--- cut ---
Perusedellytyksenä olisi käytännössä kuitenkin kaksoisraiteen toteuttaminen Oulun eteläpuolelle.
Juha P Korhonen
Oulun seudulla ei ole niin kiivastahtista rautatieliikennettä että kaksoisraide olisi paikallisjunaliikennöinnin edellytys. Enemmän on kysymys toiminnanohjausjärjestelmästä rautateillä. Ja halusta.
Iihin/Haukiputaalle tunnin välein kulkeva paikallisjuna ei taida olla järkevä koska radan varressa ei ole väestöä riittävästi. Muutamia junia joilla luodaan työssäkäynti mahdollisuudet Kemi-Oulu välille voi olla järkevä ajaa. Enimmäkseen täydennettäisiin nykyisien kaukojunapalvelujen puutteita.
Raaheen suuntaan kysyntää voisi ollakin. Tunnin välein Raahesta Ouluun olisi täysin mahdollinen. Jos kalustona olisi nopeita moottorivaunuja niin mahdollinen matka-aika olisi ehkä noin 55-60 minuuttia.
Toisaalta jos esimerkiksi Ylivieskaan asti ajettaisiin nykyistä tarjontaa täydentäviä junia saataisiin Oulu-Ylivieska välille riittävä tarjonta työssäkäyntiä ajatellen ehkä noin kuudella lisäjunalla päivässä. Ylivieskasta, Oulaisista, Vihannista ja Ruukista yhteydet Ouluun noin 12-15 kertaa päivässä. Kempelettä ja Liminkaa palvelisi tunnin tai puolentunnin välein Ouluun kulkeva lähijuna.
Joten alkuvaiheessa junia tunnin välein Tuirasta tai Rajakylästä Liminkaan joista osa jatkaa Ylivieskaan. Tuirasta tai Rajakylästä osa junista jatkaisi Kemiin tai Haaparannalle. Yhteensopiva lippujärjestelmä VR:n kanssa on toki välttämätön.
Noissa kaikissa on edellytyksenä "järkevyydelle" käyttäjämäärä ja joita ei voi tulla niin kauan kuin ei ole mitä käyttää. Päästään klassiseen muna-vai-kana -kysymykseen.
Nykyinen aamutarjonta esim. Oulu-Kemi -välillä on viideltä, kuudelta ja kahdeksalta lähtevät pikajunat. Eivät pysähdy välillä lainkaan eikä niihin pääse Oulussa kovin helposti ilman autoa. En osaa sanoa mikä jatkoyhteysmahdollisuus Kemissä lienee mutta tuskin kummoinen. Jotenkin voisi toivoa että kun eristetään rataverkko tyystin kaikesta muusta, se olisi edes nopea. Nyt se ei ole edes sitä vaan SN160 junat nytkyttelevät VT4:n autoliikenteen tahtia korpimaisemassa. Auto sitä vastoin voitti taas.
A. Alku tuolla edellä jo mainitsikin pitkän ajan kehityksestä. Vastaavalla tavalla mielestäni on mahdollista myös aloittaa uusi pitkän ajan kehitys linjaamalla pysyvästi että kiskoliikenteellä aiotaan operoida. Kunhan linjaus on riittävän vahva ja uskottava, se johtaa myös ihmisten investointeihin omissa talouksissaan, eli hankitaankin talo Haukiputaan asemakylältä jokivarresta eikä Martinniemestä meren rannalta. Hiljalleen kauppa ym. tulee perässä.
Kuntien tulee toki toimia kaavoituksessa rivakasti ja linjakkaasti saman asia tukemiseksi että asia voisi onnistua.
Nykymallissa kaikki tekevät ratkaisunsa ihan itse mistä on kummallisimpana malliesimerkkinä Kiimingin kunta. Kunnassa myönnetään suuri määrä rakennuslupia suunnittelutarveratkaisuperusteella. Se tarkoittaa että ihmiset rakentavat sinne minne parhaaksi näkevät ja maata (yli 5000 m2) saavat eikä (yhteis-)kunta osallistu yhdyskuntarakenteen kehittämiseen käytännössä mitenkään. Taloja vain rakentuu. Hiljalleen haja-asutusalueet muuttuvatkin levällään oleviksi taajamiksi joissa ei ole mitään mahdollisuuksia joukkoliikenteeseen.