Pääkaupunkiseudun lauttaliikenne

Jos järjestetään liityntä Herttoniemeen tai rantaan menetetään paljon Laajasalon keskiosan väestöä. Tälle väelle raitiovaunu, joka tulee nyt ovelle, toimii liityntänä metrolle Hakaniemeen.
Onhan tuossa ihan hyvä pointti. Ratikka on silloin houkutteleva jopa HSL:n aikataulunsuunnittelutaidoilla.;)

Olisihan se pitänyt arvata, että raitiovaunu on joillekin sellainen pyhä lehmä, että sen erinomaisuutta on osoitettava silloinkin, kun ongelmat ovat tiedossa ja niitä on odotettavissa lisää. Helsingin etanaratikoiden, kuin myös niinsanottujen pikaratikoiden, ongelma ei toki ole raideleveys, vaan korin leveys -metrin levyisille tai oikeammin kapoisille kiskoille ei pysty sijoittamaan sellaisia vaunuja, jotka pystyisivät ottamaan kyytiinsä fillareita. Lastenvaunujenkin kanssa tekee tiukkaa. On yksiselitteisesti huonoa asiakaspalvelua luoda linjoja, joita operoidaan viime vuosisadan liikenneideologialla. Toivottavasti päättäjätkin sen tajuavat, ja vetävät henkselit ainakin Malmin suunnan ratikkasuunnitelmien yli.
Kaksi täysin yhteensopimatonta mitoitusta on tässä tapauksessa vielä huonompi vaihtoehto, kuin hieman liian kapea kori. Ehdottamasi leveäkoriset ratikat olisivat vaatineet oman tunnelinsa tai vähintään omat pysäkkinsä lähestyessä keskustaa. Pakkovaihto toimisi myös, jolloin esimerkiksi Malmin ratikalta olisi pakkovaihto... kapeakorisiin ratikoihin ja busseihin Kumpulan kampuksen pysäkeillä, mikä ei ratkaise mitään. Ainoa jotakuinkin järkevä ratkaisu voisi olla käyttää GTZ8-B:n tapaisia ratikoita, joissa korin yläosa on alaosaa leveämpi, jotta pysäkkejä ei täydy leventää. Noita käytetään siis Bielefeldin Stadtbahnilla, jos kukaan täällä suostuu hyväksymään kyseisen kaupungin olemassaolon.
 
Viimeksi muokattu:
Olisihan se pitänyt arvata, että raitiovaunu on joillekin sellainen pyhä lehmä, että sen erinomaisuutta on osoitettava silloinkin, kun ongelmat ovat tiedossa ja niitä on odotettavissa lisää.

Raitiovaunu on joillekin sellainen pyhä lehmä, että pitää tulla niistä valittamaan jo toiseen lautta-aiheiseen ketjuun. Ja muut kehtaavan olla vielä eri mieltäkin.

Mikäköhän korin leveyden ja raideleveyden yhteydessä on, kun sitkeesti jatketaan väittämistä, että toinen johtuu toisesta, vaikka ammattilaiset, jopa täällä foorumillakin ovat toistuvasti sanoneet ettei se siitä johdu. Japanin Utsunomijassa aukesi viime vuoden lopulla uusi raitiotie, jonka vaunut ovat 2,65 metriä leveitä, kuten Tampereellakin, vaikka raideleveys on 1067mm. Vaunun ulottuma Helsingissä on mikä on, koska sellaiseksi se on aluksi määritelty ja sen muuttaminen on kallista sekä pitkäkestoista, eikä välttämättä kata kulujaan. Vaikka sama pätee raideleveyteen se ei luo syy-seuraussuhdetta näiden välille, niin voitaisko nyt lopettaa tämän legendan levittäminen.

Tampereen vaunu on 23cm leveämpi kuin Jokerin. Se on 9,5%, mikä ei ole ratkaiseva ero. Ja väittäisin, että ei ole mitään raja-arvoa 2,42 metrin yläpuolella, joka tekee pyörän kuljettamisesta liian vaikeaa, vaan ratikoissa voisi huomenna kuljettaa pyörää, jos HSL niin päättäisi. Vielä kymmenen vuotta sitten olivat 3,2 metriä leveät metrot ja lähijunatkin liian ahtaita pyörän kuljetukseen kuin ruuhkan ulkopuolella. Muistelisin, ettei noissa saanut kuljettaa pyörää ollenkaan vielä aikaisemmin, mutta en nyt löydä tähän vahvistusta.

No onko sitten mitään varsinaista syytä, miksi HSL on päättänyt olla päästämättä pyöriä raitiovaunuun ja Tampere ei? On, monitoimitilojen koko. Tampereella vaunuun mahtuu paljon isommat monitoimitilat, mutta syy siihen ei ole vaunun leveys tai kuinka etäällä toisistaan raiteet ovat, vaan kuinka pitkä yksittäinen ratikan moduuli voi olla, minkä määrittää radan pienin kaarresäde. Jokerin vaunuissa ollaan käytännössä aina joko oven, telin tai nivelen kohdalla, kun taas Tampereella jää nivelten pienemmästä määrästä johtuen muutakin tilaa.

Kruunusillat ja Jokeri ovat rakennettu/aan samalla pienimmällä kaarresäteellä kuin Tamperekin, eli kyseessä on taas päätös eikä tekninen rajoite. Ja toisin kuin vaunun ulottuman tai raideleveyden kanssa se voidaan pyörtää heti seuraavassa vaunuhankinnassa, jos se on oikeasti niin ratkaiseva asia. Ja siedetään, ettei nämä vaunut pääse kulkemaan kaikkialla. Kaarresäteiden muutaminenkaan muulla radalla ei taida olla niin suuri projekti, kun kyse on vain kaarteista.
 
Olisihan se pitänyt arvata, että raitiovaunu on joillekin sellainen pyhä lehmä, että sen erinomaisuutta on osoitettava silloinkin, kun ongelmat ovat tiedossa ja niitä on odotettavissa lisää. Helsingin etanaratikoiden, kuin myös niinsanottujen pikaratikoiden, ongelma ei toki ole raideleveys, vaan korin leveys -metrin levyisille tai oikeammin kapoisille kiskoille ei pysty sijoittamaan sellaisia vaunuja, jotka pystyisivät ottamaan kyytiinsä fillareita. Lastenvaunujenkin kanssa tekee tiukkaa. On yksiselitteisesti huonoa asiakaspalvelua luoda linjoja, joita operoidaan viime vuosisadan liikenneideologialla. Toivottavasti päättäjätkin sen tajuavat, ja vetävät henkselit ainakin Malmin suunnan ratikkasuunnitelmien yli.
Itse en ole ongelmia havainnut ratikoiden rakenteessa. Ehkä jollekin fillaristi se voi olla ongelma, kun tajuaakin muuttaneensa liityntäetäisyydelle alueesta, jonka joukkoliikenteessä ei pyörää saakkaan kyytiin ottaa.

Se nyt minusta on se ja sama rakennetaanko Kruunuvuoreen silta ratikoille vai jollekin muulle joukkoliikennevälineelle ei ole olennaista, koska jokin ulospääsy Laajasalosta tarvitaan (muuallekin kuin Herttoniemeen). Toinen asia on, jos silta olisi linja-autoille, se aiheuttaisi monia haasteita, kuten tilanpuute keskustassa ja sillan väärinkäyttö. Jo nyt Hakaniemessä ja Rautatientorilla yritetään saada busseja mahtumaan ja niitä joudutaan jatkuvasti häätämään (esim. Karhupuistoon)

Helsingissä ei ole, kuin yksi pikaratikka (raidejokeri), joten on mielestäni tyhmää yleistää Helsingin ratikoita pikaratikoiksi, kun valtaosa niitä ei ole. Ja tämä ainoa raitiotie on keskinopeudeltaan selvästi muita nopeampi. Kantakaupungissa autolla pääsee ratikan ohi. Etenkin Viikin ja Itäkeskuksen välillä ratikka kyllä usein jättää henkilöauton taakseen. Ja monilla muillakin osuuksilla voi yllättäen tulla takaa rinnalle. Ero on huomattava kantakaupungin verkkoon.

Sillan rakentaminen Kruunuvuorenrantaan on ainoa järkevä tapa saada Laajasaloon edes siedettävä yhteys ja se miten se saadaan kannattamaan on rakentaa siihen ratikka (Huom, ei pikaratikka), jolloin tonttien ja rakennusten arvo pomppaa ja kaupunki saa sijoituksensa tuottamaan. Itse en kyllä tuonne sumppuun suostuisi muuttamaan vaikka maksettaisiin.

Olisihan sillalle voinut laittaa myös junan tai metron, mutta yhdistäminen nykyverkkoon olisi haastavaa ja metron sukeltaminen maan alle sillalta veisi melkoisesti tilaa. Lisäksi nuo raskaammat raidemuodot ovat aivan omissa hintaluokissaan. Jos on jokin muu liikennemuoto niin saa ehdottaa. Pyörät sillalle pääsevät myös.
 
Viimeksi muokattu:
Mitä ajatuksia OmaStadi-hankkeessa äänestyksissä valituiksi päätyneistä lauttaehdotuksista?


Kauppatorin ja Herttoniemenrannan välinen lautta tuntuu ainakin vähän päällekkäiseltä metron kanssa.


 
Viimeksi muokattu:
Mitä ajatuksia OmaStadi-hankkeessa äänestyksissä valituiksi päätyneistä lauttaehdotuksista?
Nämä ovat sinänsä vähän hassu tapa mielestäni järjestää, koska on x budjetti. Lauttaliikenne kuitenkin vaatisi jatkuvaa rahoitusta eikä kertaluonteisella maksulla lauttaa ikuisesti voida liikennöidä. Ideana sinänsä ihan hyvä. Tuo päällekkäisyys metron kanssa tosiaan hieman saa ajattelemaan, onko järkeä.

Enemmin ottaisin lauttayhteyden Hakaniemestä Kruununhakaan, niin se helpottaisi liikennejärjestelyjä pullonkauloina toimivilla silloilla Kruunusillat rakennustyön aikana
 
Jos ajatellaan lautta- tai ehkä oikeammin yhteysalus- tai jopa vesiratikka-tyyppisen liikenteen mahdollisuuksia Helsingin seuduilla, on yksi aika olennainen vaade se, että se liikennöi paikkaan, jossa on ympärivuotista asutusta. Saaristomerellähän tehtiin taannoin rankka ratkaisu, eli yhteysalusliikennettä ei enää automaattisesti tarjota muihin kuin jatkuvasti asuttuihin saariin (tosin käytännössä esimerkiksi sellaiset mökkiläissaaret kuin Tammisluoto ja Liettinen Rymättylän Länsiaukon pohjoispäässä, Storpensor Norrskatan vieressä ja Finnö ja Käldersö Korppoossa kuuluvat yhä palvelun piiriin ja on merkitty jopa aikatauluihin, tosin kaiketi lähinnä siksi, että alueen yhteysalus kuitenkin menee muutaman sadan metrin päästä ohi, eikä sen aikataulu koskaan ole kovin tiukka).
Voisiko Vallisaari tai jopa Isosaari tulla kyseeseen asutusalueena, vaikka jonkinlaisena ekokylänä? Silloin useita kertoja päivässä kaikissa sääolosuhteissa toimivan yhteyden tarve olisi kyseenalaistamaton. Myös Espoon saaristossa saattaisi olla saumaa tällaiselle hankkeelle -ja sinne yhteyden hoitaminen Koivusaaren metroaseman yhteyteen rakennettavasta satamasta voisi toimia erittäinkin jouhevasti.

Edellä ehdotetulle Hagiksen ja Krunikan väliselle yhteydelle löytyy täältäkin kannatusta, ja FinFerriesin vanhoista romuista varmasti jopa operointikykyinen alus...
 
Voisiko Vallisaari tai jopa Isosaari tulla kyseeseen asutusalueena, vaikka jonkinlaisena ekokylänä?
Taitaisi koitua vain enemmän ekotuhoa tuollaisista ekokylistä. Vartiosaaren kaavoituksesta nousi aikoinaan sen verran iso kohu, että on vaikea uskoa esimerkiksi Vallisaaren laajemman kaavoituksen onnistuvan. Jokin pieni kylä (esim. kymmenesosa saaresta) voisi onnistua, mutta sen pitäisi todennäköisesti toteutua täysin yksityisellä rahoituksella, jotta kaupunki edes pohtisi sen hyväksymistä.
 
Edellä ehdotetulle Hagiksen ja Krunikan väliselle yhteydelle löytyy täältäkin kannatusta, ja FinFerriesin vanhoista romuista varmasti jopa operointikykyinen alus...
Jos tarkkoja ollaan, niin tarkoitin (en kylläkään maininnut), että riittäisi, jos kävelyn ja pyöräilyn tuolla lautalla saisi hoidettua. Tosin miksei myös jykevämpikin ratkaisu.

Oikeastaan tässä olisi Hakaniemen töitä saatu huomattavasti edistettyä aiemmin, jos esim Hakaniemen purettava silta olisi voitu purkaa ja liikenne hoitaa lautalla, kunnes uusi silta on valmis. Noh tuon luokan liikenteeseen ei kylläkään yksi eikä ehkä kaksi lauttaa olisi millään riittänyt.

Erityisesti haikailen ratkaisua Pitkäsillan (ja siihen liittyvien katujen) kapeuteen ja lauttayhteyteen Siltasaaresta Kaisaniemen puolelle kävelylle ja pyöräilylle, koska vaikeuksia on tiedossa. Tuonnehan puhuttiin jossain kohtaa (ponttooni?)sillasta. Harmi ettei sitä tullut, edes väliaikaisena.
 
Viimeksi muokattu:
Ei tuo ole niin huono matkustajamäärä, kun ottaa huomioon, että lauttoja kulkee kesäaikaan vain 33 vuoroa päivässä ja talvella jonkin verran vähemmän. Eli yhdellä vuorolla kulkee keskimäärin noin 40 matkustajaa. Jos oletetaan, että matkustajia olisi arkipäivisin vähän enemmän, sanotaan vaikka 45, HSL:n yksikkökustannusraportissa HSL-alueella olisi ollut vain 14 bussilinjaa, joilla on enemmän nousuja yhtä lähtöä kohti.
Kuljen tuolla lautalla tosi usein ja en ole ikinä nähnyt enempää kun 20 matkustajaa
 
Minä taas olen kulkenut sillä pari kertaa kuussa, ja aina pokaa on ollut 24-70. Arhinmäkikin bongattu.
 
Takaisin
Ylös