaisia vaunuyhdistelmiä multippeliajossa ja perävaunujen kanssa. Siitä vaan mallia HKL!

(Välipalan ja 4:nnen telin vuoksi nykyisin Be 4/8.)
Kyllä: HKL:n 8-kymppinen on melkolailla kopio BLT:n alkaen 1987 käyttöönottamista vastaavista. Tällä haavaa tuollainen n. 47-metrinen yhdistelmä ei Helsinkiin sovi – jo 26,5-metrinen on monille pysäkeille turhan pitkä – mutta esim. Kruunuvuorenrantaan se olis aika metka matkustuskokemus ja kannatan spårayksikköjen suurentamista ensihätään tuolla lailla.
Niin, se edellyttaisi lienee radikaaleja muutoksia HKL-Raitioliikenteen toimintatavoissa ja systeemeissä. Pysäkkien muutoksen ja pidennykset, vuorovälin tahdistaminen niin ettei useita vaunuja tule samaan aikaan pysäkille yms. Mutta mielestäni esim. kuormitetuille runkolinjoille h4 ja h10 voisi sopia em. multippeliajo ja hieman harvemmin vuorovälein. Esim. 10 min. kummankin omalla osuudella, jolloin yhteisen osuuden vuoroväliksi tulee 5 min. Ehkäpä h3T/B ja h6 sopisivat tälläiseen multippeliajoon. Mutta ilmanmuuta Kruunuvuorenrannan rata seka mahdolliset muut tulevat uudet osuudet. Helsingin raitiotien statuksen korottaminen vahnanaikaisesta katuratikasta "Niederflurstadtbahniksi" (löysin tämän hienon termin Kölnin U-Stadtbahnin yhteydestä), johon liittyy matkanopeuden nosto ja sujuvuuden parantaminen on mielestäni ensiarvoisen tärkeää.

Äskeinen oli siis basellandilainen vaunu. Sanokaas viisaat, olisiko ollut/onko Helsingin vaunuilla mahdollisuuksia tämänkaltaiseen pidennykseen? Kyseessä on Baselin kaupungin ratikkafirman alunperin 20-metrinen vaunu, jota on pidennetty 9 metrisellä palasella; taitaa tulla pyöräin väliksi lähemmäs 10 metriä.
(Tämä vaunu taas on muutoksien jälkeen edelleen Be 4/6).
Göteborgilaisissa M31-vaunuissa taitaa olla juuri tuo ratkaisu. Niin, sopisiko Helsinkiin? Ainakin Baselin rataosuudet vaikuttivat hyvinkin mutkaisilta ja mäkisiltä. Ovatko olosuhteet siellä Helsinkiä helpommat ratageometrian suhteen? Entäs tälläinen lähes 43-metrinen Combino ;)?
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Joukkoliikennelautakunnan ensi viikon esityslistalla on Kimmo Helistön valtuustoaloite joukkoliikenteen ilmastoinnista. Esityslistateksti kertoo, että "ilmastointi tullaan asentamaan myös 1980-luvun raitiovaunuihin esteettömän välipalan asennuksen yhteydessä".
 
Lautakunta on 23.8. päättänyt, että Nivelraitiovaunuihin lisättävän matalalattiaisen väliosan korin valmistajaksi tulee saksalainen Verkehrs Industrie Systeme GmbH (VIS). VIS:ltä tilataan myös väliosan täydellinen varustelu, joka sisältää sisustuksen ja sähköasennukset.

Kilpailutuksessa VIS:n antama yhteistarjous kummastakin hankinnasta oli edullisin. Yhdistettäessä hankinnat saadaan hintaedun lisäksi säästöjä valvontakustannuksissa ja helpotetaan projektinohjausta.

Ensimmäisen sarjavälipalan odotetaan olevan liikenteessä ensi kesänä.
 
Ensimmäisen sarjavälipalan odotetaan olevan liikenteessä ensi kesänä.
Hesarin nettivisut antavat ajoituksesta jostain syystä rahtusen verran pessimistisemmän kuvan:
HS sanoi:
Sarjan avauskappale tulee liikenteeseen ensi vuoden joulukuussa.

Väliosalla pidennetty vaunusarja alkaa raitioliikennejohtaja Erkki Mutkan mukaan laajemmin näkyä liikenteessä vuoden 2009 aikana.
 
No niinpä näkyy! Mun tietoni aikataulusta on vanhempi, noin kuukauden takaa. Parhaiten asian tietenkin tuntee sitä hoitava projektipäällikkö HKL:ltä, mutta hänpä on nyt vuosilomalla eikä ole siten HS:llekaan antanut kommenttia.

Se on tietenkin selvä, että vaikka eka vaunu tulisikin liikenteeseen kesällä 2008 eikä vasta jouluna, niin ei niitä kuitenkaan monta ehdi valmistua ennen vuotta 2009, eli siinä mielessä tuo "laajemmin näkyä liikenteessä vuoden 2009 aikana" pitää joka tapauksessa paikkansa.
 
Ylen Aikainen uutisoi tänään NrII:sten välipalohin hankittavista kiinalaisvalmisteisista ovista, joka voitti tarjouskilpailun:
HKL jatkaa raitiovaunuosien tilaamista halpatuotantomaista
Miten niin jatkaa? Mitä sitten on aikaisemmin hankittu "halpatuotantomaista"? Variot on Saksasta ja sitä aikaisemmat ratikat Suomesta.

HKL-Raitioliikenne kuitenkin vakuuttelee:
HKL vakuuttaa raitiovaunuovien talvenkestävyyttä

Ja vahvistukseksi kiinalaisten raitiotie- ja lightrail-osaamista (ainakin Dalianissa ja Changchunussa on sellaiset):kuva Wikipediasta. Olen matkustanut Dalianin combinomaisella ratikalla; ko. kaupunki sijaitsee Pohjois-Kiinassa, jossa talviolosuhteet ovat suomalaisen talven luokkaa. Kiinassa on myös todellista teollista osaamista (mukaanlukien Airbus- ja Boeing-lentokoneet), ei vain niitä myrkkyleluja tai törmäystesteissä kestämättömiä autoja.
 
Viimeksi muokattu:
Ylen Aikainen uutisoi tänään NrII:sten välipalohin hankittavista kiinalaisvalmisteisista ovista, joka voitti tarjouskilpailun.

Onpas yllättävän agressiivista uutisointia YLE:ltä. Toki jotenkin ymmärrettävissä Vario-sotkun perusteella (vaikka Saksaa ei oikein voi halpatuotantomaaksi laskeakaan ;) ). Mutta kuitenkin pidän äärimmäisen epätodennäköisenä sitä, että tässä todellakin valittaisiin, kuten YLE väittää, täysin talvitestaamaton ratkaisu vain hinnan vuoksi. Kyllä HKL-RL on nähnyt, mitä tapahtuu, kun köyhä ostaa halpaa. Ei siellä isketä kirvestä samaan kiveen kahta kertaa.

Kiina ei automaattisesti tarkoita huonoa. Vaikkapa vriston mainitsema Airbus-esimerkki: ei Airbus antaisi nimeään ja tietotaitoaan paikalliselle kiinalaiselle tehtaalle edes suurtilauksen juaninkiilto silmissään, jossei se tietäisi, että kokoonpanolinjalla pystytään laadukkaaseen työhön. Siinä menisi firmalta maine ja tulevaisuus kokonaan, kun kiinalaisbussit alkaisivat tippua taivaalta. Ei sellaista riskiä oteta.

Olen välipalaprojektin suhteen aika turvallisilla mielin. Lisäksi olen ymmäränyt, että huolimatta jatkuvista uutisista kustannusnoususta välipalaprojekti pysytään toteuttamaan jopa edullisemmin kuin mitä oli alunperin ajateltu, eli rahaa jää jopa yli.
 
Itseäni ihmetyttää näissä tarjouskilpailuissa se, että useasti valitaan halvin ratkaisuista. Miksi ei valita ehkä hieman kalliimpaa, mutta samalla laadukkaampaa? Harvoin sitä kuitenkaan se edullisin on laadukkain ja toisaalta hinta nousee huomattavasti, kun tuote onkin poissa käytöstä takuukorjausten yms takia... En puhu näistä ko. ovista nyt, vaan yleisestä käytännöstä Suomessa. Missään ei käsittääkseni sanota, että tarjouskilpailun halvin vaihtoehto pitäisi aina valita.
 
Itseäni ihmetyttää näissä tarjouskilpailuissa se, että useasti valitaan halvin ratkaisuista. Miksi ei valita ehkä hieman kalliimpaa, mutta samalla laadukkaampaa? Harvoin sitä kuitenkaan se edullisin on laadukkain ja toisaalta hinta nousee huomattavasti, kun tuote onkin poissa käytöstä takuukorjausten yms takia... En puhu näistä ko. ovista nyt, vaan yleisestä käytännöstä Suomessa. Missään ei käsittääkseni sanota, että tarjouskilpailun halvin vaihtoehto pitäisi aina valita.
Yksi tekijä tässä on varmasti se, että julkisissa hankinnoissa päättäjät on yleensä valittu poliittisin perustein eikä pätevyyden perusteella. Laatutekijöiden vertailu on maallikolle huomattavasti vaikeampaa kuin euromäärien. Lisäksi tarjouksia pyydettäessä ei välttämättä osata vaatia riittävää laatua.
 
Takaisin
Ylös