Raide-Jokeri

339-DF · Eilen klo 23:58

Melamies sanoi:
Tämän hetkinen tilanne pk-seudulla on, että pikaratikan erottaa tavallisesta ratikasta pidempi pysäkkiväli. Kenkäkauppiaat kiittävät.

No, rehellisyyden nimissä on sanottava, että kyllä linja 15 sentään on merkittävästi nopeampi kuin keskustan linjat. Mutta ne keskustan linjat ovat sitten taas kansainvälisesti katsoen hirvittävän hitaita.

Ymmärrän hyvin sen, että jokeri on haluttu brändätä joksikin muuksi kuin kantakaupungin hidas-hidasratikaksi. Niin olisin itsekin tehnyt. Mutta sopivan brändinimen löytäminen ei ole helppoa, ja pikaratikka on sille luontevin nimi. Siitä vaan seuraa ikävästi se, että ihmiset kuvittelevat linjan 15 olevan jotenkin nopea ja pettyvät, kun brändi ei lunasta lupaustaan. Ihan jo ekana päivänä kuuntelin teekkareita, jotka totesivat, ettei tämä kovin pika ole. No, eihän se ole, kun tiedämme Kympin kokemattomuuden nopeusrajoitusten asettamisessa, operaattorin 1800-luvulta asti periytyvät varovaisuusperiaatteet, jotka eroavat olennaisesti keskieurooppalaisista ja periytyvät edelleen kantakaupungista linjalle 15 ja kaupan päälle vielä tilaajan aikataulusuunnittelun, josta puuttuu rohkeus ja kokeilunhalu.

Maken 51 minuuttia ei kuulosta minusta realistiselta, mutta hyvä luotettavuus olisi mahdollista säilyttää sellaisella noin 57 minuutin sivuajalla ilman mitään inframuutoksia.

Mikähän siellä Viikin suoralla on mahtanut mennä pieleen? 70-paikkoja on muuallakin, mutta huojuntaongelma esiintyy vastaavalla tasolla vain Viikissä. Täytyy yrittää selvitellä. Ja samalla toivoa, että tilaajaosapuoli olisi tästäkin asiasta kerännyt sillä tavoin kokemusta ja osaamista, että vastaavat ongelmat kyetään välttämään rakenteilla olevissa hankkeissa.

Knightrider · Tänään klo 00:38

Jolittn sanoi:
Tästä päästäänkin siihen, mikä nykyaikaisessa raitiotiessä on hienoa. Sama kulkuneuvo voi kulkea kävelyalueella tai omalla metromaisella radallaan tai missä tahansa ympäristössä näiden kahden ääripään välissä.

Näin voisi hyvinkin olla ja monessa keski-Euroopan maassa näin onkin. Linjassa 15 ei ole mitään metromaista, vaan se vastaa tasoltaan toimivaa keskusta-alueen ratikkaa.

Rattivaunu sanoi:
Tässä ketjussa esiintyy viimeisten tuntien aikana kirjoituissa viesteissä virheellistä tietoa Raide-Jokerin suurimmista sallituista nopeuksista reitin eri kohdissa. Suurin sallittu nopeus on edelleen 70 km/h a) Varikkotien ja metroradan väliin sijoittuvalla sepelirataosuudella b) Viikinmäen ja Veräjämäen välisellä osuudella c) Pirkkolassa hautausmaan liittymän ja Hämeenlinnanväylän välisellä suoralla osuudella ja d) Räisälänsillan ja Maarin välisellä osuudella lukuun ottamatta Lahdenpohjan pysäkkiä ja Maarin pysäkin läheisyydessä sijaitsevaa mutkaista ratalinjaa. Nämä pätevät, ja niiden mukaan mennään. Joissakin kohdissa, kuten Lahdenpohjan pysäkin ja Räisälänsillan välisellä lyhyellä osuudella nopeus jää käytännössä usein vain 60:een tai reiluun 60 km:iin tunnissa. Sama koskee Pirkkolantien nopeata jaksoa.

Onpas lyhyitä pätkiä, mutta hyvä että on jotain. Miksei esimerkiksi osuuksille Roihupelto-Viikin suora, Viikin Prisman ympyrä-Viikinmäki, Teininpuisto-Maunula ja Tali-Vermo-Perkkaa saatu 70 km/h nopeutta? Tilaa olisi ollut rakentaa rata muusta liikenteestä erillisenä ja osuuksilla ei ole jyrkkiä mutkia.

Makke93 sanoi:
Joka pysäkillä sai edelleen laskea neljään tai viiteen pysähtymisestä ovien aukeamiseen. Sama ongelma on jokerivaunuissa linjalla 13 myös. Nuo kun saisi pois, niin se olisi 2,5 minuuttia pois linjasivusta.

Mistä ihmeestä tuo johtuu? Tuossahan heitetään aikaa ja rahaa kaivoon yhden vaunun vuosiliikennöintikustannuksen verran.

339-DF sanoi:
No, rehellisyyden nimissä on sanottava, että kyllä linja 15 sentään on merkittävästi nopeampi kuin keskustan linjat. Mutta ne keskustan linjat ovat sitten taas kansainvälisesti katsoen hirvittävän hitaita.

Olisi varsin merkillistä, jos asia olisi toisin päin. 15 rakennettiin suurimmaksi osaksi väljään ympäristöön, johon olisi voinut tehdä aidon metromaisen pikaraitiotien.

339-DF sanoi:
Ymmärrän hyvin sen, että jokeri on haluttu brändätä joksikin muuksi kuin kantakaupungin hidas-hidasratikaksi. Niin olisin itsekin tehnyt. Mutta sopivan brändinimen löytäminen ei ole helppoa, ja pikaratikka on sille luontevin nimi. Siitä vaan seuraa ikävästi se, että ihmiset kuvittelevat linjan 15 olevan jotenkin nopea ja pettyvät, kun brändi ei lunasta lupaustaan.

Olen käynyt markkinoinnista vain yhden kurssin, mutta siitäkin muistuu mieleen tärkein pääsääntö: lupaa mieluummin liian vähän, kuin liikaa. Jos brändi lupaa enemmän kuin mitä tarjoaa, on asiakas pettynyt.

Voisi hyvin olla, että vastaanotto olisi ollut positiivisempi, mikäli oltaisiin vain Tampereen tyyliin puhuttu ratikasta. Samalla termi "pikaratikka" sementoi ajatusta, että kantakaupungin ratikat ovat ikuisesti hidasratikoita, joiden kohdalla ollaan jo luovutettu.

339-DF · Tänään klo 02:55

Knightrider sanoi:
Olen käynyt markkinoinnista vain yhden kurssin, mutta siitäkin muistuu mieleen tärkein pääsääntö: lupaa mieluummin liian vähän, kuin liikaa. Jos brändi lupaa enemmän kuin mitä tarjoaa, on asiakas pettynyt.

Voisi hyvin olla, että vastaanotto olisi ollut positiivisempi, mikäli oltaisiin vain Tampereen tyyliin puhuttu ratikasta. Samalla termi "pikaratikka" sementoi ajatusta, että kantakaupungin ratikat ovat ikuisesti hidasratikoita, joiden kohdalla ollaan jo luovutettu.

Onhan se vähän näinkin, mutta kun ei keskustan ratikoitakaan hidasratikoiksi brändätä, niin jotenkin nuo on hyvä erottaa.

Pikaraitiotie lienee paras termi, joka jokerille on voitu löytää. Suomessa ei oikein muita ole, vaikka aina välillä näkee esimerkiksi toimittajien yrityksiä kääntää "light rail" suomeksi. Siitä tulee useimmiten jotain aivan hassua, kuten kevytraide, kevytraitiotie (joka kuulostaa nykyistä ratikkaa heppoisemmalta) tai joskus kevytmetro, jossa on jo vähän enemmän ideaa. Espanjaksi puhutaankin kevytmetrosta (metro ligero), kun tarkoitetaan nykyaikaista raitiotietä.

Saksan Stadtbahn voisi kääntyä kaupunkiradaksi, mutta se sana on meillä varattu rautateiden paikallisliikenteelle, tai sen "omille" raiteille. Norjalaiset käänsivät Stadbahnin itselleen bybaneksi (by on siis norjaksi kaupunki, ei kylä), tanskalaiset sen sijaan puhuvat letbanesta amerikkalaisen esimerkin mukaan. Ruotsissa on snabbspårväg, ja ehkä meidänkin pikaraitiotiemme on tullut sieltä. Hollannissa on sneltram. Saksassa on olemassa sana Schnellstraßenbahn, esimerkiksi vuonna 1917 julkaistun ammattikirjan nimenä, mutta se ei ole yleisesti käytössä. Jokeria koskeva saksankielinen Wikipedia-artikkeli näyttää tätä sanaa käyttävän ja voi hyvin olla ainakin osin suomalaisen kirjoittama.

Saksalaisella kielialueella pikaraitiotiestatuksen saa, jos tällaista ilmaisua voi käyttää, kun keskinopeus ylittää 25 km/h. Siihen on jokerilla vielä jonkin verran matkaa, muttei kovin paljon. Siihenhän yllettäisiin ihan vaan aikataulusuunnittelua terävöittämällä.

Itse en kutsu jokeria pikaratikaksi, kun en koe sitä pikana. Kaverit, jotka sillä matkustavat ja jotka eivät ole mitenkään erityisen joukkoliikenneorientoituneita, eivät myöskään tuota sanaa käytä. En ole koskaan kysynyt, miksi. Mutta spontaanissa kielenkäytössä viistoistikko on heillä spora, ratikka tai jokeri. Linjanumeroakaan en ole tainnut kuulla, vaan kyllä se on enemmän "Tuun Lepuskiin sporalla ja jatkan siitä...". Toisaalta eivät he puhu runkobusseistakaan, vaan lähinnä oranssista dösästä tai ilmaisesta dösästä tai ihan vaan linjanumerosta.