Asenna sovellus
Sovelluksen asentaminen iOS:ssä
Seuraa alla olevaa videota nähdäksesi, miten asennat sivustomme verkkosovelluksena aloitusnäytöllesi.
Huom.: This feature may not be available in some browsers.
Käytät vanhentunutta selainta. Selaimesi ei mahdollisesti näytä tätä tai muita sivustoja oikein. Sinun tulisi päivittää selaimesi tai käyttää vaihtoehtoista selainta..
Pääkaupunkiseudun lauttaliikenne
- Viestiketjun aloittaja EVhki
- Aloituspäivämäärä
Lähinnähän tuo on poliittinen päätös. Kyllä niiden operointi maksaa sielläkin paljon enemmän kuin muiden liikennemuotojen.Ihmettelen kovasti miksi moinen palvelu toimi pääkaupunkiseudulla?
Rekordår för sjötrafiken i Stockholm (Mitt i, 2025)SL:s sjötrafik är samtidigt det i särklass dyraste trafikslaget med en kostnad per personkilometer på 17 kronor, vilket inkluderar skärgårdstrafiken och en del godstrafik.
Bussarna kostar 5,5 kronor per personkilometer. För lokalbanorna, exempelvis Lidingöbanan och Tvärbanan, var kostnaden per personkilometer 9,9 kronor, för tunnelbanan 3,7 kronor och för pendeltågen 2,3 kronor.
Ja kyllähän se tavallaan toimii Helsingissäkin. Kun kaupunkivaltuusto haluaa ottaa rahat omasta pussistaan, lautat kulkevat Kruunuvuorenrantaan. Ei vain ole kohtuullista odottaa HSL:n lisäävän lauttaliikennettä omatoimisesti tässä taloustilanteessa erityisesti, jos mietitään lauttaliikenteen lisäämistä lähinnä matkustusmukavuutta nostavana tekijänä. Tässä myös palataan korkean subvention reiluuteen eli käyttäjän hylje sanoin:
Kyllä minäkin ja muutkin kyydissä olevat varmasti tykkäisivät, jos Kontulasta ajettaisiin turistibussilla erikoisluksuspikavuoroja keskustaan 15-20€ subventiolla per matkustaja.
Helsingistä on lähtenyt saaristolaivoja pitkin rannikkoa ja saaristoa vielä sata vuotta sitten, ennenkuin bussit korvasivat ison osan liikenteestä.Olisiko siellä pidempi historia ja hieman saaristoisempi rannikko joka tähän ajanut. Tukholman ja Helsingin sijainti hieman erilainen.
Silti ihmettelen että kaupunkien ulkoilusaariin tai vaikkapa saaristomuseolle ei pääse HSL-lipulla
Olisiko siellä pidempi historia ja hieman saaristoisempi rannikko joka tähän ajanut. Tukholman ja Helsingin sijainti hieman erilainen.
Sanoisin, että ihan poliittinen päätös. Tukholmassa on esimerkiksi päätetty, että saarilla tulee voida asua ympärivuotisesti, ja lautat kulkevat mantereella sijaitsevien paikkojen välillä, vaikka mantereella sijaitsevalta paikalta toiselle paikalle pääsisi maitsekin. Päinvastoin muutamille omakotitaloalueille ei pääse kuin lautalla, vaikka ne olisivat mantereella.
Lautan kannattaa tulla paikkaan, joka on keskeisellä paikalla, mutta joka ei ole samasta suunnasta tulevan raskasraideliikenteen reitin varrella. Helsingissä ei ole oikein sopivia paikkoja, joihin lauttoja voisi tulla lännen suunnasta. Sen sijaan idän suunnasta Etelärannan, Kauppatorin ja Meritullintorin laiturit ovat keskeisellä paikalla, ne ole aivan metron vieressä ja niiltä menee hyvin jatkoyhteyksiä.
Helsingissä on nähdäkseni muutamia potentiaalisia mantereella sijaitsevien paikkojen välillä kulkeva lauttoja. Potentiaalisin niistä on mielestäni aikaisemmin keskustelussa käsitelty Kauppatori–Herttoniemenranta. Herttoniemenrannassa on paljon asukkaita lähellä merta, joilla samaan aikaan on jonkin verran matkaa metroasemalle. Herttoniemenranta ei ole myöskään liian kaukana keskustasta. Herttoniemenrannassa on myös valmiina lautan vaatima infrastruktuuri. Kulosaaren huvilakaupungin asukas- tai työpaikkaluku ei yksinään perustele lauttaa, mutta jos Herttoniemenrantaan menisi lautta, se voisi pysähtyä myös siellä, jos Bomansonintien päässä olevan laiturin korjaaminen minimitasolle ei ole liian kallista, laiturilla on tarpeeksi syväystä eikä siitä joudu maksamaan liikaa vuokraa.
Toinen potentiaalinen lauttareitti on Kauppatori–Santahamina. Santahaminasta menee suunnilleen 30 minuuttia sekä maitse Rautatientorin metroasemalle että meriteitse Kauppatorille. Bussin ja metron yhdistelmällä menee enintään 21 minuuttia + 10 minuuttia + vaihtoaika. Metro ja lautta palvelevat hieman eri kohteita kantakaupungissa. Lautan ajaminen Kauppatorille voisi ruuhka-aikaan olla aivan perusteltua.
Kolmas potentiaalinen reitti on Vattuniemi–Jätkäsaari–Hernesaari. Tuolla reitillä ei ole yhtä hyvää ankkuria (pun intended) kuin Kauppatori noilla kahdella itäreitillä, mutta toisaalta noiden kolmen laiturin välillä menee nykyisellään todella paljon pidempään maitse kuin meriteitse, ja niiden lähellä joko on tai niille kaavaillaan paljon asutusta. Tällä reitillä on myös epäselvempää, mihin laiturit voidaan sijoittaa. Jos laiturit voi sijoittaa lähelle Länsiterminaalia ja lähelle tulevaa raitiovaunun 6 päätepysäkkiä, linjalla on enemmän potentiaalia.
Luulen sen sijaan, että koilliseen kantakaupunkiin ei voida liikennöidä taloudellisesti mielekästä lauttaliikennettä, toisin kuin Moxu ehdotti aikaisemmin. Kumpulan ja Arabian alueella maankäytön painopiste on liikaa sisämaassa ja sisämaassa olevaa maankäyttöä palvelee liian hyvin raitiovaunut 6, 8 ja 13 ja Lahdenväylältä tulevat bussit. Vastaavasti etelämpänä Hermannin rantatie on keskellä maankäyttöä ja sitä palvelee raitiolinja 13. Käytännössä valinta olisi useimmilla sen välillä, mennäänkö vierestä parin minuutin välein kulkevalla bussilla, jolla pääsee nopeasti suoraan keskustaan, vai jostain kaueampaa harvoin menevällä lautalla, ja ihmiset ovat arkimatkoilla sen verran mukavuudenhaluisia, että lähtökohtaisesti valittaisiin vierestä parin minuutin välein suoraan keskustaan kulkeva bussi. Tilanne on siis maankäytön ja liikenteen kannalta erilainen kuin Herttoniemenrannassa, Santahaminassa ja mahdollisesti myös Kulosaaren huvilakaupungissa.
Saarten osalta Tukholmassa on linjattu, että saarilla tulee voida asua, joten samantyyppisille saarille kuin Helsingissä on esimerkiksi Vartiosaari ja Villinki menee lauttoja joka päivä vuoden ympäri. Usein sama lauttalinja kulkee sekä tällaisille saarille että eri paikkoihin mantereella, eli Helsinkiin sovellettuna kyseessä olisi Kauppatori–Herttoniemenranta–Vartiosaari tai Kauppatori–Santahamina–Villinki tyyppinen palvelu ympäri vuoden.
Pihlajasaaren ja Vallisaaren, varmaan muutaman muunkin ei-vakituisesti asuttujen Helsingin saarten linjat ovat sikäli kiintoisia, että vaikka niissä ei HSL:n lippupolitiikka päde, ne ovat kaupungin kilpailuttamia. Pointti on kuitenkin ihan sama kuin Tukholmassakin -Fjärderholmarna ei ole SL:n linjakohde, koska siellä ei ole asukkaita eikä näin ollen kenenkään ole ehdottoman välttämätöntä sinne päästä.
Helsingissä tuskin olisi vesiliikenteen julkisen liikenteen statusta näin hyvin hahmotettukaan, ellei Viaporin linnoituksen eli rahvaanomaisesti Suomenlinnan siviiliasutuksen tarpeisiin olisi luotu kaupungin tarjoamaa lauttayhteyttä.
Helsingissä tuskin olisi vesiliikenteen julkisen liikenteen statusta näin hyvin hahmotettukaan, ellei Viaporin linnoituksen eli rahvaanomaisesti Suomenlinnan siviiliasutuksen tarpeisiin olisi luotu kaupungin tarjoamaa lauttayhteyttä.
Tässä päätöksessä on toki mukana myös historia ja ilmasto. Ensinnäkin Tukholman edustalla on paljon enemmän saaristoa kuin Helsingin edustalla. Tukholma sijaitsee sisäsaaristossa kuin taas Helsingin niemen kärki viistää jo ulkosaariston laitaa. Tämä tarkoittaa, että asumiskelpoisia saaria on Helsingin edustalla kovin vähän.Sanoisin, että ihan poliittinen päätös. Tukholmassa on esimerkiksi päätetty, että saarilla tulee voida asua ympärivuotisesti, ja lautat kulkevat mantereella sijaitsevien paikkojen välillä, vaikka mantereella sijaitsevalta paikalta toiselle paikalle pääsisi maitsekin. Päinvastoin muutamille omakotitaloalueille ei pääse kuin lautalla, vaikka ne olisivat mantereella.
Toinen merkittävä erottava tekijä on myös ilmasto, Tukholma sijaitsee selvästi lämpimämmällä alueella kuin Helsinki ja sen lisäksi saaristo suojaa kaupungin läheisiä laivareittejä aika hyvin ahtojäiltä, tämä tarkoittaa, että Tukholmassa voidaan liikennöidä aika keveillä laivoilla lähes ympäri vuoden. Helsingissä taas jäätilanne on talvella tyypillisesti paljon vaikeampi, Suomenlinnan lauttakin, joka on kovin kovaa tekoa, tarvitsee aina välillä satamajäänmurtajan apua ahtojäiden kasaantuessa.
Viimeksi muokattu: