Autoilun kasvu kyseisenä ajanjaksona johtuu yleisestä talouskehityksestä joka on koskettanut kaikkia teollisuusmaita 2. maailmansodna jälkeen, ja suurin kasvu tapahtuu nyt hekitysmaissa.
Autoilun kasvu johtuu autoilun suosimisesta. Autoilu ei ole kasvanut siellä, missä sille ei ole tilaa tai ei ole annettu tilaa, vaikka talous onkin kasvanut. Valitettavasti tiedän vain yhden esimerkin kaupungista, joka päätti olla antamatta autoille tilaa, se on Freiburg. Siellä päätettiin, että liikenteen kasvu ohjataan joukkoliikenteeseen, ja autoilu on 1970-luvulta pysynyt määrällisesti paikallaan. Vaikka Freiburg on menestyvä ja kasvava kaupunki muuten.
Mutta tiedän esimerkin kaupungista, jossa autoilu kaupungissa ei ole kasvanut. Se esimerkki on – yllätys yllätys – Helsinki kantakaupunkinsa osalta. Kun autoilulle ei ole ollut lisää tilaa, se ei ole myöskään kasvanut, kuten Ville O. Turunen jo kirjoitti. Tosin ei ole joukkoliikennekään, vaikka on tehty 21 km metroa. Seudulla tilanne onkin toisin. Liikenteen kasvu on pelkkää autoilun kasvua, koska 50 vuotta on rakennettu autoiluun perustuvaa kaupunkirakennetta.
Jälkiviisautta! Selvitykset metrosta tekivät ymmärtääkseni isot konsulttitoimistot ja he olisivat varmaan ne tiedot maininneet jos olisivat silloin olleet olemassa. Vaatimuksia alettiin kiristää terrorismin pelon takia vasta 2000-luvun puolivälin jälkeen.
Metron rakentamisen määräykset eivät ole muuttuneet Espoon metron suunnittelun ja rakentamisen aikana vaan ennen eli ovat olleet koko prosessin ajan aivan samat. Vika ei ole konsulttitoimistoissa senkään puolesta, että ne tekevät sitä, mitä asiakas tilaa. Metron kanssa toimialajohjaja Louko on julkisesti sanonut, että kustannukset aliarvioitiin tarkoituksella, jotta päätös menisi läpi. Käytännössä se on tarkoittanut sitä, että metrosta ei haluttu tehdä ajanmukaista ja määräykset täyttävää suunnitelmaa kuten olisi kuulunut tehdä. Ja kuten tehdään kaikessa muussa ja erityisesti raitiotiesuunnittelussa.
Ja ne hinnat vielä. Voit kerrata asiat
Matinkylän metroa käsittelevästä artikkelistani tai
Espoon metron historia-artikkelista. Mutta niin se meni, että syyskuussa 2006 metrosta päätettiin ensi kerran ja hinnalla 452 M€. Seuraava julkaistu hinta oli tammikuussa 2008, 794–816 M€, joka alennettiin keinotekoisesti 714 M€:ksi maaliskuulle 2008. Tällä hinnalla tehtiin päätös rakentamisen käynnistämisestä toukokuussa 2008.
Hinnan nousun syyt vuoden 2006 hinnasta 452 M€ Louko eritteli Espoon valtuustolle keväällä 2008 seuraavasti:
- Yleinen rakentamisen kustannusnousu 70–90 M€
- Tunnelien turvallisuusvaatimukset 100 M€
- Metron automatisointi 60 M€
- Toiset sisäänkäynnit ja Niittykummun ja Koivusaaren asemat 50 M€
- Laatutaso 20 M€
- Kalliorakentamisen kustannusten tarkentuminen 15 M€
Mutta tämä ei taida kuulua tähän ketjuun, joten jatkossa käyn tätä keskustelua siellä, missä on sen paikka.
2000-luvulla em lisäksi ainakin seuraavat:
Karlsruhe, Rostock, Linz, Krakova.
Tämä on näpertelyä verrattuna siihen, millä periaattein Euroopan liki 100 uutta raitiotietä on tehty. Helsingin tapaan aina löytyy niitä, jotka tekevät tyhmyyksiä, eikä se muuta tyhmyyttä viisaudeksi ja esikuvaksi. Ja jossain tilanteessa maan alle laittaminen voi olla jopa perusteltuakin, mutta jos 98 %:ssa tapauksia perustelua ei ole, niin niistä 2 %:sta ei tule esikuvaa. Ja Karlsruhesta todellakin, siellä kyllä päätettiin tehdä tunneli. Mutta koska sen kapasiteetti ei riitä siihen, mitä ennen tunnelia kulkee pinnalla, tehdään viereiselle kadulle uusi pintarata. Rakennusteollisuus tietenkin kiittää.
Eli hyvä mainita tunnelipuuhastelusta esimerkkinä Karlsruhe, joka osoittaa, mikä ”hyöty” tunnelista on.
Minne muuten unohditte Dortmundin? Sielläkin siirrettiin pintaratikka tunneliin. Sen rakentaminen kesti vain noin 30 vuotta, kunnes viimeiset osat tehtiin valmiiksi 2008. 3,5 km:n tunnelin viimeiset vaiheet maksoivat 200 M€.
Mutta minäpä panen paremmaksi! Ludvigshafenissa on suljettu raitiotietunneli. Eli sehän todistaa, että kaikki tunnelit suljetaan, kun kerran yhdessä paikassa on niin tehty.
Kyllä ne aluksi olivat HKL:n mutta kauppa purettiin ja kaikkia rahoja ei saatu takaisin. [EDIT:] Eräiden muiden lähteiden mukaan HKL omistaa ne yhä eli ei ole saanut yhtään mitään takaisin niistä, ja on ulkoistanut niiden huollon Bombardierille 10 vuoden sopimuksella joka päättyy 2017.
Ja mikähän se eräs lähde on?
Helsingissä raitioteiden kehittämiseen käytettävät rahat ovat menneet kalustohankintoihin. Vaikka metroa ja automatisointiprojektia on lupa lyödä kuin vierasta sikaa niin onko kukaan laskenut paljonko Variotram- vaunujen ostaminen 1990-2000-luvun taitteessa ja uusien niitä korvaavien vaunujen tilaaminen vain 10 vuotta myöhemin Transtechilta on tullut maksamaan ylimääräisiä oppirahoja?
Ensinnä: Articeja ei ole ostettu siksi, että Variotramit ovat mitä ovat, vaan siksi, että raitioverkko laajenee ja matkamäärät kasvavat. Ja Nr-vaunuja poistuu, jotta kalustosta poistuu korkealattiaisuus. Kun Variotramit poistuvat, on ostettava niille korvaavat vaunut. Nekin tulevat olemaan Articeja, koska kauppasopimuksessa on jo sovittu optioista.
Toiseksi Variotrameista: Ne eivät ole Helsingin vaan Bombardierin omaisuutta. Niistä on vuoteen 2017 jatkuva huoltosopimus, jonka aikana Bombardier vuokraa vaunuja HKL:n käyttöön niin, että HKL maksaa vain käytettävissä olevista vaunuista. Jos ja kun vaunut ovat huollossa ja korjattavana, HKL ei maksa vuokraa.
Kun sopimus päättyy, neuvotellaan siitä, ottaako HKL vaunut vastaan ja mihin hintaan. Sillä vaunut eivät täytä hankintasopimusta, minkä vuoksi ne ovat edelleen Bombardierin. Voi olla, että HKL ei ota vaunuja vastaan, jolloin huoltosopimusta ja vuokraamista voidaan jatkaa tai sitten Vaunut lähtevät Helsingistä. Mikään ratkaisu ei ole helppo, vaan kaikista tulee sopia ja pahimmassa tapauksessa riidellä. Sillä tällä hetkellä on sovittu vain huoltosopparista vuoteen 2017.
Variot siis eivät ole koskaan olleet HKL:n eikä niiden kauppaa ole purettu. Vaan kaupan toimittaminen on kesken.
Ja kolmanneksi: Uusien vaunujen hankinta laajennuksiin ja poistuvien tilalle ei ole raitioliikenteen kehittämistä vaan korvausinvestointi ja laajennusinvestointi. On aivan normaalia, että ostetaan sellaista kalustoa, joka toimii, ei sellaista, jonka tiedetään olevan toimimatonta.
Antero