Pk-seudun lähiliikennejunien uudet reitit ja asemat

Konsultin mukaan kaikilla asemilla pysähtyvien lähijunien matka-ajasta lähtisi 10% - 20% pois, jos jokaisella asemalla ei tasattaisi aikaa aina seuraavaan tasaminuuttiin. (...) Oikeasti se tarkoittaisi, että aikataulut tehtäisiin sekunnin tarkkuudella, ei minuutin tarkkuudella.

Tällainen uudistus olisi varmasti perusteltu ja kannatettava. Jos yllä tarkoitettiin tällaista uudistusta, se on ehdottoman kannatettava.

Ymmärsin Rainerin ehdotuksen siten, että ajettaisiin bussin tapaan eli linja mahdollisimman nopeasti läpi.
 
Tällainen uudistus olisi varmasti perusteltu ja kannatettava. Jos yllä tarkoitettiin tällaista uudistusta, se on ehdottoman kannatettava.

Ymmärsin Rainerin ehdotuksen siten, että ajettaisiin bussin tapaan eli linja mahdollisimman nopeasti läpi.

Niin siis minun ehdotukseni on käytännössä sama kuin Kuukankon, lisättynä sillä että vain tärkeimmillä vaihtoasemilla tehdään se ajantasaus.

Kaukoliikenteestä eristettyihin kaupunkiratoihin on pistetty valtavasti rahaa, ja pian on uuden kaluston vuoro. Olisi aika ulosmitata investointien hyötykin jollain tapaa.

t. Rainer
 
Tässä ehkä keskustellaan kahdesta asiasta yhtaikaa: 1) ajoaikojen säätämisestä todellisten olosuhteiden mukaiseksi ylipäänsä 2) edellisen totetuttaminen siten, että parhaimmillaan / pahimmillaan kaikkien muiden paitsi lähtöaseman kellonajat "poistettaisiin aikatauluista".
Hyvin hiljaiseen aikaan esim. osa 2 min asemaväleistä voitaisiin muuttaa 1 min asemaväleiksi lähinnä siten, että muualta Helsinkiin lähtevän junan lähtöaikaa myöhennetään tarvittavalla määrällä minuutteja. Toisessa ajosuunnassa toisen pään tuloaikoja aikaistetaan vastaavan periaatteen mukaan. Kaikille asemaväleille voitaisiin silti ilmoittaa tasaminuuttiin perustuva kellonaika. Ymmärtääkseni tätä käytäntöä sovelletaan juuri parhaillaankin mm. VR-lähiliikenteessä, mutta melko varovaisessa mittakaavassa. IRC-keskusteluissa olen ollut huomaavinani, että edes tätä muutosten puolestapuhujat eivät ole tiedostaneet. Leppävaara - Pitäjänmäki - Huopalahti - Helsinki -aikatauluissa on esimerkiksi minuutin ero L-junilla verrattuna A-junien päiväsaikaan käytössä oleviin aikatauluihin. Mielestäni tämä on toimiva järjestely eikä uhkaa aikataulurakenteiden johdonmukaisuuttakaan tältä osin. Sen sijaan vierastan ajatusta, että junien ajoajat "vapautettaisiin" sellaisiksi, junien annettaisiin ajaa päästä päähän siinä ajassa, kun kullakin kerralla sattuisivat ehtimään. Ymmärtääkseni muutkin muutoksiin kriittisesti suhtauvat varoittivat nimenomaan tämän viimeksi mainitun soveltamistavan epäkohdista.
 
Mielestäni tämä on toimiva järjestely eikä uhkaa aikataulurakenteiden johdonmukaisuuttakaan tältä osin.
Vastaavaa voitaisiin ihan hyvin laajentaa muuallekin kuin kaikkein hiljaisimman ajan liikenteeseen. Olisi luontevaa määritellä ajoajat erikseen jokaiselle eri tuntityypille, mitä aikatauluissa käytetään. Silloin aikataulujen selkeyskään ei kärsisi.

Nykykäytäntö on johtanut siihen, että aikataulut eivät olekaan enää luotettavia. Kaikki konduktöörit eivät odota asemilla aikataulunmukaista lähtöaikaa, vaan lähettävät junan matkaan heti kun se on valmis. Käytännössä siis sellaiset junat ajavat "bussimoodissa" välittämättä asemakohtaisista aikatauluista. Pahimmillaan junat kulkevat jopa 2 minuuttia etuajassa. Ajoaikojen kiristäminen ei tietysti ratkaisisi tätä ongelmaa, mutta sitten junat eivät ainakaan voisi kulkea niin paljoa etuajassa kuin nyt.
 
Viimeksi muokattu:
Nykykäytäntö on johtanut siihen, että aikataulut eivät olekaan enää luotettavia. Kaikki konduktöörit eivät odota asemilla aikataulunmukaista lähtöaikaa, vaan lähettävät junan matkaan heti kun se on valmis. Käytännössä siis sellaiset junat ajavat "bussimoodissa" välittämättä asemakohtaisista aikatauluista. Pahimmillaan junat kulkevat jopa 2 minuuttia etuajassa.

Sellaistakin sattuu usein, että konnari juoksee ovelle kun juna pysähtyy ja antaa lähtömerkin, kun kaikki matkustajat ovat kyydissä, mutta juna ei liikahda minuuttiin, koska kuski lähtee ajamaan vasta kun lähtöaika on käsillä.

t. Rainer
 
Kaikki konduktöörit eivät odota asemilla aikataulunmukaista lähtöaikaa, vaan lähettävät junan matkaan heti kun se on valmis. Käytännössä siis sellaiset junat ajavat "bussimoodissa" välittämättä asemakohtaisista aikatauluista. Pahimmillaan junat kulkevat jopa 2 minuuttia etuajassa. Ajoaikojen kiristäminen ei tietysti ratkaisisi tätä ongelmaa, mutta sitten junat eivät ainakaan voisi kulkea niin paljoa etuajassa kuin nyt.
Nyt nähdäkseni kyllä liioitellaan vahvasti. En kyllä yli 25-vuotiseni lähiliikenteen "kanta-asiakkuuteni" aikana ole vielä kertaakaan kohdannut tilannetta, että lähiliikenteen juna lähtisi väliasemalta liikenteeseen 2 minuuttia etuajassa. Viime vuosilta en muista edes puolen minuutin etuajassa lähtöjä, mutta tietenkään en ole voinut henkilökohtaisesti olla paikalla kaikissa mahdollisissa tilanteissa. Buscomien aikana olen toisinaan katstonut matkakortinlukulaitteesta kellonaikaa ja olen todennut junien lähtevän joko sekunnilleen oikeaan aikaan tai sitten ihan vähän myöhässä. Kuten Rainer totesi, hätäinen konnarikaan ei laita junaa menemään etuajassa, vaan kyllä sen junan liikkeelle lopulta saattaa veturinkuljettaja - siis kuljettaja odottaa oikeaa lähtöaikaa, vaikka konnari olisi lähtöluvan antanutkin. ;)
Kannatan kyllä sitä, että aikataulujen mukaisia ajoaikoja pyrittäisiin päivittämään todellisia olosuhteita vastaaviksi, mutta maltillisella tavalla.
 
...aikataulut tehtäisiin sekunnin tarkkuudella, ei minuutin tarkkuudella...
Muistaakseni metrossa kuljettajan aikataulut ovat (ainakin olleet) kymmenen sekunnin tarkkuudella (malli 12.00.0). VR:llä ne ovat minuutin tarkkuudella. Se tarkoittaa sitä, että juna voi lähteä 59 sekunnin pelivaralla. Jos lähtö on esimerkiksi 12.00 niin sekuntikellolla katsottuna aikataulunmukainen lähtö toteutuu aikavälillä 12.00.00-12.00.59 eli lähes minuutin haarukassa. Lähtöön pyritään ilmeisesti toki heti nolla-sekunnilla.

Joskus kiinnitin huomiota eri asemien yleisökelloihin, sillä niitä oli ainakin kolmella eri tavalla toimivia:
- sekuntiosoittimella varustettuja, jotka näyttivät täyttyneen minuutin + sekunnit päälle
- ilman sekuntiosoitinta, jotka näyttivät täyttyneen minuutin
- ilman sekuntiosoitinta, jotka näyttivät täyttyvää minuuttia
Ja voi olla vielä neljäskin tapa. Eri asemilla kellojen käyntitapa olisi helppo tarkistaa, kun ne kaikki sadat kellot lienevät samassa keskuskellossa kiinni.
 
Niin siis minun ehdotukseni on käytännössä sama kuin Kuukankon, lisättynä sillä että vain tärkeimmillä vaihtoasemilla tehdään se ajantasaus.

Kannatan. Usein käyttämäni Masala-Hki välin juoppojuna klo 0.58 pysähtyy joka julmetun maitolaiturilla. Rasittavaa. Mutta entäs näin: yhden kerran olen sunnuntai-iltana matkannut tuolla junalla niin, että kondari tuli kysymään missä jään pois. Itseni lisäksi oli kuulemma vain toinen matkustaja ja tulikohan Espoon keskuksesta vielä kolmas. Masalan jälkeen köröteltiin hissukseen x-pysähtymiskäytännöllä eli käytännössä ei pysähdytty kuin Espoossa, Tuomarilassa, Leppävaarassa. Huomattavasti joutuisamman tuntuista matkantekoa kuin, että turhaan olisi pysähdytty joka paikassa. Ja kuten Anterokin totesi, energiaa säästyi: sekä siksi, että ei pysähdelty että pitkälti matka meni rullaamalla.
(Onko muuten mainitsemani käytäntö kovin yleinen? Mulle ei tosiaan ole käynyt noin kuin kerran vaikka silloin tällöin väliä matkustelen.)

Yks' yhteen kannatan x-pysähdyksiä noilla hiljaisen ajan junilla (L,N,T) mutta suuremmassa mittakaavassa se vaatisi pysähtymismerkinantolaitteiston asentamista. Varsinainen ajantasaus olisi sitten isommilla asemilla (rantaradalla Masala, Espoo, Kauniainen, Leppävaara, Huopalahti). Pikkuasemilla olisi vain x-ajat. Esim. Kera olisi Kauniaisten aika +1 min, Kilo +3 min Leppävaara +6 min ja siellä ajantasaus; Kilo ja Kera siis x-aikoja.
 
Äksä-pysähdykset

X - tarpeen vaatiessa -pysähdykset ovat nykyaikana sitä korkeampaa matematiikkaa, joka on syntynyt tietoyhteiskuntamme kehittyessä.

Nyt ei ole tosin kysymys siitä, etteikö tietokone äksiä ymmärtäisi. Vaan siitä, että Junaturvallisuussäännön laatinut viranomainen eli RHK on päättänyt aikoinaan, että kuljettajalla pitää olla etukäteen selvä tieto siitä miten milläkin liikennepaikalla toimitaan. Ajetaan ohi tai ollaan pysähdysjuna. Pysähdys ei voi olla ehdollinen. Pysähdyksen syykin pitää olla selvä siten, että se on joko matkustajaliikenteen takia laituriin tai sitten junakohtauksen takia tulokulkutien päätekohtaan (opastimelle).

Vanhanaikainen X-juna olisi siis
a) ohikulkujuna jos ei ole matkustajia ja
b) pysähdysjuna jos heitä on.
Hyvin yksinkertaistaen miksi näin ei nykyään ole: rautatietä käyttävä (ulkopuolinen) matkustaja ei voi enää antaa junan kuljettajalle määräyksiä junan pysähtymiskäyttäytymiseen. Tämä etenkin suunnassa "junan kyytiin seisakkeelta nouseva". Toisinpäinhän matkustaja ilmoitti poistumishalustaan konduktöörille joka sen ilmoitti kuljettajalle. Tuolloin kuljettaja sai pysähtymistarpeen tietoon sentään "junan kipparilta".

Ilmoitus ohikulkujunan muuttumisesta pysähdysjunaksi tulee nyt saada liikenteenohjaajalta eli liikennepaikan junasuorittajalta tai rataosan kauko-ohjaajalta, tai sitten pitää olla uusi korjattu aikataulu jo alun perin plakkarissa.

Miehitetyillä junilla (s.o. matkustajajunat) pelkkä tekninen junakohtauspysähdys merkitään kuljettajan aikatauluun ?-merkillä, eli jos kohtausta ei ole, saa jatkaa matkaa värien mukaan.

Miehittämättömät junat ovat tavarajunia. Niillä kaikki välipysähdykset ovat teknisiä ellei ole työmääräyksissä kerrottu matkalla tehtävistä vaihtotöistä.

Ja tämä ylläkerrottu on nyt vain karkeasti foorumilaisia varten yksinkertaistettu ote Junaturvallisuussäännöstä. Sitä voi halutessaan opiskella enemmän RHK:n sivuilta Jt+Jtt. Tulevaisuudessa uusi Rautatievirasto julkaisee Jt:n, eli sitten myöhemmin sieltä. RHK keskittyy infraan.
 
Vs: Äksä-pysähdykset

– – – miksi näin ei nykyään ole: rautatietä käyttävä (ulkopuolinen) matkustaja ei voi enää antaa junan kuljettajalle määräyksiä junan pysähtymiskäyttäytymiseen. Tämä etenkin suunnassa "junan kyytiin seisakkeelta nouseva". Toisinpäinhän matkustaja ilmoitti poistumishalustaan konduktöörille joka sen ilmoitti kuljettajalle.

Vanhassa vara... jos mainitsemallani x-käytännöllä saadaan normaalitilanteessa parikin minuuttia ajoajasta pois, niin mun mielestä hyvä. Ja kuten mainitsin, matkanteko tuntuu joutuisammalta, jos pysähdyksiä on vähemmän.
Tattis, Compact, JT;n referaatista, mutta se ei selvittänyt MIKSI "näin ei nykyään ole" vaan ainoastaan, että näin on. Vai onko juuri niin, että kun JT:ssä noin sanotaan, niin siksi?

Ilmoitus ohikulkujunan muuttumisesta pysähdysjunaksi tulee nyt saada liikenteenohjaajalta eli liikennepaikan junasuorittajalta tai rataosan kauko-ohjaajalta, tai sitten pitää olla uusi korjattu aikataulu jo alun perin plakkarissa.

Hauska kuulla. Mikä onkaan junasuorittajakeskuksen puhelinnumero? Mä voin soittaa sinne ja tilata Y-junalle kertaluontoisen pysähdyksen Ilmalassa. :)
 
Vs: Äksä-pysähdykset

Tattis, Compact, JT:n referaatista, mutta se ei selvittänyt MIKSI "näin ei nykyään ole" vaan ainoastaan, että näin on. Vai onko juuri niin, että kun JT:ssä noin sanotaan, niin siksi?

Hauska kuulla. Mikä onkaan junasuorittajakeskuksen puhelinnumero? Mä voin soittaa sinne ja tilata Y-junalle kertaluontoisen pysähdyksen Ilmalassa. :)
Äksättömyys johtuu varmaan kosmisesta säteilystä ja taustasäteilyn viimeisessä rippeessä seisoo sana "junaturvallisuus". Kysyt vähän mutta asiaa: MIKSI? Vastaus on tyhjentävä: SIKSI.

Muuten: Silloin kun elettiin aikaa ennen tietokoneita, junilla oli mahdollista olla seisakkeella vain X-kirjain ilman aikaa. Seisakkeen umpimähkäinen aika piti matkustajan ITSE päätellä naapuripysähdysten kellonajoista ja tulla luovasti hyvissä ajoin paikalle. Ja sai ottaa osaa junaliikenteen hoitamiseen. Päivällä vain käsi vaakasuorassa kohti raidetta ja yöllä valkoisella lampulla viuhtoen isokin juna pysähtyi "tarvittaessa" pysäkille.

Tietokoneen tuotua ihmisen elämään lukemattoman paljon kaikenlaista elämistä helpottavaa asiaa, vain yksi asia ei onnistunut. X:lle piti ryhtyä antamaan aina myös kellonaika. Ei enää voinut nimittäin myydä tietokonematkalippua paikkaan tai paikasta, jossa ei ollut kellonaikaa, koska sinne ei koskaan saavuttu tai sieltä ei koskaan lähdetty :)

Ja nyt siis matkustajalta on viety se ikiaikainen "junanpysäytysoikeuskin".
 
Vs: Äksä-pysähdykset

Päivällä vain käsi vaakasuorassa kohti raidetta ja yöllä valkoisella lampulla viuhtoen isokin juna pysähtyi "tarvittaessa" pysäkille.
Luulisi, että matkakorteilla onnistuisi systeemi, jossa leimaamalla korttinsa seisakkeen leimauslaitteessa (tarpeeksi ajoissa tietysti) seuraava x-juna saisi asiasta tiedon ja pysähtyisi. Elämme sentään vuotta 2006.
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Mahd. x-seisakkeille voisi ottaa myös joitain tiettyjä liikennöintikäytäntöjä, esim. Sn 20 ennen laituria. 20 km/h vauhdista näkisi, onko laiturilla junaan nousevia (tai ihmisiä ylipäätään) ja ehtisi vielä pysäyttämäänkin junan. Pidemmillä laitureilla Sn 35 saattaisi riittää.
 
M-junalla syy on kai siinä, että tällä radalla ei voida jostain syystä ajaa joitakin asemia ohittavia vuoroja, ilmeisesti, koska asemien matkustajakysyntä on niin tasaista ja rata lyhyt.
...ja väittäisin, että asemien ohituksesta saatava hyöty on pienempi kuin siitä seuraava haitta. Ohitettavien asemien matkustajien matka-ajasta tulisi huomattavastikin pidempi, jos ensimmäinen sopiva juna onkin oman aseman ohi porhaltava. Lisäksi matkustaminen tulee hankalammaksi jos junien valinnassa pitää olla tarkkana pysähdyspaikkojen suhteen.

Uskon, että "pikalähijunat" miellyttävät vain rajallista sekunninviilaajamatkustajoukkoa; suurelle yleisölle lienee se ja sama pysähtyykö juna vaikka Louhelassa vai ajaako se siitä ohi.

Saisivat muuten lopettaa pääradalta tuon K/N -jaottelun ja siirtyä ajamaan tasavälisesti N-junia. Käpylän, Pukinmäen ja Tapanilan pysähdykset eivät kokonaismatkassa tee kuin sen muutaman minuutin lisää, mutta selkeyttäisivät tilannetta ja ennenkaikkea parantaisivat näiden em. asemien palvelutasoa. Mielestäni nopeita yhteyksiä kaipaaville käyvät R/H/Z, K-juna on kuitenkin näihin verrattuna hidas, mutta N-juna K-junaan verrattuna vain piirun hitaampi.
 
Kahdeksankymmenluvulla oli Tukholman Tunnelbanalla kokeiluna joitakin vuosia ruuhka-ajan 'pikajunia', ne kulkivat pysähtymättä joidenkin välittömästi keskustan ulkopuolella olevien esikaupunkiasemien ohi. Itse koin tämän järjestelyn oudoksi ja hankalaksi, varsinkin kun oma matkani ulottui juuri tullien ulkopuolelle.
Tukholmassa asuvilta tuttaviltani en kuullut keneltäkään myönteisiä kommentteja 'pikajunista'
 
Takaisin
Ylös