Pori-Kokemäki -nauhakaupungille pikaratikka?

Antero Alku · 4 Syyskuu 2013

aaltos sanoi:
Siitä miten asiat nyt ovat ei voi tehdä päätelmiä miten niiden pitäisi olla.

Niin, eihän tässä ole kyse siitä, tarvitseeko nykyinen autoileva haja-asutus joukkoliikennettä vai ei, vaan kyse on siitä, minkälaista tulevaisuutta seudulle halutaan. Ennen autoistumisen suosimisen aikaa Porin radanvarsi oli junaliikenteeseen tukeutuva nauhamainen yhdyskuntarakenne. Mutta 1960-luvulta lähtien on tietoisesti noudatettu politiikkaa siitä, että kaikki ihmiset kulkekoon autoilla ja koko toiminnallinen yhdyskuntarakenne on muokattu sen perusteella ja sen varaan.

Kun kerran rata tuossa paikallaan edelleen on, se tarjoaa potentiaalin palata yhdyskuntarakenteeseen, jossa autoilu ei ole pakollista ja sitä ei suosita. Tekniikan kehitys on tehnyt radan hyväksikäytön helpommaksi ja halvemmaksi kuin höyryvetureiden aikana, mikä parantaa ”nauhakaupungin” mahdollisuuksia. Suunnitelmien toteutumisen mielekkyys on toinen asia. Mutta ei ole nykyään kovin epätodennäköinen sellainen skenaario, että autoilu käy niin kalliiksi, että kaikesta sen suosimisesta huolimatta kansalaiset eivät enää olekaan autoiluun suostuvaisia. Silloin alkavat autottoman yhteisunnan mahdollisuudet taas saada uutta arvoa.

Antero

Ketorin · 4 Syyskuu 2013

Antero Alku sanoi:
Ennen autoistumisen suosimisen aikaa Porin radanvarsi oli junaliikenteeseen tukeutuva nauhamainen yhdyskuntarakenne.

Antero

Tämä on totta, mutta tähän haluan täsmentää, että nauhakaupunki oli oikeastaan jo ennen rataa, ratahan seurailee melko tarkkaan Kokemäenjoen laaksoa. Rata vietiin sinne jo olemassa olevan asutuksen äärelle hitaampaa linjausta nykyistä 11-tietä seuraavan suoran linjauksen sijaan. Rata palvelikin ihan hyvin sen aikaa kun se oli relevantti. Oikeastaan suurin ongelma nykymatkustajaliikenteen kannalta on, että vaikka rata tuotiinkin lähelle kaupunkeja, niin ei kuitenkaan ihan monessakaan paikassa. Radan varteen alkoi usein kasvaa toinen keskusta, mutta autoistuminen ehti tapahtua ennen tasapainon siirtymistä.

Oikeastaan jännää, että esimerkiksi Kokemäellä rataa ei tehty lähemmäs kaupunkia, kun ennen oikaisua se teki suuren mutkan varta vasten pieneen Risten kylään leikaten samalla melkoisesti kalliota (vanha ratalinjaus näkyy edelleen maastossa; LINKKI), mutta jostain syystä rata käännettiin heti takaisin.

Knoppi: ennen maantien oikaisua Äetsän ja Vammalan välillä sai ylittää randan 4 kertaa.

Tässä on tämä lähijunaselvitys vielä, josta näkyy aikakaaviot. http://www.pori.fi/material/attachm...lR3/8.9.2010_Esiselvitys_lahijunaliikenne.pdf

Rattivaunu · 4 Syyskuu 2013

Porin Linjatkin on kiinnostunut seudun paikallisraideliikennehankkeista: Uutinen

SlaverioT · 7 Syyskuu 2013

Nakkilasta Harjavaltaan valtatiellä 2 on noin 9 000 ja Nakkila-Pori välillä noin 11 000 ajoneuvoa vuorokaudessa. Luulisi tuossa olevan jonkin verran käyttäjäpotentiaalia joukkoliikenteelle vaikka kaikki käyttäjät eivät rautatien vieressä asukaan. Vai jatketaanko vanhoilla tempuilla ja tehdään lisää nelikaistatietä Friitalasta eteenpäin? Sitäkään tuskin voidaan entiseen malliin laittaa valtion piikkiin. Joukkoliikenteeseen kannattaa siis satsata; niin kumi- kuin rautapyörillä.

Vaikka menee toistoksi: Ensisijaisesti kannattaisi harkita yhteisen kalustoyhtiön perustamista esimerkiksi Pirkanmaan ja Satakunnan LVM:n ostoliikenteeseen. Varsinkin nyt kun VR:n yksioikeussopimus jatkuu ainakin vuoden 2024 loppuun. Kalustoon joudutaan kuitenkin investoimaan jos halutaan paikallisjunaliikennettä, sillä yksikään operaattori ei hanki ostoliikenteeseen lyhyeksi sopimuskaudeksi kalustoa omalla riskillään. Oman kaluston avulla ja yhteistyöllä LVM:n kanssa päätäntävalta liikenteestä saataisiin kunnille ja samalla junat vastaamaan nykyajan vaatimuksia esimerkiksi esteettömyyden ja muiden palvelujen osalta.

Mielenkiintoista muuten nähdä miten Karhukuntien joukkoliikenteen kustannukset ja käyttäjämäärät kehittyvät suhteessa muihin kaupunkiseutuihin, jotka ovat valinneet erilaiset joukkoliikenteen järjestämismallit.

ultrix · 9 Syyskuu 2013

Ylipäätään Suomi kuuluu niihin harvoihin EU-maihin, joissa ei ole paikallisjunaliikennettä kuin yhdellä kaupunkiseudulla. Kokemäenjokilaaksohan on suunnilleen yhtä tiheästi asutettua kuin Uppsalan lääni, joten on outoa, ettei Porista jo nyt kulje paikallisjunia puolen tunnin välein Mäntyluotoon ja Kokemäelle.

Sami Koskinen · 9 Syyskuu 2013

ultrix sanoi:
Ylipäätään Suomi kuuluu niihin harvoihin EU-maihin, joissa ei ole paikallisjunaliikennettä kuin yhdellä kaupunkiseudulla. Kokemäenjokilaaksohan on suunnilleen yhtä tiheästi asutettua kuin Uppsalan lääni, joten on outoa, ettei Porista jo nyt kulje paikallisjunia puolen tunnin välein Mäntyluotoon ja Kokemäelle.

Yllä linkitetyssä selvityksessä on arvioitu, että (aluksi) Mäntyluotoon suuntautuisi 19 matkaa vuorokaudessa - puolen tunnin vuorovälillä saataisiin jokaiselle matkustajalle nimikkovuoro ja jokunen jäisi vielä ylikin. Julkisessa taloudessa ei taida nykyisellään olla varaa siihen, että tyhjiä junia ajettaisiin vain siksi, että se näyttäisi liikenneharrastelijoiden silmissä kivalta ja ihanan eurooppalaiselta. Porissa ei myöskään tarvinne hajauttaa ihan heti yhdyskuntarakennetta kaavoittamalla lisää Meri-Porin radan varteen, sillä käyttökelpoista rakennusmaata on lähempänäkin. Miljoonilla euroilla, joita minimaalinenkin junaliikenne haukkaisi, saataisiin kehitettyä bussiliikennettä muuallakin kuin radan varressa, mikäli niitä euroja nyt halutaan nimenomaan liikennehankkeisiin dumpata. Nykyisellään viikonloppuisin Porissa kulkee vain pari linjaa. Mikäli liikennerahat haaskataan yhteen uuteen raidelinjaan, kulkee senkin jälkeen viikonloppuisin Porissa vain pari linjaa.

Paras tapa kehittää Porin seudun junaliikennettä olisi väistämättä edessä olevan moottorijunakalustoon siirtymisen yhteydessä jälleenavata Nakkilan ja Ulvilan pysähdyspaikat minimaalisella laituri-infralla. Seutuliikenteen busseissa ja junissa olisi ehdottomasti käytävä samat matkaliput. Tällöin Porista Tampereelle suuntautuvan liikenteen kustannuksilla voitaisiin tarjota täydentävää palvelua seutumatkustajille Porin suuntaan, ja myös muualle Suomeen matkustaminen helpottuisi vähän. Muu on nykyisillä väkimäärillä, budjeteilla ja kustannuksilla rahan haaskausta, vaikka sitä ei rautatieharrastaja haluaisikaan itselleen myöntää.

Vesa Nurminen · 9 Syyskuu 2013

Sami Koskinen sanoi:
Julkisessa taloudessa ei taida nykyisellään olla varaa siihen, että tyhjiä junia ajettaisiin vain siksi, että se näyttäisi liikenneharrastelijoiden silmissä kivalta ja ihanan eurooppalaiselta.

Ei hätää. Aina voi rakennella julkisella rahalla moottoriteitä, jotta saadaan koko maa näyttämään junttiautoilijoiden mielestä kivalta ja ihanan amerikkalaiselta.

Sami Koskinen · 9 Syyskuu 2013

Vesa Nurminen sanoi:
Ei hätää. Aina voi rakennella julkisella rahalla moottoriteitä, jotta saadaan koko maa näyttämään junttiautoilijoiden mielestä kivalta ja ihanan amerikkalaiselta.

Kiitos tästä kehittävästä ja aiheeseen liittyvästä vastauksesta. Kerropa terveisiä muille liikennefundamentalisteille sinne poteron pohjalle!

Vakavasti jatkaen: onko julkinen liikenne Porin seudulla niin hyvällä tolalla, että tärkeimpänä hankkeena kannattaa alkaa esittämään harvoin pysähtelevää pikalinjaa?

Vesa Nurminen · 9 Syyskuu 2013

Sami Koskinen sanoi:
Kiitos tästä kehittävästä ja aiheeseen liittyvästä vastauksesta.

Hyvä, jos lohdutti ja toivottavasti helpotti vähän tuskaa.

ultrix · 10 Syyskuu 2013

Sami Koskinen sanoi:
Paras tapa kehittää Porin seudun junaliikennettä olisi väistämättä edessä olevan moottorijunakalustoon siirtymisen yhteydessä jälleenavata Nakkilan ja Ulvilan pysähdyspaikat minimaalisella laituri-infralla. Seutuliikenteen busseissa ja junissa olisi ehdottomasti käytävä samat matkaliput. Tällöin Porista Tampereelle suuntautuvan liikenteen kustannuksilla voitaisiin tarjota täydentävää palvelua seutumatkustajille Porin suuntaan, ja myös muualle Suomeen matkustaminen helpottuisi vähän. Muu on nykyisillä väkimäärillä, budjeteilla ja kustannuksilla rahan haaskausta, vaikka sitä ei rautatieharrastaja haluaisikaan itselleen myöntää.

Ilman muuta. Elefantti syödään pala kerrallaan, eikä Mäntyluodon suunnan henkilöliikenne ole prioriteettilistalla ensimmäisenä. Toki sieltäkin voitaisiin Mäntyluodon ja Pihlavan asemiin ja näiden matkatuotoskertoimeen perustuvien ennakko-oletusten sijaan saada todellisia tuloksia aloittamalla 40 vuoden jälkeen uusi henkilöliikennekokeilu Dm12-kalustolla (Mäntyluoto–Pori) ja puulaiturein; seisakkeet myös Kaanaaseen, Enäjärvelle, Kyläsaareen ja Ulasooriin, jotka puuttuivat tuosta taannoisesta esiselvityksestä. Nykyistä väestöpohjaa pitäisi vahvistaa kaavoittamalla tiheästi omakotitontteja seisakkeiden ympäristöön.

Nyt, kun Porin radan henkilöliikennekalusto on vaihtumassa automaattioviseen, ei pitäisi olla mitään syytä olla pysäyttämättä junia nykyistä tiheämmin. Kokemäenjoen nauhataajamasta puuttuu Ulvilan ja Nakkilan asemat, jotka mahdollistaisivat pikayhteyden näiltä paikkakunnilta Poriin.

Tampereen seudulla Seutu+VR-lippu on ollut jo välittömästi valtava menestys. Avaamalla uudet asemat ja hyväksymällä seutuliput niissä samoissa junissa, joissa seutulippu Nokiallakin kelpaa ennustan voimakasta, ennusteet ylittävää matkustajamäärien kasvua junaliikenteessä. Liityntäpysäköinnin ja polkupyörän maksuttoman kuljetuksen salliminen lisäisi matkustajamääriä myös.

Ketorin · 10 Syyskuu 2013

ultrix sanoi:
Liityntäpysäköinnin ja polkupyörän maksuttoman kuljetuksen salliminen lisäisi matkustajamääriä myös.

En ole aivan varma Porin asemasta, mutta ainakaan Harjavallan ja Kokemäen asemilla ei ole mitään pysäköintirajoituksia, senkun jättää vain. Tilaa ehkä 30 ajoneuvolle kummassakin. Toisaalta ainakaan kokemäelle ei lisää tilaa mistään saakaan, ellei pureta asemaa, mikä kyllä voi tulla aiheelliseksi, kun ei sitä kukaan halua ostaa.

Sm5 täällä kävikin pyörähtämässä pari vuotta sitten, sain itsekin kokeilla; oli jännä mennä niin tasaisesti ja melkein maan tasassa. Se saisi tulla kyllä tulla pikimmiten takaisin käytännön syistä (automaattiovet ei veturin siirtoa asemalla ja paremmin kysyntää vastaava koko verrattuna neljän vaunun junarunkoon), vaikkei siitä juuri siitä pidetyssä kyselyssä pidettykään, koska onhan se toisaalta tasaisesta kyydistä huolimatta aika kolkko muoviluola, kun on päässyt tottumaan punaisiin levyseiniin, verhoihin ja laiskanlinnoihin. Suurin miinus varmasti kuitenkin on, että joutuu suuremmalla todennäköisyydellä kasvokkain kanssamatkustajan kanssa, mikä ei todellakaan sovi meille maalaisille.