Pori-Kokemäki -nauhakaupungille pikaratikka?

Aseman seudun paikallisyhteydet muualle ovat kelvottoman heikot. Toki tilannetta tulisi pikaisesti parantaa ilman juna- tai muun suunnitellun raideliikenteen muutoksiakin.
Mikäli tilannetta tutkitaan vain Porin paikallisliikenteen tasolta, on tilanne kyllä näin. Kuitenkin Satakunnan keskussairaalan pihaan ja Tiilimäentietä sairaala-alueen ohitse kulkee varsin paljon "kaukoliikenteen" vakio- ja pikavuoroja.

Tavallista porilaista se vaan ei auta yhtään, kun Satakunnan Liikenne, Lauttakylän Auto ja Sookari ei ole mukana samassa lippu- ja taksajärjestelmässä. Teknisesti LA:n ja SatLi:n Pusateceihin saisi myös Porin lippujärjestelmän, mutta tähän ei taida olla poliittista tahtoa, vaan reviiriajattelut pysyvät voimissaan ja asiakas on kärsijä.

Toisaalta itse keskussairaala on jopa liian lähellä keskustaa, että sinne muodostuisi riittävästi kysyntää joukkoliikenteellä, joka kulkee milloin kulkee. "Kävellen olisit jo perillä."

Itse rautatieasemahan yhdistyy varsin kivuttomasti sairaala-alueeseen Porttaalin myötä.
 
Ajattelin tässä pistää lusikkani tähän vähän jäähtyneeseen soppaan. Luin eilen pari vuotta vanhaa julkaisua nimeltään:
Satakunnan maakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnitelma:Joukkoliikenne

Kyseisestä julkaisusta löytyi satakunnan pendelöintitilasto joka osoittaa seuraavaa:

Pendelöijät porista muaalle satakuntaan:Top5
1.Ulvila 843
2.Harjavalta 470
3.Nakkila 256
4.Noormarkku 247
5. Rauma 245

Pendelöijät muualta satakunnasta poriin:Top5
1. Ulvila 2343
2. Noormarkku 1031
3. Nakkila 514
4. Luvia 513
5. Harjavalta 417

Kyseisestä tilastosta ilmenee muutenkin se että pikaratikkaa ei kannata ulottaa Kokemäelle koska siellä ei ole tarpeeksi kysyntää. Kokemäen raideliikenne yhteydet voidaan hoitaa Sm1/2/4/5 junilla joilla voitaisiin liikennöidään myös Pori-Tampere väli. Jos ajatellan puhtaasti henkilöliikenteen kannalta pikaratikalla olisi jopa järkevämpi ajaa Noormarkkuun kuin Kokemäelle.

Lisäksi minun silmään on aina pistänyt se että pikaratikoiden yhteydessä puhutaan "liikennerajoituksista" johtuen ratikan kevyestä rakenteesta. Koskevatko nämä rajoitukset ratikkaa vai muuta radan liikennettä?
 
Kuuluuko näille visioille jotain uutta?

Tampereella menee pupu pöksyyn pikaratikoiden ja sen sukuisten kanssa. Valtiota kyllä odotetaan lähijunaliikenteen maksajaksi. Onko Satakunnassa mietitty viime aikoina lähijunaliikenteen kehittämistä?
 
Jos Tampereelle olisi tulossa duovaunuja, olisi Porin helppoa ryhtyä Tampereen kanssa yhteistyöhön kaluston suhteen. Ehkä tällaista mahdollisuutta tulisi muuallakin pikaraitiovaunua mietittäessä ottaa huomioon.

Miten realistista muuten on, että koskaan rakennettaisiin ratayhteyttä Uki - Pori, koska Ukista on suunniteltu lähijunia Turkuun. Parhaimillaan voisi kaikki nämä kolme kaupunkia ja niiden joukkoliikenne nivoa kauniisti yhteen, siinä olisi oikeaa Länsi-Suomen yhteishenkeä ;)
 
Miten realistista muuten on, että koskaan rakennettaisiin ratayhteyttä Uki - Pori, koska Ukista on suunniteltu lähijunia Turkuun.

Uudenkaupungin radan kerrotaan olevan hieman huonossa kunnossa. Mitäs jos rakennettaisiin nopea pendolinorata Turku-Laitila-Rauma-Pori ja sivurata Laitila-Uusikaupunki? Liikennöitäisiin Pendolinoja ja InterCityjä Pori-Turku-Helsinki parin tunnin välein sekä lähijunia Turku-Laitila-Uusikaupunki tunnin välein? Lisäksi taajamajunia Pori-Tampere kahden tunnin välein. Porista Turkuun tasan tunnissa ja Helsinkiin runsaassa kahdessa ja puolessa tunnissa.

Pahin mieleen tuleva epäkohta olisi, että porilaisten pitäisi matkustaa Helsinkiin Rauman kautta.:lol:
 
Jos Tampereelle olisi tulossa duovaunuja, olisi Porin helppoa ryhtyä Tampereen kanssa yhteistyöhön kaluston suhteen. Ehkä tällaista mahdollisuutta tulisi muuallakin pikaraitiovaunua mietittäessä ottaa huomioon.

Tämä olisi tärkeätä huomioida kaikissa pikaratikkahankkeissa. Jos vaikka Turkuun, Tampereelle sekä muille potentiaalisille pikaratikkaseuduille hankittaisiin samanlaista kalustoa, olisi siitä valtavasti hyötyä kokonaisuudelle. Tällöin saataisiin monia etuja, esim. tarvittaessa kalustoa voisi lainata toisaalle, jos iskee kalustopula. Lisäksi huolto, koulutus ym. on hoidettavissa helpommin, kun järjestelmät ovat samankaltaiset. Luulisi myös kalustontoimittajia kiinnostavan suurempi tilaus.
 
Porin seudun kunnat selvittävät lähijunan tarvetta Meri-Porin ja Kokemäen välisellä rataosuudella. Aiheesta järjestetään seminaari Pori–Kokemäki-ratavarren kuntien johtaville luottamushenkilöille ja viranhaltijoille ensi viikolla. Tilaisuudessa raideliikenneasiantuntija Antero Alku esittelee paikallisjunaliikenteen nykyisiä näkymiä.

Artikkeli ja linkki verkkokeskusteluun:
http://www.satakunnankansa.fi/cs/Sa...alille+suunnitteilla+paikallisjunayhteys.html

4.6.2010 Satakunnan Kansan paperiversiossa pysähdyspaikoiksi on hahmoteltu seuraavia:

Mäntyluoto
Pihlava
Pori Keskusta (Rautatieasema?)
Mikkola
Nakkila
Harjavalta suurteollisuuspuisto
Harjavalta
Peipohja
Kokemäki
 
Porin paikallisjunan olisi hyvä olla samalla taajamajuna Tampereelle ja edelleen Turkuun nykyistä huomattavasti tiheämmällä pysähdysvälillä, kuten Mikko Laaksonen on jo vuosia sitten todennut. Nopeampaan liikenteeseen voisi Porin radalle laittaa sen kohta aloittavan IC2-junaparin kaveriksi läjän muitakin junia, pysähdyspaikoilla Kokemäki, Vammala ja Nokia.
 
Porin paikallisjunan olisi hyvä olla samalla taajamajuna Tampereelle ja edelleen Turkuun nykyistä huomattavasti tiheämmällä pysähdysvälillä, kuten Mikko Laaksonen on jo vuosia sitten todennut. Nopeampaan liikenteeseen voisi Porin radalle laittaa sen kohta aloittavan IC2-junaparin kaveriksi läjän muitakin junia, pysähdyspaikoilla Kokemäki, Vammala ja Nokia.

Tuo tilanne voi olla mahdollista jossain vaiheessa tulevaisuudessa, mutta eihän tuolla lailla liikennettä voida aloittaa.

Ajatellaan hitaampia junia olevan 15, eli noin tunnin vuoroväli klo 6-18 + muutama iltajuna ja nopeita 6 jolloin niistä olisi käytännön hyötyä esim. Tre-Por-Tre työssäkävijöille ja kaukojunamatkustajille. Näin ollen junia yhteensä 21 x 2 ja lisäksi tavarajunat. Tämä määrä junia vaatisi 2-raiteen ainakin välille Lielahti-Kokemäki, joka maksaisi luokkaa 200-300 miljoonaa.

Lisäksi paikallisjunien olisi oltava hieman vaille tasan perillä niin Tampereella kuin Porissa jotta sopisivat opiskelijoille yms. Nopeat junat taas palvelevat huomattavasti pienempää joukkoa jos ovat perillä muulloin kun vähän vaille tasa. Esim. kaukojunat lähtevät Tampereelta tasan tienoilla. Näin ollen vaikka junia olisi 21 olisi yhteydet vain vähän paremmat verrattuna tunnin välein kulkevaan junaan. Esimerkkinä Tampereen ja Helsingin välillä IC ja Pendo: Lähtevät 20 minuutin välein mutta kuitenkin perillä suurin piirtein samaan aikaan tai sitten lähtevät samaan aikaan ja perillä eroa 20 min.

Tiheämmin pysähtyvän junien matka-aika Pori-Tampere H-junan perusteella olisi 1:50 ja nopeiden junien taas 1:15(Z-juna).

Jos sitten ajatellaan yhdyskuntarakenteen pohjalta: Nokia/Siuro-Tampere välillä kysyntää paikallisjunalla 30 minuutin välein. Vammala-Tampere taas ehkä tunnin välein. Toisessa päässä: Harjavalta-Pori 30 minuuttia ja Kokemäki-Pori 60min. Vammalan ja Kokemäen väli Kiikka/Keikyää lukuun ottamatta suhteellisen harvaan asuttua ilman realistisia pysähdyspaikkoja ehkä Kauvatsan As. lukuunottamatta.

Edellä mainitun takia mieleen tulee seuraavia ajatuksia:
Tampereelta lähijuna ulotetaan puolen tunnin välein Siuroon tai Nokialle. Porin päästä taas Harjavaltaan puolen tunnin välillä.

Tunnin välein kulkevat Pori-Tampere junat pysähtyvät lähijunien liikennöintialueella vain tärkeimmillä vaihtoasemilla eli Harjavalta, Nokia ja Lielahti/Amuri(raitiotie). Harjavallan ja Siuron/Nokian välillä junat pysähtyvät myös pienemmillä paikoilla kuten Karkku ja Äetsä. Näin nekin tulevat palvelluiksi matka-ajan kuitenkaan venymättä kohtuuttomasti. Pori-Tampere matka-aika olisi 1:20 min ja nopeampia yhteyksiä olisi tarjolla enemmän. Kaksoisraidekin olisi välttämätön Tampereen päässä vain Siuroon asti.

Jotain tällaista.
 
Vs: Porin seudun paikallisliikenne

Raideliikennetilaisuus Porissa 11.4.

Porin ympäristölautakunta järjestää avoimen ja maksuttoman keskustelutilaisuuden raideliikenteessä Porin seudulla. Alla linkki ympäristöviraston sivulle ja tilaisuuden ohjelma. Satakunnan kansassa 7.4. olleen mainoksen mukaan ilmoittautumista on jatkettu 10.4. klo 15 asti.

http://www.pori.fi/ymparistovirasto...atikallakaupungillaseminaariporissa11.4..html

Ohjelma
12:00 Tilaisuuden avaus
apulaiskaupunginjohtaja Kari Hannus, Porin kaupunki
12:10 Joukkoliikenteen toimintamahdollisuudet Porin seudulla
liikennesuunnitteluinsinööri Sanna Välimäki, Porin kaupunki
12:30 Lähi- ja kaukoliikenteen kohtaamispaikkana Matkakeskus
yleiskaava-arkkitehti Heimo Salminen, Porin kaupunki
12:50 Tampereen moderni kaupunkiraitiotie osana käyttäjälähtöistä ja tehokasta seudullista joukkoliikennejärjestelmää
suunnittelupäällikkö Ari Vandell, Tampereen kaupunki
13:45 Kahvitauko
14:10 Porin seudun rakennemalli ja taajamanauha radan läheisyydessä
kunnanjohtaja Kalevi Viren, Nakkilan kunta
14:40 Joukkoliikennekäytävä raiteille välillä Mäntyluoto-Pori
aluetieteilijä Joona Packalen, Kankaanpää
15:10 I have a dream
senior advisor Jyrki Kangas, Pori Jazz 66 ry
15:30 Keskustelua
16:00 Tilaisuuden päätös

Tilaisuus on maksuton ja kaikille avoin. Tilaisuus pidetään 11.4.2012 Porin kaupungintalolla, os. Hallituskatu 12, 28100 Pori.
Ilmoittautumiset 10.4.2012 klo 15 mennessä Porin kaupungin ympäristövirastoon p. (02) 621 1212 tai ymparistovirasto@pori.fi

Sakari Aalto
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Otetaanpa aihetta käsittelyyn omalta osaltani.

Ensinnäkin samalla välillä menee myös busseja tunnin välein ja niissä on arviolta kymmenisen henkeä keskimäärin, tosin olen eniten käyttänyt aamun ensimmäistä maanantaina. Työläisiä oli muutama hassu Harjavaltaan ja sen jälkeen autossa on vain pari juoppoa ja hoitaja-opiskelijaa matkalla Antinkartanoon. Samalla alkaa kyytiin nousta koululaisia, joista osa jää Nakkilaan ja loput jatkavat Porin Lyseoon. Toisaalta bussi kulkee Harjavallasta Ulvilaan pohjoisrantaa, koska siellä, kuten Korkki ilmaisi, siellä on huomattavasti asutusta. 2-tien busseissa pikavuoropysäkeiltä nuosee ja jää 2-3 ihmistä, tosin ne nyt ovat tosi syrjässä, jopa rataan nähden. Harva menee Poriin päin, Helsingin suuntaan enemmän. Porin linjoilla on nyt kolme kannattavaa bussilinjaa: yksi Mäntyluotoon, yksi Ulvilaan ja vielä joku kolmas. Muuten on hiljaista.

4-vaunuisessa junassa perjantaina on niin väljää, että ei tarvitse kenenkään viereen istua. Kokemäelle ja Harjavaltaan jää ihmisiä kymmenkunta kumpaankin, Kokemäelle hieman enemmän kuin Harjavaltaan.

Kokemäki on juu iso ja harvaan asuttu. Knoppina kerrottakoon, että sen alueeella on parhaimmillaan ollut 5 miehitettyä liikennepaikkaa ja seisakkeet päälle. Asemat olivat Kauvatsa (oma kuntansa silloin), Kyttälä, Riste, Kokemäki ja Peipohja, nyt on jäljellä Peipohja, jossa lähinnä lastataan puuta ja asema on kylmänä nuorison poltettavana ja kivitettävänä. Ennen varsinainen asema oli lähempänä kaupunkia, tosin silti syrjässä, mutta se lakkautettiin, kai koska Peipohjassa oli ratapiha ja se oli silloin myös paljon selvemmin toinen keskusta (nyt on hiljaista), tosin kiskobussi pysähtyi vanhalla asemalla vielä niin kauan kuin se liikennöi. Myös Harjavallan asemaa on siirretty noin kilometri merelle päin, mutta tässä tapauksessä uusi paikka on ehkä parempikin.

Radasta on tehty selvitys myös nykyistä paikallisjunaa tiheämmin liikennöivästä junasta Kokemäen ja Porin (myös Mätyluodon) välillä, mutta nykyinen liikenteenohjausjärjestelmä ei salli niin paljoa lisäjunia kuin se vaatisi, väli on jaettu vissiin vain muutamaan osioon. Toki lyhyet pistoraiteet keskustaan joka kaupungissa auttaisivat (ja olisi varmaan mahdollista lisätä järjestelmään?), mutta jos niiden kaupunginvaltuutetuille menee kertomaan, että kilometri ratikkaa maksaa halvimmillaan 4 miljoonaa, niin katsovat vain läpi Silvennoisen vaihtoraha-ilmeellä ja kertovat, mitä kaikkea sillä saisi terveyskeskukseen, tai kuinka monta kyläkoulua ei tarvitsisi lakkautaa vielä sinä vuonna. Huomioiden, miten suosittua nykyinen joukkoliikenne on, niin vaikea nähdä investointihaluja.
 
Siitä miten asiat nyt ovat ei voi tehdä päätelmiä miten niiden pitäisi olla. Se on totta, että riittävää matkustajavolyymia paikallisjunalle ei tällä hetkellä ole. Paikallisjuna tai duoraitiotie voisi kuitenkin olla se strateginen ratkaisu, joka johtaisi rakentamisen ja liikkumisen painottumiseen Porin radan varteen ja jonka ympärille olisi hyvä rakentaa alueellinen joukkoliikennejärjestelmä. Uutinen autoverotuksen painopisteen siirtämisestä omistamisesta käyttämiseen tullee myös lisäämään joukkoliikennepalvelujen kysyntää. Energia- ja liikennepoliittiset tavoitteet ovat selkeästi myös raide- ja joukkoliikenten takana joten keskustelua Porin kuten muidenkin isompien kaupunkiseutujen raiteiden käytöstä henkilöliikenteeseen ja uusien raiteiden rakentamisesta kannattaa ehdottomasti jatkaa.

Sakari Aalto
 
Takaisin
Ylös