Oslossa oli jo jokin aika sitten suunnitelmana korvata koko nykyinen vaunukalusto uudishankinnalla. Tämä konkretisoitui sitten suunnitelmana, jonka myötä uudella sarjalla olisi korvattu vanhimmat 25 kpl SL79-nivelvaunuja sekä SL95-sarja, 15 uusinta SL79-vaunua olisivat jääneet ajoon, lähinnä varavaunuiksi. SL95-sarja arvioitiin uusinta SL79-erää aiheellisemmaksi korvattavaksi paitsi vikaantumisten, myös ylipäänsä korkeiden käyttökustannusten vuoksi.
Pitkälti vaunujen iästä johtuen SL95-korvausta ei kuitenkaan haluttu tehdä, ja uudishankintasuunnitelmia vesitettiin. Vielä muutama kuukausi sitten näytti siltä, että korvattaisiin vain vanhempi erä SL79-vaunuja, ja nekin vasta joskus 2017 tienoilla.
SL95-ruosteskandaali on nyt siinä mielessä hallinnassa, että vaunuja on saatu jonkin verran palautettua ajoon, yli 20 vaunua kuitenkin seisoo yhä. Päätös uudishankinnasta, aiemmin hyllytetyn suunnitelman mukaisesti SL95-sarjakin korvaten, on tämänhetkisten tietojen perusteella mahdollinen ensi syksynä.
Vahvistamattomat arviot viittaavat siihen, että saksalaisten vaunujen vuokrauksessa kyse olisi ollut Kasselin vaunuista numerot 401-416, jotka ovat N8C-tyypin Düwag-nivelvaunuja vuodelta 1981. Vaunut on poistettu ajosta, ja ne on myyty Puolaan. Luovutus sinne on kuitenkin sovittu ajankohdaksi, että vaunut olisivat ainakin periaatteessa voineet tehdä mutkat Oslossa. En kuitenkaan osaa sanoa varmaksi, oliko kyse varmasti tosiaan näistä vaunuista. Jos vastaus on kyllä, voi olla että Oslon-matkan tielle on tullut liian lyhyeksi katsottu mahdollinen käyttöaika kaupungissa ennen jatkomatkaa Puolaan. Jo ennen ruosteskandaalia spekuloitiin mahdollisuudella hankkia käytettyjä Tatroja Berliinistä, mutta tämän hankkeen tielle tuli sama ongelma, joka päätti lyhyeen Tatrojen käytön Norrköpingissä. Berliinin kauppaamat Tatrat ovat tyyppejä KT4Dt-mod ja T6A2-mod, joiden sähköpuoli on mitoitettu 600 V ajojohtojännitteelle, ja näiden pohjoismaisten kaupunkien 750 V systeemi on niille jo hiukan liikaa.