Oslon raitiotiet

Aftenpostenin juttu Oslon eniten peruskorjausreissulla myöhästyneestä SL95-vaunusta. Se vietti vuonna 2007 sattuneen kolarin jälkeen viisi vuotta Italiassa korjailtavana:

http://oslopuls.aftenposten.no/byliv/article642685.ece

Jutun lopussa mainitaan, että Oslo valmistelee 67 uuden raitiovaunun hankkimista ja koko moniongelmaisen SL95-sarjan hylkäämistä. Ruotsalaisen foorumin kirjoittajan mukaan uusien vaunujen hankinta valmisteltiin jo kertaalleen vuonna 2009, mutta silloiset päättäjät pysäyttivät hankkeen. Kaupunginvaltuuston voimasuhteet muuttuivat tämän vuoden vaaleissa ja nyt vaunuhankinnoille on tukea. Vaunumarkkinat ovat parissa kolmessa vuodessa muuttuneet, ja käsittääkseni ei ole selkoa siitä, aloitetaanko hankinta kokonaan alusta. Liekö Transtech hyökkäämässä tarjoamaan?
 
2009 keskeytetyssä hankinnassa oli kyse 45 uudesta vaunusta, jotka olisivat tulleet korvaamaan 25 vanhinta SL79-nivelvaunua, eli numeroita 101-125. Kahdenkymmenen vaunun lisäys oli ajateltu verkoston laajennuksia varten ja italialaisvaunujen häiriöherkkyydestä seuraavan vaunupulan ehkäisemiseen.

Uudessa hankinnassa vaunumääräksi on määritetty 67 vaunua. Aiemmin hankinnan piti olla noin 80 vaunua, joilla olisi korvattu koko nykyinen vaunusto. Nyt suunnitelmana on kuitenkin korvata 25 vanhinta SL79-niveltä ja lisäksi italialaiset SL95-vaunut. Nykyisestä kalustosta liikenteeseen jäisivät siten vain 15 kpl SL79-vaunuja, numerot 126-140 vuosilta 1989-1990. Vaunujen kokonaismääräksi tulisi 82 vaunua, eli kymmenen enemmän kuin nyt. Tämän toivotaan, yhdessä uusilta vaunuilta odotetun paremman toimintavarmuuden kanssa, mahdollistavan verkoston laajennukset. Linja 13 jatketaan lähitulevaisuudessa metrorataa pitkin Bekkestuaan heti, kunhan riittävä määrä vaunuja on varustettu metron kulunvalvonnalla. Lisäksi suunnitteilla on kaksi muuta laajennusta, mukaan luettuna pitkään laajennussuunnitelmissa tuloksetta esiintynyt Tönsenhagenin rata kaupungin pohjoisosissa.
 
Kaiketi ruostetta ja halkeamia vaununosia yhdistävissä kiinnikkeissä. Vaikee tuo norjankieli. Ei TranslateClient edes auta.
 
Aivan oikein tulkittu. Alkuun yhdestä yksiköstä löydettiin ruosteen aiheuttamaa halkeilua nivelissä. Kun tutkimuksiin otettiin kuusi muuta vaunua, joista niistäkin löytyi samanlaisia vaurioita, päätettiin koko SL-95 -kalusto poistaa liikenteestä toistaiseksi ja arvioida tilanne. Nyt koko kalustolle tehdään laatututkimus ja toivotaan, että osa kalustosta saadaan käyttöön pian.

VG:n mukaan Oslotrikken odottaa Ansaldolta korkeinta prioriteettia ja fokusta ongelman ratkaisuun. Mitenköhän Ansaldo mahtaa suhtautua asiaan, kun kalusto on jo yli kymmenvuotiasta? Toisaalta vaunutyypin ruosteilusta on tiedetty jo siitä saakka, kun ensimmäinen vaunu oli valmistunut vuonna 1999.
 
VG:n mukaan Oslotrikken odottaa Ansaldolta korkeinta prioriteettia ja fokusta ongelman ratkaisuun. Mitenköhän Ansaldo mahtaa suhtautua asiaan, kun kalusto on jo yli kymmenvuotiasta? Toisaalta vaunutyypin ruosteilusta on tiedetty jo siitä saakka, kun ensimmäinen vaunu oli valmistunut vuonna 1999.
Ansaldon rooli riippuu siitä, minkälainen takuu vaunuille on hankintasopimuksessa määritelty. Silloin, kun vaunut hankintaan kymmeniksi vuosiksi, voidaan sopia korroosion tyyppisille pitkän ajan kuluessa esiin tuleville vioille useiden vuosien takuuaika. Jos tällaista takuuta ei ole, kysymys on silloin siitä, että vaunun suunnittelijalta ja valmistajalta toivotaan tilanteeseen apua, koska suunnittelijalla on hallussaan tarvittava suunnittelumateriaali. Vaikka SL joutuisikin maksamaan korjauksen kokonaan itse, korjauksen hankinta on luultavasti halvempaa Ansaldolta kuin kolmannelta osapuolelta.

Itse ongelmasta voi sanoa, että kyseessä voi olla suunnitteluvirhe. Korroosio sinänsä ei ole suunnitteluvirhe, mutta se on, jos korroosion vaikutusta ei oteta rakenteessa huomioon. Käytännössä tällaisissa tilanteissa siten, että rakenteen ainevahvuudet mitoitetaan niin, että käyttöaikainen korroosio ei heikennä rakennetta niin paljon, ettei rakenne kestä sille tulevaa kuormitusta.

Antero
 
Vaikka SL joutuisikin maksamaan korjauksen kokonaan itse...

Paitsi, että Stor-Oslo Lokaltrafikk AS ei maksa mitään korjauksia. SL AS, kuten myös AS Oslo Sporveier, ovat kumpikin nykyään pöytälaatikkoyhtiöitä. 1.1.2008 nuo yhtiöt päätyivät Ruter AS:n omistukseen. Ruter on sama kuin meidän HSL, eli pelkkä liikenteen tilaajataho. OS:lle tehtiin HKL/HelBit 1.7.2003, jolloin eri osiot yhtiöitettiin → Oslo Sporvognsdrift AS (nyk. Oslotrikken) sekä Oslo T-banedrift AS. Bussipuolella toimenpide toteutettiin jo 23.4.1997 (AS Sporveisbussene). Oslotrikken on siis se osapuoli, joka saattaa joutua korroosiogaten maksumieheksi. Tai siis Oslon kunnan veronmaksajat, jos aivan tarkkoja ollaan.

Korroosio sinänsä ei ole suunnitteluvirhe, mutta se on, jos korroosion vaikutusta ei oteta rakenteessa huomioon.

Tai italialaisille suunnittelijoille ei vain tullut mieleen Oslon talvikunnossapidon erityisolosuhteet? Suolaa kylvetään kaduille kuin siemenviljaa pelloille. Oliskohan mistään ruosteenestoaineista mihinkään, näin jälkikäteen ajatellen?
 
Oslotrikken on siis se osapuoli, joka saattaa joutua korroosiogaten maksumieheksi. Tai siis Oslon kunnan veronmaksajat, jos aivan tarkkoja ollaan.

Taikka vaunut Oslotrikkenille vuokraava Oslo Vognselskap AS... Joka tapauksessa loppukädessä tosiaan Oslon veronmaksajat, koska kunta omistaa molemmat.

Ja jotta Oslon joukkoliikenteen organisaatio ei olisi turhan selkeä, on aikanaan AS Oslo Sporveieristä erotettu tuottajapuoli Kollektivtransportproduksjon AS (eli KTP) - joka on siis Oslotrikkenin, Oslo T-banedriftin ja Unibussin emoyhtiö - vaihtanut nyt toukokuun alusta nimeä ja on nykyisin Sporveien Oslo AS :lol:.
 
Runsaat organisaatiomuutokset ja liikennelaitos-liikelaitos-laitos-laitokset osataan näköjään muuallakin.
 
Tai italialaisille suunnittelijoille ei vain tullut mieleen Oslon talvikunnossapidon erityisolosuhteet? Suolaa kylvetään kaduille kuin siemenviljaa pelloille. Oliskohan mistään ruosteenestoaineista mihinkään, näin jälkikäteen ajatellen?

Johtuukos suolaus Oslon nastarengaskielloista, eli saada kaupungin talviolot pois kemiallisesti?
Eikös nastat ole siellä kiellettyjä, tai kalliin hinnan käyttömaksulla mahdollista?
 
http://www.osloby.no/nyheter/Politikerne-enige-Skrot-Italia-trikkene-7192771.html
Ilmeisesti SL-95 -vaunulla ei enää ajella kovinkaan pitkään. 30 vaunua on nyt huollossa, kaksi ajossa. Poliitokot tahtovat romuttaa koko sarjan, samoin vanhemmat vaunut, 40 kappaletta, ja hankkia 98 uutta vaunua tilalle. Poikkeuksena Edistyspuolue FrP, joka korvaisi kaikki busseilla.

Päätöstä asiasta ei saada ennen kesää, mutta ilmeisesti todennäköisin ja toivotuin skenario olisi, että italialaiset vaunut olisi käytössä seuraavat viisi vuotta ja vuodesta 2018 vuoteen 2021 koko sarja olisi korvattu uusilla vaunuilla ja pistettäisiin romuksi. Tällä tavoin oslolaiset saattavat saada tapauksen käännettyä voitoksi, koska jos oikein muistan, on sekä vanhoilla että uusilla vaunuilla melko kalliit käyttökustannukset. Ja jos Ansaldon kanssa on diili aikoinaan tehty järkevästi, ei uusien vaunujen pitämisestä liikenteestä koidu isojakaan kustannuksia ja romutus hoituu luonnollisesti elinkaaren vain päättyessä aikaisemmin. Muistaakseni SL-95 -sarjan vaunut eivät ole edes täysin yhteensopivia kaikkien linjareittien ja laiturien kanssa. Joten tässähän on mahdollisuus ihan tuplavoittoon.

Onko Transtech valmiudessa? 98 vaunun tarve, hei! ;)
 
30 vaunua on nyt huollossa, kaksi ajossa.

Muistaakseni SL-95 -sarjan vaunut eivät ole edes täysin yhteensopivia kaikkien linjareittien ja laiturien kanssa. Joten tässähän on mahdollisuus ihan tuplavoittoon.

Kaksi vaunua (eilen vaunu 145 ja tänään 144) on jo saatu takaisin liikenteeseen. Huomenna pitäisi kolmannen vaunun (168) palautua huollosta. Italiaanoja ei mielellään käytetä Majorstuenin suunnan linjoilla (11, 12 sekä 19), koska jokunen kaarre Homansbyenissä on hieman liian "krappe" (tiukka) ja raiteiden väli on paikoitellen liian pieni näille vaunuille. Bogstadsveienillä uusitaan kiskotus/pysäkit Homansbyenin/Uranienborgin ja Majorstuenin välillä, syksyllä pitäisi osuuden jälleen olla trikkeliikenteen käytössä. Silloin poistuu ilmeisesti italiaanojen käyttörajoitus tuolla suunnalla.

Johtuukos suolaus Oslon nastarengaskielloista, eli saada kaupungin talviolot pois kemiallisesti?
Eikös nastat ole siellä kiellettyjä, tai kalliin hinnan käyttömaksulla mahdollista?

Ei kait kiellettyjä, vaan raippamaksulla rasitetut. Vuonna 2010 Oslon autoilijoista 86% käytti kitkarenkaita. Porkkanakeppinä tietenkin "öylätit", eli käyttömaksut. Viime talvena maksut olivat 4 €/vrk, 52€/kk tai 159€ koko kaudelta. Nastarenkaisella autolla ajelevalle öylättimättömälle autolijalle langetetaan sadan egen pikavoitto. Samalla luvalla sai myös ajaa Bergenissä, jossa esiintyy samanlaista nastarengasvihamielisyyttä. Ja johtaa sitten Fakiiri Kronblomin talvikunnossapitotoimenpiteisiin - "suola, suola, enemppi suola". ;)
 
Viimeksi muokattu:
Takaisin
Ylös