Raitiovaunuhavaintoja - toukokuu 2009

Tila
Ei avoinna uusille viesteille.
Eipä kulkenut alusta lähtien, sillä ainakin vaunu 162 (Elisa) ja 214 linjan 1A peräkkäisissä vuoroissa kääntyivät Kauppatorilta takaisin Käpylään klo 15 maissa.

Mä en ole nähnyt vaunuja, sain ainoastaan LOK:sta tiedon noin klo 15.10 että rata on käytössä ja 1A kulkee Eiraan. Tarvitsin tietoa saman illan tilausajoa varten, koska tilausajon reitin oli määrä kulkea Telakkakadun kautta. Oliskohan 214 sitten ollut viimeinen KT:lla kääntyvä vuoro, vai mistä kiikastaa?

Koskelassa kyllä oli iso lappu, että 29.5. asti 1A kääntyy KT:lla ja lappu oli siellä vielä silloin klo 15.10, eli jos kuljettajat ovat noudattaneet sitä ohjetta sitten? Luulisi nyt kuitenkin LOK:n kuuluttaneen asiasta. Onkohan kenelläkään ihan näköhavaintoja 1A:n vaunuista Telakkakadulla tänään?
 
29.5.: HKL 85 linjalla "ex 3B".

Sain äsken tiedon, että vaunu on ollut muutaman päivän ikään kuin "koeajossa", eli sillä on ajettu linjaa ja toivottu, että aiemmin esiintynyt jarruvika taas toistuisi. Kuulostaako oudolta? Ei välttämättä. Vaunuun nimittäin ohjelmoitiin jarrukontrolleriin ohjelmisto, joka tallentaa jarrujen toiminnan ja vian sattuessa se pystyy kertomaan vikaa edeltäneiden 60 sekunnin tapahtumat tarkalleen. Nyt siis olisi toivoa siitä, että tuo kauan vaivannut jarruvika tällä tavoin diagnosoituisi ja asiaan päästäisiin käsiksi. Tuollaisen satunnaisesti esiintyvän vian korjaaminen mahtaa olla oikea painajainen, sillä vika ei tietenkään tule silloin kuin "pitäisi" eikä sen paikallistaminen silloin koeajotilanteessa onnistu.
 
Nyt siis olisi toivoa siitä, että tuo kauan vaivannut jarruvika tällä tavoin diagnosoituisi ja asiaan päästäisiin käsiksi. Tuollaisen satunnaisesti esiintyvän vian korjaaminen mahtaa olla oikea painajainen, sillä vika ei tietenkään tule silloin kuin "pitäisi" eikä sen paikallistaminen silloin koeajotilanteessa onnistu.
Eli klassinen debuggauspainajainen. :biggrin: Mutta toivottavasti vika saadaan eristettyä, matkustajana ei nimittäin ole kovin huojentavaa bongata katonreunasta kuskin yläpuolelta tarra, jossa lukee isolla "C-VAUNUN JARRUVIKA" (tjsp.)
 
...matkustajana ei nimittäin ole kovin huojentavaa bongata katonreunasta kuskin yläpuolelta tarra, jossa lukee isolla "C-VAUNUN JARRUVIKA" (tjsp.)

Tuollainen teksti pitäisi laatia vähän paremmin tai sijoittaa matkustajan näkymättömiin. Sehän on selvää, että jos jarruvika on luonteeltaan turvallisuutta vaarantava, niin ei vaunua silloin laiteta linjalle. Mutta jos matkustaja tuollaisen tekstin näkee, niin tottakai siinä herää ikäviä ajatuksia vaikkei todellisuudessa vaaraa olisikaan.
 
Eräänlainen havainto tämäkin. Seisoin Tennispalatsin nurkalla kuvaamassa Töölöön ajavaa 3T:tä tänään, ja tässä ohituskellonajat, kamerahan nappaa ne kätevästi:

16:57
17:00
17:16
17:29
17:34
17:36
17:45

Eli ei kovin tasainen vuoroväli 3T:llä :( Tulipa mieleen puheet Helsingin "ilman aikataulua kulkevasta ratikasta"... Tiedä sitten, olisiko tähän tänään joku erityinen syy, ainakaan häiriöinfo ei sellaista tunne.
 
Eräänlainen havainto tämäkin. Seisoin Tennispalatsin nurkalla kuvaamassa Töölöön ajavaa 3T:tä tänään, ja tässä ohituskellonajat, kamerahan nappaa ne kätevästi:

16:57
17:00
17:16
17:29
17:34
17:36
17:45

Eli ei kovin tasainen vuoroväli 3T:llä :( Tulipa mieleen puheet Helsingin "ilman aikataulua kulkevasta ratikasta"... Tiedä sitten, olisiko tähän tänään joku erityinen syy, ainakaan häiriöinfo ei sellaista tunne.

Kolmosen satunnaiset matkustajakuormat, nykyisen kokoisella kalustolla ja kuljettajarahastuksella, ovat aikamoista myrkkyä aikatauluille. Muilla linjoilla ruuhka-ajat ovat arkisin 7-9 ja 15-17, mutta kolmosella ruuhka voi iskea yhdellä pysäkillä aivan satunnaiseen aikaan päivästä. Esim. Kauppatorilla kuluttaa neljä minuuttia turisteja neuvoessa ja lippuja myydessä niin ettei vielä huomaakaan. Ja sitten siihen yleiseen ruuhka-aikaan, Kamppi on aivan tolkuton ruuhkasumppu, lähtien kuljettajanvaihtoa tekevistä busseista jatkuen vasten sääntöjä ajavien henkilöautoilijoiden kautta ja päättäen vielä komeasti tahmaaviin liikennevaloihin.

Vaunuhavainto 29.5.2009 : Vaunu 39, vuoro 29. Ei käy kys. vuoron kuskeja kateeksi.
 
Kamppi on aivan tolkuton ruuhkasumppu, lähtien kuljettajanvaihtoa tekevistä busseista jatkuen vasten sääntöjä ajavien henkilöautoilijoiden kautta ja päättäen vielä komeasti tahmaaviin liikennevaloihin.

Siltä kyllä tosiaan vaikutti. Ilmeisesti Rautatiekatujen ja Fredan risteyksessä ei ole mitään valoetuuksia. Ja busseja on aivan tuhottomat määrät, joka valoista tuntuu tulevan 3 bussia vähintään eivätkä ne mahdu pysäkille yhtä aikaa. Kun pysäkkiajat ovat niillä vielä järkyttävän pitkät, niin kaaos on valmis. Olisi pitänyt ottaa aikaa siitä kun näkee 3T:n kääntyvän UKK:lta Fredalle siihen kun se pääsee satamaradan kuilun yli. Siitäkin olisi tullut kamalia lukuja.

Eikö muuten 70T:tä olisi perusteltua päättää vaikka Töölöntorille, kun kuorma siinä Fredalla oli maksimissaan 3-4 matkustajaa per vuoro? Muilla linjoilla (14B:tä ja 205:ä lukuunottamatta) sentään oli matkustajiakin.
 
Oliskohan 214 sitten ollut viimeinen KT:lla kääntyvä vuoro, vai mistä kiikastaa?
...
Onkohan kenelläkään ihan näköhavaintoja 1A:n vaunuista Telakkakadulla tänään?

Vaunun 214 jälkeen Kauppatorille saapui linjan 1A jokin NrI-vaunu, joka jatkoi Etelärantaa Eiran suuntaan. Tämä viittaisi siihen että 214 oli viimeinen Kauppatorilla kääntynyt, ja toisaalta siihen että Telakkakadulle meni ainakin yksi 1A:n vaunu, vaikken sitä siellä nähnytkään. :)
 
Kampin kaaoksesta:

Millainen ruuhka Runeberginkadulla on nykyään? Siis välillä Kampintori-Arkadiankatu. Olisiko sula mahdottomuus siirtää bussiliikenne kokonaisuudessaan sen kautta kulkevaksi?

Tai sitten iso liityntä käyttöön ja Kampin bussilinjat minimiin (käytännössä vain h14 ja h14B; h18:han kulkee Arkadiankadun kautta).

Jotain tarttis tehdä. Nykyinen liikennesumppu ei palvele ketään.

Itse pidin aikanaan niistä leveistä ja yksisuuntaisista väylistä (Freda ja Runski), joissa bussiliikennekin kulki ihan kohtalaisesti kuitenkin.
 
70T on kaikista pienin ongelma Kampissa, sillä on oma päättäritasku Kampin pysäkin jälkeen. Mutta 14 vaihtaa kuljettajaa pysäkillä. Myös 65 ja 66 plus henkilöautot täyttävät Simonkadun pysäkin usein. Valoetuudet pitäisi ohjelmoida niin, ettei pysäkkialueelle jouduttaisi pysähtymään muuten kuin lastaamisen ajaksi.
 
70T on kaikista pienin ongelma Kampissa, sillä on oma päättäritasku Kampin pysäkin jälkeen. Mutta 14 vaihtaa kuljettajaa pysäkillä. Myös 65 ja 66 plus henkilöautot täyttävät Simonkadun pysäkin usein. Valoetuudet pitäisi ohjelmoida niin, ettei pysäkkialueelle jouduttaisi pysähtymään muuten kuin lastaamisen ajaksi.
h65A ja h66A loppuvat sitten kun metron jatko Ruoholahdsta länteen saadaan käyttöön. Bussilinjan h55 yhdistäminen vaikkapa linjan h18 kanssa poistaisi senkin tuolta osuudelta Arkadiankadulle. Linjat h14 ja h14B on ongelma, koska niiden kuljettajavaihto on vuosikymmenia tapahtunut juuri noilla pysäkeillä, eika varmaan loppua ole näkyvissä. Kampissa kun on sosiaalitilat ja taitaa olla niin, että linjojen h14/h14B kuljettajat saattavat ajaa myös joitain Kampin seutulinjojakin.

Jos Iso Liityntä-suunnitelma ei koskaan toteudu, voisi olla perusteltua siirtää Kampintorille liikennöivät bussilinjat h39-h47, h70T ja 205 Kampin Espoon terminaaliin kun vapautuu Espoon seutuliikenteeltä.
 
h65A ja h66A loppuvat sitten kun metron jatko Ruoholahdsta länteen saadaan käyttöön.
Sehän näiden sotkujen syy onkin, kun 50 vuotta on eletty ajatuksella siitä, että joskus tapahtuu jotain, minkä vuoksi nyt ei tehdä mitään.

Jokainen työmatkalainen menee toihin ensi maanantaiaamuna, ei vasta joskus jos länsimetro saadaan käyttöön. Ja jokainen bussinkuljettaja saa taistella aikataulujen ja ruuhkien kanssa heti samana maanantaiaamuna eikä niin, että heille ilmoitetaan, ettei vuoroja tarvi ajaa ennen kuin länsimetro on saatu käyttöön – mutta palkka tietenkin juoksee siihen asti ajamattakin.

En voi välttyä ajatukselta, että ongelmia ei halutakaan poistaa, jotta olisi perusteita erilaisille unelmille. Iso liityntä kuuluu tähän sarjaan, ja toivon todellakin, ettei siitä tule seuraavaksi 50 vuodeksi selitystä sille, ettei edelleenkään tehdä mitään päivittäisille ongelmille.

Voisin sanoa, että nimimerkillä ”Itä-Helsingin ruuhkista metropäätökseen asti kärsinyt”. Korostan: metropäätökseen, ei liikenteen alkamiseen asti.

Antero
 
Anterolle tiedoksi: edellinen viestini ei ollut mitään metropropagandaa tms., vaan toteamus yleensä. Oikeissa suunnitelmissa kun lukee niin, että länsimetron käyttöönoton myötä suorat bussilinjat Lauttasaareen lopetetaan (yhtä Vattuniemen suoraa bussilinjaa lukuunottamatta). Eikö niin?

Tottakai olisi hyvä tehdä jotain ennen sitäkin ja mulle tulee mieleeni esimerkiksi yhtä vahvat etuudet bussilinjoille h55/A, h65A ja h66A kuin raitioliikenteellekin, jolloin niidenkin tarvitsisi pysähtyä vain pysäkeille. Lisäksi voisi korostaa ammattitaitoisia ja asenteeltaan oikeita bussin kuljettajia, jotka tiedostaisivat hommansa merkityksen yhtä laadukkaasti ja valistuneesti kuin vaikkapa tämän foorumin raitiovaununkuljettajat. Joukkoliikenneammattilaisten yhteinen henki ja hyvä pelisilmä on joukkoliikenteen pr-toimintaa parhaimmillaan. Joukkoliikennekaistojen tai -väylien automaattinen valvonta ja rikkeestä seuraava maksu ovat myös oivia keinoja opettaa autoilijoita kantapään kautta: täällä Fuzhoussa ei ruuhka-aikana kukaan ajele enää bussikaistoilla. Rikemaksun pelote on riittävän tehokas.

Aikaisempi Salomoninkadun joukkoliikennekatu oli aika hyvä ratkaisu, muistelin sitä tänään. Parhaissa tapauksissa ajoaika Lauttasaaren Vattuniemesta Ateneumin pysäkille oli runsaat parikymmentä minuuttia. Mutta kyllähän ko. bussilinjojen ketjuuntumista esiintyi silloinkin ja itseasiassa aivan noiden pitkien heilurilinjojen perustamisesta saakka lähtien ne ovat kulkeneet ajoittain kuin köyhän talon porsaat.

Iso Liitynnästä sen verran, että sehän juurikin poistaisi raitioliikenteen kanssa päällekkäistä bussitarjontaa. Sitä tutkittuani nyt taas tarkemmin, näen sen jonkinlaisena "Zurichin mallina", mutta toki erona siten, ettei Helsingin seudulla ole yhtä laajaa S-Bahn-verkostoa, eikä isoilla raitiovaunuilla liikennöitävät raitiolinjat ulottuisi liityntäterminaaleihin (tai niistä jopa eteenpäin). Mutta ainakin Tuusulantien seutulinjat-Käpylä-Oulunkylä-sektorilla se voisi toimia nykyäänkin (bussi+kaupunkirata+ykkösen ratikka).
 
Anterolle tiedoksi: edellinen viestini ei ollut mitään metropropagandaa tms., vaan toteamus yleensä. Oikeissa suunnitelmissa kun lukee niin, että länsimetron käyttöönoton myötä suorat bussilinjat Lauttasaareen lopetetaan (yhtä Vattuniemen suoraa bussilinjaa lukuunottamatta). Eikö niin?
En tulkinnut sitä metroprobagandaksi enkä tarkoita moittia ollenkaan sinua. Sillä tämä ”emme tee mitään koska suunnittelemme suurta metroa” -ajattelu on alkanut jo 1950-luvulla. Ja siksi meillä on täällä museoraitiotie ja bussiliikennekin elää pääasiassa 1950-luvun lähiöperiaatteessa.

On hyvä olla strategoita, joskin niiden suunnittelijoiden pitäisi ymmärtää myös tämän hetken käytännön elämä. Eikä ajella omalla autolla keskustaan töihin. Mutta vaikka olisikin hyviä strategioita, ei voi unohtaa nykyhetkeä, eikä strategoissakaan aikajanaa.

Joukkoliikenneammattilaisten yhteinen henki ja hyvä pelisilmä on joukkoliikenteen pr-toimintaa parhaimmillaan.
Niinpä. Mutta kun joukkoliikenteen taivaanrannan maalarit eivät edes kuuntele, mitä joukkoliikenteen tekijät sanovat. Jokunen vuosi sitten olin tilaisuudessa, jossa esiteltiin PLJ:tä yleisölle. Esittelyä oli kuuntelemassa myös ainakin lievästi tuohtunut bussinkuljettaja joka ihmetteli, miksi ei todellisiin jokapäiväisiin ongelmiin suunnitella mitään parannuksia. Ja kun hän kertoi näitä ongelmia, olin sitä mieltä, että se oli koko tilaisuuden paras puheenvuoro. Siksi, että juuri oli esitelty miljardiluokan investointiohjelma ja todettu, ettei joukkoliikenne siitä parane, mutta toivotaan, että pysyisi edes ennallaan. Kuljettajan luettelemat asiat olisivat parantaneet heti ja paljon, mutta maksaneet enintään kymmeniä miljoonia.

Iso Liitynnästä sen verran, että sehän juurikin poistaisi raitioliikenteen kanssa päällekkäistä bussitarjontaa. Sitä tutkittuani nyt taas tarkemmin, näen sen jonkinlaisena "Zurichin mallina", mutta toki erona siten, ettei Helsingin seudulla ole yhtä laajaa S-Bahn-verkostoa, eikä isoilla raitiovaunuilla liikennöitävät raitiolinjat ulottuisi liityntäterminaaleihin (tai niistä jopa eteenpäin). Mutta ainakin Tuusulantien seutulinjat-Käpylä-Oulunkylä-sektorilla se voisi toimia nykyäänkin (bussi+kaupunkirata+ykkösen ratikka).
No tämä keskustelu ei oikeastaan kuuluisi tänne havaintoihin, mutta...

Raitioliikenteen kanssa päällekkäisen bussiliikenteen poistamiseksi ei tarvitse rakentaa raitioliikenteen kanssa päällekkäistä metrorataa. Ja Ison liitynnän Iso virhe on sen mittakaava, joka ei ole missään suhteessa siihen kaupunkiin, johon sitä esitetään. Raitioverkon laajentaminen esikaupunkeihin ja laajemmalle kuin Ison liitynnän pari metrorataa luo rataverkon, joka on sekä säteittäinen että kehämäinen. Sellaisella rataverkolla on edellytykset vaihtojen minimointiin eli olennaisesti parempaan palvelutasoon kuin Ison liitynnän vaihtojen maksimoinnilla.

Ja sitten on tietenkin kustannuspuoli, josta Ison liitynnän strategisen tason suunnittelussa pitäisi myös ymmärtää muuta kuin vain väittää, että kyllä tämä on edullinen koska metroliikennöinti on niin edullista. Yhtä pätevää, kuin ajattelu siitä, että ovathan ne tietkin autoille ilmaisia...

Antero
 
Tila
Ei avoinna uusille viesteille.
Takaisin
Ylös