Pääkaupunkiseudun lauttaliikenne

Olisiko siellä pidempi historia ja hieman saaristoisempi rannikko joka tähän ajanut. Tukholman ja Helsingin sijainti hieman erilainen.
 
Ihmettelen kovasti miksi moinen palvelu toimi pääkaupunkiseudulla?
Lähinnähän tuo on poliittinen päätös. Kyllä niiden operointi maksaa sielläkin paljon enemmän kuin muiden liikennemuotojen.
SL:s sjötrafik är samtidigt det i särklass dyraste trafikslaget med en kostnad per personkilometer på 17 kronor, vilket inkluderar skärgårdstrafiken och en del godstrafik.

Bussarna kostar 5,5 kronor per personkilometer. För lokalbanorna, exempelvis Lidingöbanan och Tvärbanan, var kostnaden per personkilometer 9,9 kronor, för tunnelbanan 3,7 kronor och för pendeltågen 2,3 kronor.
Rekordår för sjötrafiken i Stockholm (Mitt i, 2025)

Ja kyllähän se tavallaan toimii Helsingissäkin. Kun kaupunkivaltuusto haluaa ottaa rahat omasta pussistaan, lautat kulkevat Kruunuvuorenrantaan. Ei vain ole kohtuullista odottaa HSL:n lisäävän lauttaliikennettä omatoimisesti tässä taloustilanteessa erityisesti, jos mietitään lauttaliikenteen lisäämistä lähinnä matkustusmukavuutta nostavana tekijänä. Tässä myös palataan korkean subvention reiluuteen eli käyttäjän hylje sanoin:
Kyllä minäkin ja muutkin kyydissä olevat varmasti tykkäisivät, jos Kontulasta ajettaisiin turistibussilla erikoisluksuspikavuoroja keskustaan 15-20€ subventiolla per matkustaja.
 
Olisiko siellä pidempi historia ja hieman saaristoisempi rannikko joka tähän ajanut. Tukholman ja Helsingin sijainti hieman erilainen.
Helsingistä on lähtenyt saaristolaivoja pitkin rannikkoa ja saaristoa vielä sata vuotta sitten, ennenkuin bussit korvasivat ison osan liikenteestä.
Silti ihmettelen että kaupunkien ulkoilusaariin tai vaikkapa saaristomuseolle ei pääse HSL-lipulla
 
Olisiko siellä pidempi historia ja hieman saaristoisempi rannikko joka tähän ajanut. Tukholman ja Helsingin sijainti hieman erilainen.

Sanoisin, että ihan poliittinen päätös. Tukholmassa on esimerkiksi päätetty, että saarilla tulee voida asua ympärivuotisesti, ja lautat kulkevat mantereella sijaitsevien paikkojen välillä, vaikka mantereella sijaitsevalta paikalta toiselle paikalle pääsisi maitsekin. Päinvastoin muutamille omakotitaloalueille ei pääse kuin lautalla, vaikka ne olisivat mantereella.

Lautan kannattaa tulla paikkaan, joka on keskeisellä paikalla, mutta joka ei ole samasta suunnasta tulevan raskasraideliikenteen reitin varrella. Helsingissä ei ole oikein sopivia paikkoja, joihin lauttoja voisi tulla lännen suunnasta. Sen sijaan idän suunnasta Etelärannan, Kauppatorin ja Meritullintorin laiturit ovat keskeisellä paikalla, ne ole aivan metron vieressä ja niiltä menee hyvin jatkoyhteyksiä.

Helsingissä on nähdäkseni muutamia potentiaalisia mantereella sijaitsevien paikkojen välillä kulkeva lauttoja. Potentiaalisin niistä on mielestäni aikaisemmin keskustelussa käsitelty Kauppatori–Herttoniemenranta. Herttoniemenrannassa on paljon asukkaita lähellä merta, joilla samaan aikaan on jonkin verran matkaa metroasemalle. Herttoniemenranta ei ole myöskään liian kaukana keskustasta. Herttoniemenrannassa on myös valmiina lautan vaatima infrastruktuuri. Kulosaaren huvilakaupungin asukas- tai työpaikkaluku ei yksinään perustele lauttaa, mutta jos Herttoniemenrantaan menisi lautta, se voisi pysähtyä myös siellä, jos Bomansonintien päässä olevan laiturin korjaaminen minimitasolle ei ole liian kallista, laiturilla on tarpeeksi syväystä eikä siitä joudu maksamaan liikaa vuokraa.

Toinen potentiaalinen lauttareitti on Kauppatori–Santahamina. Santahaminasta menee suunnilleen 30 minuuttia sekä maitse Rautatientorin metroasemalle että meriteitse Kauppatorille. Bussin ja metron yhdistelmällä menee enintään 21 minuuttia + 10 minuuttia + vaihtoaika. Metro ja lautta palvelevat hieman eri kohteita kantakaupungissa. Lautan ajaminen Kauppatorille voisi ruuhka-aikaan olla aivan perusteltua.

Kolmas potentiaalinen reitti on Vattuniemi–Jätkäsaari–Hernesaari. Tuolla reitillä ei ole yhtä hyvää ankkuria (pun intended) kuin Kauppatori noilla kahdella itäreitillä, mutta toisaalta noiden kolmen laiturin välillä menee nykyisellään todella paljon pidempään maitse kuin meriteitse, ja niiden lähellä joko on tai niille kaavaillaan paljon asutusta. Tällä reitillä on myös epäselvempää, mihin laiturit voidaan sijoittaa. Jos laiturit voi sijoittaa lähelle Länsiterminaalia ja lähelle tulevaa raitiovaunun 6 päätepysäkkiä, linjalla on enemmän potentiaalia.

Luulen sen sijaan, että koilliseen kantakaupunkiin ei voida liikennöidä taloudellisesti mielekästä lauttaliikennettä, toisin kuin Moxu ehdotti aikaisemmin. Kumpulan ja Arabian alueella maankäytön painopiste on liikaa sisämaassa ja sisämaassa olevaa maankäyttöä palvelee liian hyvin raitiovaunut 6, 8 ja 13 ja Lahdenväylältä tulevat bussit. Vastaavasti etelämpänä Hermannin rantatie on keskellä maankäyttöä ja sitä palvelee raitiolinja 13. Käytännössä valinta olisi useimmilla sen välillä, mennäänkö vierestä parin minuutin välein kulkevalla bussilla, jolla pääsee nopeasti suoraan keskustaan, vai jostain kaueampaa harvoin menevällä lautalla, ja ihmiset ovat arkimatkoilla sen verran mukavuudenhaluisia, että lähtökohtaisesti valittaisiin vierestä parin minuutin välein suoraan keskustaan kulkeva bussi. Tilanne on siis maankäytön ja liikenteen kannalta erilainen kuin Herttoniemenrannassa, Santahaminassa ja mahdollisesti myös Kulosaaren huvilakaupungissa.

Saarten osalta Tukholmassa on linjattu, että saarilla tulee voida asua, joten samantyyppisille saarille kuin Helsingissä on esimerkiksi Vartiosaari ja Villinki menee lauttoja joka päivä vuoden ympäri. Usein sama lauttalinja kulkee sekä tällaisille saarille että eri paikkoihin mantereella, eli Helsinkiin sovellettuna kyseessä olisi Kauppatori–Herttoniemenranta–Vartiosaari tai Kauppatori–Santahamina–Villinki tyyppinen palvelu ympäri vuoden.
 
Takaisin
Ylös