Äksä-pysähdykset
X - tarpeen vaatiessa -pysähdykset ovat nykyaikana sitä korkeampaa matematiikkaa, joka on syntynyt tietoyhteiskuntamme kehittyessä.
Nyt ei ole tosin kysymys siitä, etteikö tietokone äksiä ymmärtäisi. Vaan siitä, että Junaturvallisuussäännön laatinut viranomainen eli RHK on päättänyt aikoinaan, että kuljettajalla pitää olla etukäteen selvä tieto siitä miten milläkin liikennepaikalla toimitaan. Ajetaan ohi tai ollaan pysähdysjuna. Pysähdys ei voi olla ehdollinen. Pysähdyksen syykin pitää olla selvä siten, että se on joko matkustajaliikenteen takia laituriin tai sitten junakohtauksen takia tulokulkutien päätekohtaan (opastimelle).
Vanhanaikainen X-juna olisi siis
a) ohikulkujuna jos ei ole matkustajia ja
b) pysähdysjuna jos heitä on.
Hyvin yksinkertaistaen miksi näin ei nykyään ole: rautatietä käyttävä (ulkopuolinen) matkustaja ei voi enää antaa junan kuljettajalle määräyksiä junan pysähtymiskäyttäytymiseen. Tämä etenkin suunnassa "junan kyytiin seisakkeelta nouseva". Toisinpäinhän matkustaja ilmoitti poistumishalustaan konduktöörille joka sen ilmoitti kuljettajalle. Tuolloin kuljettaja sai pysähtymistarpeen tietoon sentään "junan kipparilta".
Ilmoitus ohikulkujunan muuttumisesta pysähdysjunaksi tulee nyt saada liikenteenohjaajalta eli liikennepaikan junasuorittajalta tai rataosan kauko-ohjaajalta, tai sitten pitää olla uusi korjattu aikataulu jo alun perin plakkarissa.
Miehitetyillä junilla (s.o. matkustajajunat) pelkkä tekninen junakohtauspysähdys merkitään kuljettajan aikatauluun ?-merkillä, eli jos kohtausta ei ole, saa jatkaa matkaa värien mukaan.
Miehittämättömät junat ovat tavarajunia. Niillä kaikki välipysähdykset ovat teknisiä ellei ole työmääräyksissä kerrottu matkalla tehtävistä vaihtotöistä.
Ja tämä ylläkerrottu on nyt vain karkeasti foorumilaisia varten yksinkertaistettu ote Junaturvallisuussäännöstä. Sitä voi halutessaan opiskella enemmän RHK:n sivuilta
Jt+Jtt. Tulevaisuudessa uusi Rautatievirasto julkaisee Jt:n, eli sitten myöhemmin sieltä. RHK keskittyy infraan.