Oviautomatiikka

Muistaakseni nopeuden M100-metroissa on oltava 0...9 km/h jotta kuljettaja saa näpsäistyä ovet auki.

Muutaman kerran metrossa matkustaessa olen pannut merkille, että kuljettaja yrittää kaikin keinoin kiirehtiä matkan sujumista. Silloin M100-vaunujen ovia on avattu heti kun järjestelmä sen sallii ja liikkuvasta vaunusta poistuvilla matkustajilla on kaatumisvaara. Nivelraitiovaunun ovikoneiston "nopeusrajoitin" lienee asetettu pienempään nopeuteen ja muutenkin vaunusta poistuminen on porrasaskelmien vuoksi hitaampaa = vaunu ehtii usein pysähtyä kokonaan ennen kuin jalka koskettaa pysäkkiä.
 
Muistaakseni kerran pari on vain hiljennetty ryömintävauhtiin, suljettu ovi ja jatkettu matkaa. Veikkaisin, että jarrutettaessa sähkönsyöttö ovikoneistolle kytkeytyy päälle jo hieman ennen vaunun täydellistä pysähtymistä.

Joillakin raitiovaununkuljettajilla on säännöllinen tapa viimeisen matkustajan hypättyä kyytiin vapauttaa seisontajarru ja odotella ov(i)en sulkeutumista valuttamalla vaunua "vapaalla" eteenpäin. Oviautomatiikkahan toimii normaalisti liikkeessäkin, kunhan ei ala syöttää virtaa.

Pysähdyttäessä taasen viimeiseksi kytkeytyvät jousijarrut iskeytyvät joissakin vaunuissa kiinni sen verran verkkaisesti, että ovet jo avautuvat vaunun vielä asettuessa paikoilleen.
 
Vs: Ratikoiden matkustusmukavuus

Yksi juttu mikä tuli mieleen että ihmiset voisivat niitä ulkonappeja painaa ihan kunnolla. Monesti näkee kun nappia vain hipaistaan ja sitten ihmetellään miksi ovi ei aukea. Nappi kuitenkin painuu noin sentin verran sisään kun sitä painaa kunnolla.
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Vs: Ratikoiden matkustusmukavuus

Yksi näistä on raitiovaunujen ovien automatiikka.... Lisäksi ovet paiskautuvat aika kovalla voimalla kiinni, eikä niissä ole mitään toimintoa joka pysäyttäisi sulkeutumista jos joku on välissä.

Kyllä ovissa on toimintoja jotka estävät niiden kiinni paiskautumista, jos "joku" on välissä. Ranne ei välttämättä ole kuitenkaan riittävän paksu laukaistakseen jonkin turvalaitteen. Ovissa on valokennot, painetunnisteiset turvareunuat, mekaaniset että sähköiset voimanrajoittimet. Jos nyt jostain syystä matkustaja jää ovien väliin niiden mennessä kiinni, voima on niin pieni ettei minkääntasoista vaaraa käytänössä ole. Ovien aukenemisen yhteydessä vaara on suurempi, jos jalka tms sattuu jollain tavalla jäämään väliin. Tosin silloinkin voima on kohtuullisen pieni ja silloin täytyy seisoa ovimontussa.

Ovien aiheeton kiinnipaiskautuminen aiheuttaa ärsytystä ja vaaratilanteita.

Olen eri mieltä tuosta vaaratilenteiden syntyvyydestä oviautomatiikan takia, koska voima on pieni. Lähinnä vähän tönäisee ja aukeaa uudelleen. Tosin lapsille ja vanhuksille moinen tönäys saattaa auheuttaa todellisen vaaratilanteenkin. Ärsytystä se varmasti auheuttaa

Lisäksi oven saaminen uudestaan auki tai juokseminen väentungoksessa seuraavalle avonaiselle ovelle..

Jos ovi ehtii mennä kiinni, kun olet vielä vaunun ulkopuolella voit avata sen uudelleen painamalla avaa-nappia. Ovi kyllä aukenee silloin uudelleen.

Silloin vastasin oven kiinnipaiskautumiseen potkimalla lujaa oven uudestaan auki, sen seurauksena että nulkkaa särki koko loppupäivän ja paha mieli hommasta jäi joka tapauksesta.

Joo kyllähän se noinkin onnistuu, mutta napin painaminen on asiallisempi ja oikea tapa toimia. Voimaa käyttämällä on myös vaara rikkoa ovimekanismin tai vähintäänkin saada se pois synkroonista, jolloin matkanteko hidastuu, kun kuski korjailee ovea käsipelillä.
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Vs: Ratikoiden matkustusmukavuus

Olen kyllä Rainerin kanssa samaa mieltä siitä, että oviautomatiikka on ihan nykyisellään järjetön systeemi. Huolimatta siitä, että voima on pieni ja ovet tosiaan saa auki uudelleen napin painalluksella, jengi jää jatkuvasti ovien väliin. Tätä näkee ihan koko ajan. Jos kuljettaja voi joka tapauksessa sulkea ovet itse, en oikein ymmärrä mitä hyötyä ko. systeemistä voi olla.
 
Vs: Ratikoiden matkustusmukavuus

Olen kyllä Rainerin kanssa samaa mieltä siitä, että oviautomatiikka on ihan nykyisellään järjetön systeemi. Huolimatta siitä, että voima on pieni ja ovet tosiaan saa auki uudelleen napin painalluksella, jengi jää jatkuvasti ovien väliin. Tätä näkee ihan koko ajan. Jos kuljettaja voi joka tapauksessa sulkea ovet itse, en oikein ymmärrä mitä hyötyä ko. systeemistä voi olla.

Taitaa niitä ihmisiä riittää ovien väliin kuljettajasta huolimatta. Matti Myöhäiset yrittää aina ehtiä kyytiin ja jos ovi on vähänkin raollaan niin siihen työnnetään väliin ja valitetaan, kun ovi giljotiinin lailla meinasi leikata ruuminosia irti. Itse en ole koskaan nähnyt kenenkään jäävän raitiovaunun ovien väliin niin, että siitä voisi syyttää oviautomatiikkaa.
Ovien käsin sulkeminen tuskin saa kuljettajilta kannatusta, koska jokainen ovi suljetaan omasta nappulastaan. Mitään herkkua nappularivin rämppääminen tuskin on varsinkin, kun vaihtoehtona on ovien vapautuksen päälle tai pois laitto vain yhdestä nappulasta. Näkyvyys takaoville ei raitiovaunuissa ole edes kovin hyvä, joten kuljettajan ohjaamana ovien väliin jäisi enemmän ihmisiä. Busseissahan kuljettaja avaa ja sulkee ovet, mutta olen silti monasti nähnyt niissä ihmisiä jopa etuoven välissä, johon näkyvyys on etupäässä hyvä.
 
Vs: Ulkonapit

Yksi juttu mikä tuli mieleen että ihmiset voisivat niitä ulkonappeja painaa ihan kunnolla.

Katselin hiljattain vanhaa 70-luvulla kuvattua raitioliikennettä esittelevää filmiä, jossa vilahtelee myös aikansa tuliteriä uutuusvaunuja, punaharmaita Valmet-nivelvaunuja. Matkustajien noustessa pysäkiltä vaunun kyytiin, huomioni kiinnittyi ulkona oleviin ovenavaus-nappeihin. Niitä näyttäisi olevan etuovea lukuunottamatta jokaisen oven sekä vasemmalla että oikealla puolella. Filmillä muun muassa kiirehtivä matkustaja nousee takaovesta kyytiin avaamalla oven painamalla sen vasemmalla puolella olevaa ulkonappia. Eipä onnistuisi enää, sillä ulkonapit löytyvät nykyään vain ovien oikealta puolelta. Kuitenkin nivelvaunuissa on yhä selkeät paikat napeille myös ovien vasemmalla puolella, ne ovat vain peitetty metallikannella.

Osaisiko joku kertoa, miksi vasemmanpuoleisista ovinapeista on sittemmin luovuttu? Vai onko filmillä näkyneiden vaunujen kaksipuoliset ovinapit alkuaikojen kokeiluja, joita ei laajemmin otettu käyttöön? Eikös lisänapit olisi kuitenkin ihan hyödyllisiä. Nythän matkustajilla monesti syntyy kiusallisia tilanteita hiljaisemmilla pysäkeillä, kun arvotaan kuka ottaisi askeleen ovinapille ja painaisi sitä. Nappi oven molemmilla puolilla, niin ei tarvitsisi kurkotella. Toisaalta mattimyöhäisten ehtiminen kyytiin parantuisi, liekö sitten hyvä vai huono juttu.
 
Vs: Ulkonapit

Osaisiko joku kertoa, miksi vasemmanpuoleisista ovinapeista on sittemmin luovuttu? Vai onko filmillä näkyneiden vaunujen kaksipuoliset ovinapit alkuaikojen kokeiluja, joita ei laajemmin otettu käyttöön?

Taisi olla vuonna 1993, ellen väärin muista, kun ovikäytäntöä muutettiin. Siihen asti nivelvaunuissa noustiin sisään edestä ja takaa, ja ulos mentiin keskiovista. Takaovi ei avautunut, kun sisällä oli painettu pysähtyy-nappia. Ainoastaan takaoven keskitangon nappia painamalla ovet sai auki. Takaoven ulkopuolella molemmin puolin oli napit, etuovella vain vasemmalla puolella. Keskiovilla nappien paikka oli peitetty alumiinisella levyllä, jossa luki Ei sisään kahdella kielellä, samanlainen siis kuin neliakselisten keskiovilla. Kakkosovilla oli kuitenkin lastenvaununappi.

Ovikäytäntöä muutettiin sitten niin, että kaikista ovista pääsi sekä sisään että ulos, mutta piti käyttää oikeaa ovipuoliskoa. Se ei käytännössä kyllä toiminut koskaan, vaikka oviin myöhemmin teippailtiin vielä vihreitä ja punaisia pallotarrojakin kulkua ohjaamaan. Tuossa yhteydessä, muistaakseni siis vuonna 1993, napit asennettiin keskioville ovien oikealle puolelle ja takaoven vasemmanpuoleinen nappi poistettiin. Jossain vaiheessa sitten vähin äänin siitä oikeanpuoleisesta liikenteestä luovuttiin, ja nyt periaate on, että ensin ulos ja sitten sisään. Tosin takaovissa on usein käytännössä vasemmanpuoleinen liikenne, kun ulostulijat menevät kaikki vasemmasta ovesta, ja sitten ulkoa katsoen vasen ovi jää kokonaan vaille käyttöä ja pysäkillä olijat alkavat kulkea siitä sisään. Miksipäs ei - toimii ihan hyvin.

Etuovien Ei ulos -tarroja alettiin myös poistaa jossain vaiheessa, mutta ei vielä vuonna 1993. Mikäs mahtaa nykyisin olla virallinen ohje tuosta etuovesta poistumisesta? Sallittua vai ei?

Neliakselisissa virallinen ohjeistus on vieläkin niin, että edestä ja takaa sisään, keskeltä (ja takaa) ulos. Niissä kyllä nykyään noustaan keskeltäkin sisään, mutta painonappeja ei keskiovilla edelleenkään ole.
 
Vs: Ulkonapit

Etuovien Ei ulos -tarroja alettiin myös poistaa jossain vaiheessa, mutta ei vielä vuonna 1993. Mikäs mahtaa nykyisin olla virallinen ohje tuosta etuovesta poistumisesta? Sallittua vai ei?

Raitiovaunuun voi nousta ja vaunusta poistua kaikista ovista. Etuovilla oikeanpuoleinen liikenne lienee suositeltavaa, muuten ahdas käytävä menee ihan tukkoon. Etuovien Ei ulos -tarroja on silti vielä joissakin vaunuissa, mielestäni keväällä näin sellaisen myös jossakin NrII-vaunussa.
 
Vs: Ulkonapit

Kakkosovilla oli kuitenkin lastenvaununappi.
...kuljettajarahastusjärjestelmän tulon myötä. Arakawan mainitseman filmin kuvaamisaikana tuota nappia ei ollut kakkosovilla, kuten ei ollut lastenvaunutilaakaan kumpiakaan keskiovia vastapäätä. Ihan alkuun kuljettajarahatus-NrI:issä ei voinut kuljettaa lastenvaunuja lainkaan (paitsi kun rahastaja oli rahastamassa - vaunuthan oli "kaksineuvoisia" jonkin aikaa)! Välivaihe oli kuitenkin hyvin lyhyt, ja lastenvaunuille järjestettiin paikka vaunun A-osaan. Myös B-vaunun keskiovia vastapäätä (ovien 3 kohdalta siis) poistettiin yksittäisistuimet.

Rahastajien aikana NrI:issä lastenvaunut kuljetettiin siis takasillalla (sisään ja ulos 4-ovien kautta).

Tehtaalta tullessa ainakin NrII:issa oli muuten kaikilla ovilla napit. HKL poisti "tarpeettomiksi" katsomansa napit vuosiksi. Kulkukäytäntöjen päivittyessä napit palautuivat keskiovillekin, ja kuten 339-DF totesi, vasemman puolen nappeja sitten taas poistui...
 
Viimeksi muokattu:
Vs: Ulkonapit

Etuovien Ei ulos -tarroja on silti vielä joissakin vaunuissa, mielestäni keväällä näin sellaisen myös jossakin NrII-vaunussa.

Ja nyt näin uudestaan. Ainakin vaunussa 103 on tällainen tarra etuovessa. Vaunun peruskorjaus taisi olla vuonna 2004.
 
Vs: Ulkonapit

Ja nyt näin uudestaan. Ainakin vaunussa 103 on tällainen tarra etuovessa. Vaunun peruskorjaus taisi olla vuonna 2004.

Koskeekohan kielto vain etummaista ovilehteä kun tarra yleensä siinä on. Takimmaisen ovilehdenhän saa auki matkustamonappia painamalla.
 
Vs: Ulkonapit

Tuo filmi löytyy näyttävästi myös Ylen Elävästä arkistosta

Mukavasti on filmille tallentunut harvinainen etulinjakilpitapauskin: Kauppatorille saapuvassa 3T:n Mustangissa on edessä ylhäällä hätävarana laitettu peltikilpi. Sen huomaa valkoisesta pohjaväristä ja mustasta linjatunnuksesta. Oikea tapa olisi pitää sitä alakulmassa kilpitaskussa ja jättää yläpaikka tyhjäksi. Tuolloinhan ei Mustangeissa ollut vielä rullanumeroita, vaan kaikki tarvittavat linjatunnukset olivat erillisiä levyjä. Normaali kilpi ylhäällä olisi mustapohjainen valkoisin tunnuksin. Erittäin harvinainen juttu!
 
Takaisin
Ylös