Pori-Helsinki radasta esiselvitys

Murzu sanoi:
Tottakai Äetsän aseman läheisyydessä asukkaita on kaksinumeroinen luku, jos mittaava säde on 400m. Mutta väitän, että 3km säteellä Äetsän seisakkeesta (Pehula-Keikyä) asuu ainakin 2000 asukasta. Eihän Vammalan keskustakaan ihan aseman vieressä ole, silti junaan tullaan useamman kilometrinkin päästä.

Eli kaikki ei ole aina sitä, miltä junan ikkunasta näyttää. Esim Salo on pelkkä viljasiilo ja teollisuusalue, jos junan ikkunasta tuijottaa, eikä Hämeenlinnakaan miltään tuhatpäiseltä kaupungilta laiturilta katsottuna näytä. Kartta paljastaa enemmän kuin osaisi arvata. Myös sen, että Karkku on hieman syrjässä päätieltä, ja ehkä sen takia junapysähdys on perusteltua. Mutta sen kumoan, että Karkun seisakkeen vaikutusalueella olisi enemmän ihmisiä, kuin Äetsän vaikutusalueella.
Klikkaa laajentaaksesi...

Kyllä 3 km jalkapatikassa junalle on aika kaukana, jos vaihtoehtona on 0 km ja bussi.

Pointtini tässä minulla on, että vaikka asemalla olisikin jonkin itseään suuremman paikan nimi, ei se ole automaatti, että se tuottaisi matkustajia omaa luontaista kykyänsä enempää. "Äetsä" nyt ei vain ole junaliikenteelle vaikkapa "Pirttikangasta" merkittävämpi paikka, vaan siinä vislataan ohiajoa! Karkun asemalla on toinen merkitys.

Eräs huvittavimmista kasvojenkohotuksista näissä peräkylän pysähdyksissä on ollut Kerimäki (laajassa kunnassa asukkaita 5704). Asema oli ennen, ja aivan oikeaoppisesti nimeltään Silvola, asukkaita nykyään ehkä "kymmeniä"? Kunta kuitenkin vaati suurimman ja ainoan liikenteellisesti henkiinjääneen asemakylänsä nimen muutosta "Kerimäeksi", jotta matkailija tullessaan katsomaan maailman suurinta puukirkkoa tietäisi missä junassa pitää jäädä pois. No, matkaa Silvolan asemalta on Kerimäen kk:lle vielä 13,5 km, eikä välillä ole mitään julkisia jatkoyhteyksiä.

"Kerimäen aseman" asukasluvuksi kai voidaan mainita esitetyllä logiikalla 5704 as., eikä Silvolan muutaman kymmenen hengen lukua. Asemakylä, joka ei esiinny kunnan nettisivulla edes kylä-statuksella, ainakaan siis sillä nimellä.

Toisekseen en ymmärrä mikä juttu tämä "Salon viljasiilo ja teollisuusalue" on? Olen siitä mennyt junallakin ohi "satoja" kertoja eikä oikein osu ajatuksesi kohdalleen. Nykyään kun ajaa Salon ohi motaria, siihen tuo havaintosi ehkä paremmin sopisi. Tai kaukaahan se tie kaupungin kiertää...

Hämeenlinnasta sanoisin sen verran, että Hämeenlinnan aseman alue liitettiin Hämeenlinnan maalaiskunnasta kaupunkiin vasta v. 1916 , eli jos se ei näytä mielestäsi "kaupungilta", syynä ovat vieläkin nähtävissä olevat maalaispitäjän taustat.

Ja tähän lopuksi vielä järisyttävä totuus, jota ette ehkä vielä tienneet: Suomen ensimmäinen rautatie avattiin Helsingin kaupungin ja Hämeenlinnan maalaiskunnan välille 1862, eikä suinkaan Hämeenlinnan kaupunkiin. No, sitten kun rataa myöhemmin jatkettiin "Tampereelle", pääteasema oli Messukylän kunnassa. Saahan noita asemia siis nimetä miten lystää...
 
JaniP sanoi:
Tuolla oli taas kommentti, jossa mainittiin Turun olevan tien päässä, jonka takana on vain meri, mutta onhan sen meren takana kuitenkin koko muu Eurooppa, joten ei nyt ihan voi ajatella niin, että maailma loppuu mereen, kun vesillä on sentään liikuttu jo tuhansia vuosia.
Klikkaa laajentaaksesi...

Kysymys vain kuuluu, että miksi Helsingistä muualle Eurooppaan pyrkivä aloittaisi matkansa ajamalla junalla Turkuun, kun lentokoneeseen tai laivaan voi nousta suoraan Helsingissäkin/Vantaalla? Kyllähän Turku on Hangon ohella ollut ennen jonkinlainen portti Eurooppaan, kun lentomatkustus oli tavallisten ihmisten ulottumattomissa eikä jäänmurtajien ja kauppalaivojen teho riittänyt pitämään kuin Lounais-Suomen satamat auki ympäri vuoden mutta nämä ajat ovat olleet ja menneet jo 40 vuotta sitten.
 
Compact sanoi:
Kyllä 3 km jalkapatikassa junalle on aika kaukana, jos vaihtoehtona on 0 km ja bussi....jne...jne...
Klikkaa laajentaaksesi...

Ammut nyt tarkoitushakuisesti ohi asiasta, ja takerrut provosoivasti sivuhuomautuksiin. Ei ollut tarkoitus asiasta väittelyä muodostaa, vaan hieman asukaslukupohjaisia faktoja tuoda esille.

Mutta selvennetään nyt vielä hiukan. Kaupunkiradoilla pääkaupungin ympäristössä on ihan ymmärrettävää, että asemien käyttäjäpotentiaali mitataan 400-500m säteellä asemasta. Mutta maakunnissa muualla Suomessa asemille tullaan useimmiten autolla useammankin kilometrin päästä, eli joku nakkaa asemalle, niin kuin maaseudulla tavataan sanoa.

Puhuin kyllä 1-3km matkasta, enkä pelkästään 3km matkasta, kuten muuntelit. Esim Äetsän keskustasta siitä kohtaa, missä on pankit ja postit sekä kaupat, on matkaa asemalle noin 1,2 km, tämä on maaseudulla vielä kävelymatka. Se 3km on kaukaisin kohta, ns keskustan alueella.

Eihän Karkkukaan niin tiiviisti asutettu ole, että joka paikasta tulee 0km, kuten kerroit. Kyllä Karkun asemakylän laidoilta tulee se reilu 2km, juuri sinne opiston suuntaan. Eli ei Karkun asemakylänkään joka kolkka tällä perusteella jalkapatikan päässä ole, niinpä autoja näkyy myös Karkun asemalla, mistä lie asti kaikki tulleetkaan.

Oli miten oli, maakunnissa junaa eivät käytä pelkät jalkapatikkalaiset. Varsinkin, kun kyseessä ei ole mikään lyhyen matkan kaupunkirata, vaan ollaan useimmiten menossa jonnekin kauemmas, niin kyllä sinne asemalle silloin tullaan useimmiten jonkun auton kyydissä, reppujen ja laukkujen kanssa. Maakunnissa on harvassa ne, joiden matkustaminen perustuu pelkkään joukkoliikenteeseen, koska joukkoliikennettä ei useimmitenkaan ole, tai sen soveltuvuus on huono.

En ole lopettamassa Karkun asemaa, vaan ihmettelemässä miksi matkustajapotentiaalin kannalta isommassa paikassa ei junat pysähdy.. Käytännössähän maakunta-asemat keräävät väkeä ainakin 10km säteeltä, jos ei kauempaakin. Tottakai käyttö% kasvaa, mitä lähemmäs asemaa mennään, mutta se ei silti poissulje ison säteen käyttäjiä.

Otetaan vielä lopuksi esimerkiksi Vammala. Asemahan sijaitsee ns ydinkeskustasta noin 2km etäisyydellä. Väitän vahvasti, että ydinkeskustan asukkaat ja sen eteläpuolella asuvat 3-4km päässä asemasta, käyttävät Vammalan rautatieasemaa junamatkustamiseen huolimatta siitä, ettei asemalle ole kävelymatka. Kaverini asuu Vammalassa, ja käyttää junaa päivittäin, vaikka asuu 3km päässä asemasta. Hän polkee asemalle pyörällä, ja kulkee joka päivä Tampereelle töihin junalla.
 
Murzu sanoi:
Ammut nyt tarkoitushakuisesti ohi asiasta, ja takerrut provosoivasti sivuhuomautuksiin. Ei ollut tarkoitus asiasta väittelyä muodostaa, vaan hieman asukaslukupohjaisia faktoja tuoda esille.

Mutta selvennetään nyt vielä hiukan. Kaupunkiradoilla pääkaupungin ympäristössä on ihan ymmärrettävää, että asemien käyttäjäpotentiaali mitataan 400-500m säteellä asemasta. Mutta maakunnissa muualla Suomessa asemille tullaan useimmiten autolla useammankin kilometrin päästä, eli joku nakkaa asemalle, niin kuin maaseudulla tavataan sanoa.
Klikkaa laajentaaksesi...

Tarkoitin esilleottamaasi jo lakkautetun Äetsän kunnan (pinta-ala 241 km2) kokonaisasukaslukua vuodelta 2008. Ei se koko sakki asu Äetsä-nimisessä keskustaajamassa ja samannimisessä loitompana olevassa asemakylässä. Aseman (esim. 10 km2) vaikutusalueen väki on väkisinkin huomattavasti vähäisempi kuin tuo 4792.

Karkun aikaa sitten lakkautetun kunnan (pinta-ala 196 km2) mainitsemasi asukasluku on vuodelta 1970. Se luku on jo niin kaukaa haettu, että sillä ei ole vertailupohjaa nykyisiin olosuhteisiin. Maaltapakoa, Ruotsiin muuttoa ja asutustilojen autioitumisia on Karkun entisen kunnan alueellakin tapahtunut jossain mittakaavassa viimeisten 39 vuoden aikana.

Ja kyllä kaupungeissakin "nakataan asemalle".

Maaseudun yhteyksien häviäminen on suurelta osin maalaisten omien toimintatapojen seurausta. Vaikka siellä aikanaan oli hyviäkin bussiyhteyksiä junille, niitä ei viitsitty käyttää, vaan mieluummin nakattiin. Siitä oli seurauksena maaseudun syöttöbussiliikenteen surkastuminen ja lopettaminen, koska satunnaisemmin maaseudulla vastavuoroisesti vierailleet joukkoliikenteeseen tottuneet kaupunkilaiset eivät enää näillä vuoroilla matkatessaan tuoneet riittävää katetta bussi-isännille. Maalaisten piti näyttää autonsa aseman parkkipaikalla 1970-80-90-luvuilla ennemmin kuin laittaa nakattava yksistään onnikan kyytiin. Ja onhan "junien passaaminen" tuttua puuhaa jo esi-isien ajoilta. Kivahan se on sakilla käydä katsomassa rautavaltion toimintaa asemalla, jos omat kuviot ovat suppeat.

Äetsän kohdalla välimatka asemalta keskustaan on aivan liian lyhyt erilliselle bussilinjalle, eli jos siinä on joskus jotain pitkän-linjan-kulkijaa kulkenut, ovat aikataulut olleet aivan sopimattomia. Ja toisaalta väli on liian pitkä käveltäväksi (siis maalaisväestölle).

- - -

A propos: onko oikein esittää Helsingin asukasluvuksi 579016 ja Pasilan runsaat 8000, kuten wikipediasta näille paikoille asukasluvut löytyvät. Siitä kun jatketaan pohjoiseen, tulee Käpylä, jossa asukkaita 7600, jne...

Jossain ei nyt oikein stemmaa, kun katsotaan junatarjontaa suhteessa asukaslukuihin. Näin se on myös Äetsässä ja Karkussakin.

Laitan tähän vielä tällaisen merkin :) sillä tarkoitus ole suinkaan ammuskella ja takertua sivuhuomautuksiin. Päähuomautukseni on: kyseessä olevan aseman vaikutusalueen asukasluku, jolla voidaan arvioida siellä asuvien ja siten lähteviä/saapuvia alkuasukasmatkustajien määrää. Jos aseman vaikutusalueella on jotain esim. matkailullisesti muualla asuvia kiinnostavaa, syntyy lisäksi muukalaismatkustajien päinvastaista liikennevirtaa saapuvia/lähteviä. Tällainen on aina vähäisempää kuin ensinmainittu, ellei ko. liikenneasema ole nimeltään esim. Retretti. Äetsä ei sitä aikanaan ollut, mutta Karkku on aseman läheisyydessä olevien sisäoppilaitostensa kautta kaksisuuntainen kylä (ei kunta).
 
Äetsän asemalla pysähtyminen loppui vuonna 2003, jolloin Porin junat alkoivat pysähtyä Nokialla. Muistaakseni tuolloin kerrottiin lehdessä, että Äetsästä tuli keskimäärin yksi matkustaja kyytiin junaa kohden. Porin radan hiljaisin asema siis lakkautettiin. Miksi sitten Karkku on vilkkaampi kuin Äetsä, sitä voidaan toki pohtia. Tärkein syy lienee Karkun oppilaitokset, joista keskustelussa jo mainittiinkin.
 
Compact sanoi:
Tarkoitin esilleottamaasi jo lakkautetun Äetsän kunnan (pinta-ala 241 km2) kokonaisasukaslukua vuodelta 2008. Ei se koko sakki asu Äetsä-nimisessä keskustaajamassa ja samannimisessä loitompana olevassa asemakylässä. Aseman (esim. 10 km2) vaikutusalueen väki on väkisinkin huomattavasti vähäisempi kuin tuo 4792...
Klikkaa laajentaaksesi...

Olet täysin oikeassa. Ymmärrän toki, ettei kaikki 4792 asukasta asu Äetsän keskustaajamassa, ei tietenkään asu... Mutta ei väkimäärä ole myöskään mikään kaksinumeroinen luku, kuten esitit aiemmin. Totuus on jotain tältä väliltä, tilastoista en tiedä, mutta veikkaisin jotain 1500-2000 asukkaan luokkaa. Ja olipa Karkun asukastilastot miltä vuosituhannelta hyvänsä, niin 1500-2000 asukasta enempää Karkunkaan asemataajamassa tuskin asuu. Sanoisin että siinä 1000 asukkaan tuntumassa. Onhan Karkullakin sivukyliä, eikä kaikki asemakylässä asu. Eli potentiaalisesti Äetsä olisi isompi paikka, sitä tässä hain.

Lopuksi täytyy kuitenkin todeta, että Äetsän ja Karkun potentiaali löytyy varmastikin muista syistä kuin asukasmäärästä. Ehkä se on mökkikylä, ehkä opisto, kuka tietää... Tai sitten Äetsäläisiä vain ei kiinnosta junan käyttö, siinä mittakaavassa mitä Karkkulaisia.
 
Murzu sanoi:
Ja olipa Karkun asukastilastot miltä vuosituhannelta hyvänsä, niin 1500-2000 asukasta enempää Karkunkaan asemataajamassa tuskin asuu. Sanoisin että siinä 1000 asukkaan tuntumassa. Onhan Karkullakin sivukyliä, eikä kaikki asemakylässä asu.
Klikkaa laajentaaksesi...

Radan varrella -kirja tietää Karkun asemakylän asukasluvun. Nyt (vuosituhannen vaihteessa) noin 600 henkeä.
 
"Raum o ain Raum."

tislauskolonni sanoi:
URPO ja ELSA on mielestäni järkevämpi rakentaa. Eiköhän Porista Helsinkiin tuotakin reittiä tule pääsemään tarpeeksi nopeasti kulkemaan ja Helsingin lisäksi pääsisi junalla Turkuunkin. Kun katsoo joitakin suunnitellun Pori-Helsinki-radan varren kaupunkeja, niiden väkiluvut ovat suhteellisen pieniä: Huittinen 10 731, Forssa 17 815, Karkkila 9146 asukasta (Wikipediasta).
Klikkaa laajentaaksesi...

Porin lisäksi pitäisi muistaa, että Raumakin on olemassa. Sinne ei ole päässyt pariin vuosikymmeneen junalla ollenkaan. Jos tulisi pendolinotasoinen rata Pori-Rauma-Laitila-Turku-Lohja-Helsinki, niin suhteellinen hyöty Raumalle olisi suurempi kuin Porille. MH:n aikatauluhaku kertoo, että Raumalta on vaihdottomia bussiyhteyksiä Helsinkiin melkein vain M-P ja matka-aika nelisen tuntia. Porista aloittanut pendolino ajaisi Raumalta Turkuun alle tunnissa ja Helsinkiin runsaassa kahdessa tunnissa.

Mitä reittiä Turku-Pori-rata kulkisi Rauman kohdalla? Menisikö se kasitien vartta vai mahtuisiko se kiertämään taajaman eteläosan meren puolelta ja Sampaanalanlahden yli nykyiselle asemalle?

Offtopic: Sampaan ala ... sanan sammas on väitetty tarkoittavan taivaankantta sen keskipisteestä kannattelevaa pylvästä. Tältä kannalta Rauma sijainnee kaikista maanpäällisistä paikoista keskeisimmin.:smile:
 
Vs: "Raum o ain Raum."

Jouni Seilonen sanoi:
Mitä reittiä Turku-Pori-rata kulkisi Rauman kohdalla? Menisikö se kasitien vartta vai mahtuisiko se kiertämään taajaman eteläosan meren puolelta ja Sampaanalanlahden yli nykyiselle asemalle?
Klikkaa laajentaaksesi...

Siellä on tuo metsäbotnia yms teollisuutta, joita tuskin purettaisiin radan edestä pois. Tai ainakin radan pitäisi kiemurrella ja tulisi pitkä hidasvauhtinen osuus. Eiköhän tuo kasitien varressa, keskustan itäpuolella oleva asemanpaikka ole ihan järkevä ja laajemmalla matkustajasäteellä jopa keskeisempi kuin wanha asema. Onhan Rauman asutus laajentunut melko laajalle alueelle, kasitien itäpuolellekin. Se on sitten eri asia, paljonko kasitien varressa on nykyään tilaa, onko varausta kaikilla kohdilla noudatettu.

Lisätään nyt kuitenkin vielä linkki varsinaiseen suunnitelmaan:
http://www.rauma.fi/tevi/kaavoitus/13-007Metallitie/13-007S.pdf

Tuon mukaanhan Rauman asema tulisi noin 5km päähän keskustasta, ns keskelle metsää jonne on helppo rata rakentaa, ja jossa ei ole edes asutusta häiritsemässä. Harmi jos tuollainen suunnitelma toteutuu. Tietenkin onhan Tampereen päärautatieaseman paikkaakin suunniteltu jonnekin Pirkkalan metsiin, 10km päähän keskustasta, juuri sen takia kun sinne on niin helppo rakentaa, ja se lyhentää matka-aikaa 3,5 minuuttia. Elämä on...
 
Viimeksi muokattu:
aaltos sanoi:
Hiljaisin osuus olisi Forssa-Kokemäki, jolla välillä matkustajia olisi vuorokaudessa n. 17.000 ja tavarajunia kulkisi 4 /vrk. H:ki-Forssa välin vastaavat luvut ovat 29.000 ja 8.
Klikkaa laajentaaksesi...
Esitteen matkamääräkartassa ovat päivittäiset luvut Kokemäki-Pori 2500–6000, nykyinen Poriin asti 1300. Hki-Forssa -välille esiselvityksen kuvassa on 4000–10.600 päivittäistä matkaa. Matkat on arvioitu sen perusteella, paljonko Poriin ja muualle radan suunnalle on matkoja nyt autoilla, busseissa ja lentäen. Eli radalle siirtyisi osa näistä matkoista.

Olin seminaarissa, jossa tunnelma oli minusta vähän ristiriitainen. Ratavarren maakuntaliitoista Hämeen ja Satakunnan liitot olivat toki varsin avoimesti radan puolesta mutta Uudenmaan liitossa innostus on luonnollisesti vähäisempää. LVM:n, Liikenneviraston ja VR Oy:n intressit tuntuvat olevan enempi muissa asioissa. VR Oy haluaa Pisaraa ja lentorataa, RHK/Lvi puhui Pisarasta ja LVM halusi ensin nykyiset radat parempaan kuntoon.

Positiivista oli kasvava yhteisymmärrys siitä, että nykyiseen tapaan laskettu hyöty/kustannus-suhde ei ole oikea mittari. Paljon puhuttiin aluetaloudellisista tekijöistä eli liikenneyhteyden vaikutuksista alueiden elinkelpoisuuteen ja kilpailukykyyn. Näitä asioita kun ei oikein osata arvioida. LVM:n Jalasto kiteytti minusta hyvin: ”Jos tsaarilla olisi ollut H/K-laskija, ei Suomessa olisi rautateitä lainkaan.”

Antero
 
Kiitokset Anterolle oikaisuista esittämiini lukuihin ja terveisistä radan esittelyseminaarista. Satakunnan kansa oli seminaariartikkelissaan tehnyt saman havainnonin kuin sinä Uudenmaan liiton suhtautumisesta hankkeeseen.
VR:n tilastoja paremmin tuntematta olisi mielenkiintoista tietää, mihin nykyiseen käytössä olevaan ratayhteyteen voisi verrata HFR-radan kuormitusta ja käyttöä.

Sakari
 
aaltos sanoi:
VR:n tilastoja paremmin tuntematta olisi mielenkiintoista tietää, mihin nykyiseen käytössä olevaan ratayhteyteen voisi verrata HFR-radan kuormitusta ja käyttöä.
Klikkaa laajentaaksesi...
Pori on rannikkokaupunki, josta rata ei jatkuisi mihinkään. Ainoa vastaava tapaus Suomessa on oikeastaan Turku. Turkuun on päivässä noin 10.000 matkaa ja Turun väkiluku on 176.000, siis 0,057 matkaa/asukas. Porissa on 83.000 asukasta, joten Porista voisi Turun tasoisella junapalvelulla (2 h matka-aika, junat tunnin välein) olla 4700 matkaa/pvä.

Antero
 
Antero Alku sanoi:
Pori on rannikkokaupunki, josta rata ei jatkuisi mihinkään. Ainoa vastaava tapaus Suomessa on oikeastaan Turku.
Klikkaa laajentaaksesi...

Paitsi että Turusta voidaan ihan hyvin jatkaa Uuteenkaupunkiin ja Raumalle. Matka niihin Turun kautta ei käytännössä eroaisi merkittävästi suorasta radasta. Jopa matka Poriin olisi lyhyempi Elsa-radan jälkeisessä tilanteessa Turun kautta kuin nykyisin Tampereen ja Kokemäen kautta. Mutta ilmeisesti tarkoitat Turun osalta vain nykytilannetta matkustajamäärien selvittämiseksi nykytilastoihin verraten.

Antero Alku sanoi:
Turkuun on päivässä noin 10.000 matkaa ja Turun väkiluku on 176.000, siis 0,057 matkaa/asukas. Porissa on 83.000 asukasta, joten Porista voisi Turun tasoisella junapalvelulla (2 h matka-aika, junat tunnin välein) olla 4700 matkaa/pvä.
Klikkaa laajentaaksesi...

Turun seutu on kuitenkin paljon Porin seutua väkirikkaampi, eli asukaslukujen ero on suurempi kuin Turun kunnan ja Porin kunnan asukasluvuissa. Jo Turun naapurikunnissa asuu melkein Porin verran ihmisiä.

Turussa myös joukkoliikenteen yleinen taso on varmasti merkittävästi korkeampi asukasluvulla suhteutettunakin, joten se lisää syöttöliikennettä junille. Lisäksi "Turun tasoinen junapalvelu" ei huomioi sitä, että junalippu Porista Helsinkiin olisi varmasti paljon kalliimpi, kun tarjotaan samantasoinen palvelu, koska matka on merkittävästi pidempi ja käyttömäärät vähäisiä. Se laskisi käyttöä entisestään.

Siksi arvauksesi, että samantasoisella palvelulla saataisiin kuntarajojen asukaslukuun suhteessa samanlaiset matkustajamäärät, menee varmasti reilusti yli todellisuuden.
 
Sinun täytyy kirjautua sisään tai rekisteröityä voidaksesi vastata viestiin.
Takaisin
Ylös