Niin, 550 taisi tosiaan olla muutaman minuutin ratikkaa nopeampi? Tässä tapauksessa kuitenkaan nopeus ei ole pääasia, vaan se, että ratikkaan mahtuu usean bussillisen verran matkustajia. 550:a sen viimeisinä vuosina säännöllisehkösti käyttäneenä voin sanoa, että varsin mielelläni istun ratikassa muutaman minuutin pidempään kuin seison umpitäydessä bussissa, joka on kolmas saman linjan auto jonossa. Kieltämättä tosin pikaratikan toteutus jätti hieman toivomisen varaa, aikataulut edelleen aivan liian löysät ja esim. Viikinsuoran 50km/h rajoitus on erittäin hämmentävä ratkaisu. Kai siellä täytyy jotain olla, mikä estää 70km/h ajamisen.
Raide-Jokeri
- Viestiketjun aloittaja kemkim
- Aloituspäivämäärä
- Liittynyt
- 30 Toukokuu 2024
- Viestit
- 329
Laskelmoin tässä juuri näiden laitteiden ajoaika eroa. Linjalla 550 meni alkuperäsitä reittiä Itäkeskus-leppävaaran asema välille 46min plus uudenb reitin mukaan Leppävaaran asemalta-Keilaniemeen 15min joka tekee 1t 1min.
Raidejokerilla menee Itäkeskus-Leppävaaran asema välille 49min ja Leppävaara-Keilaniemi 17min joka tekee 1t 6min
Tällöin linja 550 oli 5min nopeampi.
Kun ottaa huomioon sen, että raidejokeri vetää osalla kohtaa linjasta huomattavasti nopeampaa vauhtia kun mitä bussilla sai ajaa tiellä, sekä paljon tehokkaammat liikennevalo etuudet muodostuu kysymys missä aikaa menee hukkaan? Pysähdykset kestävät ehkä 5 sekunttia pidempään kuin bussilla sekä reitti kiertää Linnoitustien ja Laalalahden kautta. Tuo kierros saattaa olla juurikin se ratkaiseva tekijä mikä hidastaa koko linjan ajoaikaa. Lisäksi on varmasti paikkoja jossa voidaan nostaa rajoituksia. Mikäli samoihin ajoaikoihin ei päästä näillä liikennevaloetuuksilla ja infrastruktuurilla on ehkä luovuttava sanasta pikaratikka ja käytettävä mielummin sanaa tila-ratikka.
- Liittynyt
- 19 Elokuu 2022
- Viestit
- 944
Linja 15:n kokonaismatka-aika on Reittioppaan mukaan 59-61 minuuttia.
Viesti yhdistetty automaattisesti:
Sivuheilunta estää, koska matkustaminen sillä osuudella ei ole erityisesti hauskaa 70km/h -nopeudella.
Viimeksi muokattu:
Compact
Tunnistettu jäsen
- Liittynyt
- 20 Heinäkuu 2005
- Viestit
- 2,339
Viesti yhdistetty automaattisesti:
Olematta ratainsinööri, voi todeta että Viikin suora on tosi huonosti rakennettu. Se paljastui jo heti avajaisten jälkeen. Radan perustus on kuin joltain kapearaiteiselta kenttäradalta.
Viimeksi muokattu:
- Liittynyt
- 7 Maaliskuu 2009
- Viestit
- 1,565
Alkuperäinen 550 kulki päästä päähän olosuhteista riippuen 55-65 minuutissa, mutta se oli jonkin verran 15:ta pidempi jatkuen Tapiolan kautta Westendinasemalle. Eli keskinopeus oli hieman parempi. Veikkaan, että tämä johtui Leppävaaran ja Otaniemen välisestä Kehä ykköstä ajosta bussikaistoineen. Leppävaaran ja Itäkeskuksen välillä matka-aika on aika lailla sama.
Raitiovaunu ei voi myöskään kulkea 30-40 km/h asuinalueilla yhtään muita kovempaa, jos rata kulkee ajokaistalla tai kadun keskellä kuten ollaan "pikaratikalle" tehty. En tiedä, voisiko tätä kumota kaistakohtaisilla nopeusrajoituksilla jotka olisivat rv-kaistalla 10-20 km/h enemmän?
On kyllä pettymys, ettei nopeutta saatu yhtään kasvatettua. Muualla Euroopassa 70 km/h on raitiovaunuille arkipäivää, joten mikä on se erityisolosuhde jonka takia Helsingissä se ei onnistu? Jos syynä on routa, niin eikös Tampereellakin ajeta seitsemääkymppiä? Jos taas rata tai kalusto on rakennettu huonosti, niin eikö rakentajalla ole korjausvastuu?
Raitiovaunu ei voi myöskään kulkea 30-40 km/h asuinalueilla yhtään muita kovempaa, jos rata kulkee ajokaistalla tai kadun keskellä kuten ollaan "pikaratikalle" tehty. En tiedä, voisiko tätä kumota kaistakohtaisilla nopeusrajoituksilla jotka olisivat rv-kaistalla 10-20 km/h enemmän?
On kyllä pettymys, ettei nopeutta saatu yhtään kasvatettua. Muualla Euroopassa 70 km/h on raitiovaunuille arkipäivää, joten mikä on se erityisolosuhde jonka takia Helsingissä se ei onnistu? Jos syynä on routa, niin eikös Tampereellakin ajeta seitsemääkymppiä? Jos taas rata tai kalusto on rakennettu huonosti, niin eikö rakentajalla ole korjausvastuu?
- Liittynyt
- 19 Elokuu 2022
- Viestit
- 944
Raide-Jokerilla ajetaan vielä 70km/h. Ongelma Latokartanossa sivuheiluntaa, joka johtuu pääosassa siitä, että rata on kapearaiteinen ja ihan suora.
- Liittynyt
- 7 Maaliskuu 2009
- Viestit
- 1,565
Ymmärtääkseni myös Pirkkolassa tiputettiin 70-->50 km/h ilmeisesti pysyvästi, syynä yksi huonosti suunniteltu tasoristeys. Eli ainoa 70 km/h pätkä taitaa olla se silta Laajalahdesta Otaniemeen vai onko muita? Omasta mielestäni 70 km/h olisi pitänyt olla tavoitenopeus mahdollisimman monelle välille, nyt nuo pikkupätkät eivät paljoa vaikuta lopputulokseen. Reitillä on myös ärsyttävän paljon 30-40 km/h osuuksia.
- Liittynyt
- 30 Toukokuu 2024
- Viestit
- 329
Kyllä, ja minusta tuntuu siltä, että raidejokeri on osiltaan aika kiireellä ja vähällä valvonnalla toteutettu hanke. Se hirveä hypetys mikä siitä oli sai aikaan hopun tehdä ratikka nopeasti ja saada se vielä etuajassa valmiiksi, (joka on myöhemmin mielestäni osoittautunut virheeksi). Haluttiin näyttää kuinka helppoa on toteuttaa vihreitä hankkeita ja muuttaa kaupungin suunta vähäpäästöiseksi. Kaikki ne hulluutta kiiltävät silmät valtuustoissa ja rakennimusfirmojen silmissä saivat osittain unohtamaan huolellisuuden.
Ongelmia ilmenee jo raitiovaunun kapasiteetissä josta saa ruuhka aikaan hyvän käsityksen, vaunuja kuuluisi jo siis mielestäni pidentää kun laituritkin luovat siihen mahdollisuuden. Toinen ongelma on nopeusrajoitusten noston pelkääminen. Kysynpähän vaan onko raidejokerilla tehty tutkimuksia siitä voisiko esimerkiksi osuudella Teininpuisto-Pirjontie ajaa 60km/h, tai nostaa rajoitista osuuksilla Hämeenlinnaväylä-Ravitie. Näillä osuuksilla olisi mielestäni mahdollisuus ajaa nopeammin kuin nyt mitä kyydissä olen ollut. Kolmas ongelma on keikunta. Onko tosiaan niin ettei insinöörit ole vieläkään keksinyt ratkaisua tähän, voisiko vaunuihin asentaa hydraulisen järjestelmän joka estää keikuntaa ottammalla rataan kiinni, kun vaunu keikkuu?
Raidejokeri taisi olla niin sanoittu ensimmäinen lapsi luokkaansa.
- Liittynyt
- 14 Toukokuu 2010
- Viestit
- 206
Hetkinen, eikös tällaiset pitäisi korjata allianssin laskuun? Ainakin minun ymmärrykseni mukaan rakentajan pitäisi olla velvollinen huolehtimaan, että tilattu tuote vastaa sitä, mitä siltä on tilattu. Vai onko oikeasti niin, että 1000 mm raideleveydellä ei voi ajaa 70 kilometria tunnissa? Jos on, miksi tätä ei tiedetty etukäteen? Eikös Kruunuvuorensillallakin ole tarkoitus ajaa seitsemääkymppiä?
No niinpä. Tämä suuri mysteeri taitaakin selittyä juurikin sillä, että reitti ei ole sama.
Bussi-Jokeri posotti Laajalahden ja Talin siirtolapuutarhan välisen osuuden Kehä ykköstä ja Turuntietä pitkin, joten tietenkin se eteni tuon osuuden nopeammin kuin Raide-Jokeri, joka on viety asuin- ja liikealueiden sisään esimerkiksi Laajalahdessa, Leppävaarassa ja Pajamäessä. Näin ollen raideversio vetää näillä osuuksilla hitaampaa kuin bussiversio vastaavalla (mutta ei samalla!) osuudellaan. Vastineeksi saadaan parempaa palvelutasoa, kun reitti kulkee sisällä kaupunkirakenteessa eikä ikään kuin sen ulkopuolella pääväyliä pitkin.
Tästä päästäänkin siihen, mikä nykyaikaisessa raitiotiessä on hienoa. Sama kulkuneuvo voi kulkea kävelyalueella tai omalla metromaisella radallaan tai missä tahansa ympäristössä näiden kahden ääripään välissä. Silti se tarjoaa bussia suuremman kapasiteetin mutta metroa paremman palvelutason siinä mielessä, että pysäkit ovat tiheämmässä ja helpommin saavutettavissa (vrt. helsinkiläis-espoolainen raskasmetro, jonka pysäkit ovat monien liukuportaiden ja käytävien takana ja harvassa tai Bussi-Jokeri, jonka pysäkit sijaitsivat Kehä I:n varrella). Bussiin verrattuna pikaratikan luotettavuus ja matka-aika pysyyvät kuitenkin tulevaisuudessakin suunnilleen samalla tasolla, vaikka matkustajamäärät nousisivat rajustikin. Siksi Raidejokerin vuoden 2040 matka-ajan vertaaminen Bussi-Jokerin vuoden 2015 matka-aikaan olisi paljon relevantimpi vertailu kuin se, jota jatkuvasti jauhetaan täällä ja Facebookin kommenttipalstoilla.
Huoh. Ei pikaraitiotien määritelmä ole se, että sen on edettävä vähintään samaa keskinopeutta kuin linjan 550 bussi joskus muinoin eteni...
Tällainen näyttämisen halu kuulostaa nyt kyllä pikemminkin muinaisen Neuvostoliiton meiningiltä kuin nykypäivän Suomelta. Allianssimallissa urakoitsijoille tulee taloudellisia sanktioita, jos urakka venyy yli sovitun. Siispä allianssin intresseissä on suunnitella rakentamisaikataulu riittävän väljäksi, jotta siinä ihan takuuvarmasti pysytään. Ymmärtääkseni tästä syystä useat allianssilla toteutetut hankkeet (esimerkiksi Tampereen raitiotie ja Kruunusillat-raitiotie) ovat valmistuneet tai näyttävät valmistuvan etuajassa, kun kaikkea varmuudeksi varattua aikaa ei olekaan tarvittu.
Viimeksi muokattu:
- Liittynyt
- 30 Toukokuu 2024
- Viestit
- 329
Juurikin tämä alianssimalli on kaiken pahan alku. Se on eri asia tehdäänkö asiat huolella vai kiireellä, jotta pystyään aikataulussa, joka on liian tiukkaan kilpailutettu. Jos tehdään hankkeita joidenka kuuluu kestää monta vuotta niin kiireen voi unohtaa pois. Täten saadaan tulevaisudessakin ongelmitta toimivia laitteita joita ei tarvitse korjailla jälkikäteen( ainakaan 5v sisällä). Lisäksi asioita voidaan harkita pidempään kuten risteysongelmat joita viime vuonna korjailtiinkiin. Nyt pitäisi saada vielä nopeusrajoituksia uudelleenarviointiin.
Viesti yhdistetty automaattisesti:
Mistä tulee sitten nimi pikaraitiotie mikäli se ei ole yhtään sen nopeampi? Se, että kuljetaan välillä 70km/h on kuin näyttäisi rikkinäisestä paidasta vain ehjiä kohtia.
Viimeksi muokattu:
- Liittynyt
- 14 Toukokuu 2010
- Viestit
- 206
Mä olen tästä eri mieltä. Aikaisemmin esimerkiksi julkista liikenneinfraa rakennettiin valitettavan usein niin, että rakentajaksi valittiin yritys, joka kilpailuksessa kehtasi tarjota nopeimman sellaisen aikataulun ja alhaisimman sellaisen hinnan, jotka teoriassa olivat juuri ja juuri mahdollisia mutta käytännössä eivät. Niinpä hankkeet usein venyivät ja rahaa paloi sitä mukaa lisää kun yllätyksiä ilmaantui ja riskejä realisoitui. Esimerkiksi Länsimetro on rakennettu tähän tapaan, kuten meistä useimmat muistavat.
Allianssimallilla pyritään välttämään aiempien hankkeiden ongelmia. Siinä eri osapuolet sitoutuvat kustannuksiin ja aikatauluun yhdessä, eikä esimerkiksi urakoitsijalla ole mahdollista lypsää lisää rahaa sitä mukaan kun hanke etenee ja kilpailusta varten alakanttiin heitetty kustannusarvio osoittautuu mahdottomaksi. Nimenomaan allianssihankkeissa aikataulua ja kustannuksia ei ole liian tiukkaan kilpailutettu, vaan ne on pyritty asettamaan sellaiselle tasolle, jonka rakentaja voi ihan aidosti luvata.
Allianssissakin on tietenkin ongelmansa, ja mitä olen allianssihankkeista kuullut, ne edellyttävät tilaajalta erityisen paljon osaamista. Budjetin ja aikataulun alittumisesta maksettavat kannustimet voivat kannustaa urakoitsijaa hutiloimaan, mutta toisaalta on perusteltua olettaa, että tilaaja valvoo työtä ja sitä, että se todella täyttää ne vaatimukset, jotka hankkeelle on ennen sen käynnistymistä asetettu.
Wikipedia kertoo:
"Kansainvälisen joukkoliikenneliiton UITP:n pikaraitiotiekomissio julkaisi 1983 seuraavan määrittelyn: ”Pikaraitiotie on raideliikennemuoto, joka voidaan kehittää asteittain nykyaikaisesta raitiotiestä pikajoukkoliikennemuodoksi, joka kulkee omalla kaistallaan, maan alla, maan tasassa tai maanpinnan yläpuolella."
Kuten tästäkin ilmenee, pikaraitiotie ei ole täsmällisesti määritelty käsite, mutta olennaista on aiempia raitioteitä parempi erottelu muusta liikenteestä. Tälläkin foorumilla on lukemattomia kertoja todettu, että pikaraitiotiestä puhutaan yleensä silloin, kun halutaan tehdä pesäeroa vanhanaikaiseen, 1900-luvun alusta periytyvään tapaan rakentaa ja liikennöidä raitiotietä. Tämä on perusteltua Jokerilinjankin tapauksessa, sillä on kiistatonta, että ongelmistaankin huolimatta linja 15 erottuu edukseen Helsingin kantakaupungin raitiotieverkosta.
Pikaraitiotielle ei siis ole olemassa mitään universaalisti määriteltyä nopeuskriteeriä. Asiaa hämmentää entisestään se, että nykyaikainen tapa rakentaa mitä tahansa raitiotietä on sellainen, jossa muu liikenne mahdollisimman vähän häiritsisi raitiovaunujen kulkua. Esimerkiksi Tampereella ei puhuta pikaraitiotiestä*, vaikka Tampereen raitiotie kiistatta on eurooppalaisten pikaraitioteiden tasoinen ja kenties Suomen edistyksellisin raitiotie. Siispä myös linjaa 15 voitaisiin aivan hyvin markkinoida vain raitiotienä, mikä ei kuitenkaan tarkoita, että linja olisi millään tavalla epäonnistunut.
Jos Jokeri-ratikkaa olisi aikanaan markkinoitu raitiotietä, olisi se vertautunut ainakin kansan syvissä riveissä Helsingin keskustan hitaisiin raitiovaunuihin, mikä väistämättä olisi antanut sellaisen mielikuvan, että raitiotien myötä linjan palvelutaso romahtaa. Näin ei mielestäni missään nimessä ole nyt käynyt.
---
*En jaksa alkaa taas kerran kirjoittaa auki niitä syitä, miksi Tampereen raitiotie on Tampereen raitiotie eikä Tampereen pikaraitiotie. Asiasta löytää varmasti lisätietoa hakutoimintoa tai hakukoneita käyttämällä.
Rattivaunu
Tunnistettu jäsen
- Liittynyt
- 24 Kesäkuu 2005
- Viestit
- 6,501
Tässä ketjussa esiintyy viimeisten tuntien aikana kirjoituissa viesteissä virheellistä tietoa Raide-Jokerin suurimmista sallituista nopeuksista reitin eri kohdissa. Suurin sallittu nopeus on edelleen 70 km/h a) Varikkotien ja metroradan väliin sijoittuvalla sepelirataosuudella b) Viikinmäen ja Veräjämäen välisellä osuudella c) Pirkkolassa hautausmaan liittymän ja Hämeenlinnanväylän välisellä suoralla osuudella ja d) Räisälänsillan ja Maarin välisellä osuudella lukuun ottamatta Lahdenpohjan pysäkkiä ja Maarin pysäkin läheisyydessä sijaitsevaa mutkaista ratalinjaa. Nämä pätevät, ja niiden mukaan mennään. Joissakin kohdissa, kuten Lahdenpohjan pysäkin ja Räisälänsillan välisellä lyhyellä osuudella nopeus jää käytännössä usein vain 60:een tai reiluun 60 km:iin tunnissa. Sama koskee Pirkkolantien nopeata jaksoa.
Vihdintien pysäkin käyttäjänä asiaa subjektiivisesti vuosikymmeniä seuranneena. SE SUURIN ETU TÄSSÄ RATIKASSA on sen KAPASITEETTI, usein bussit tuli miten sattui ja ketjuuntui koska pienikin lisämäärä ihmisiä hidasti niitä, aina ei mahtunut kyytiin tai kannatti odottaa seuraavaa jos oli jo seisomakuormassa ja seuraavassa aina istumapaikka.
Nyt ratikka liki aina tulee kun pitää tai jos on myöhässä saa kiinni sitten myöhästelyt loppupätkällä, tilaa ei aina ole mutta ei ole kertaakaan odotettu kun kuski huutaa että ei saa tulla sisään kun ei mahdu enää....
Lastenvaunut mahtuu aina kyytiin, ei jää pysäkille kun ei mahdu mukaan...
Nyt ratikka liki aina tulee kun pitää tai jos on myöhässä saa kiinni sitten myöhästelyt loppupätkällä, tilaa ei aina ole mutta ei ole kertaakaan odotettu kun kuski huutaa että ei saa tulla sisään kun ei mahdu enää....
Lastenvaunut mahtuu aina kyytiin, ei jää pysäkille kun ei mahdu mukaan...
Viimeksi muokattu: