vristo
Tunnistettu jäsen
- Liittynyt
- 28 Kesäkuu 2005
- Viestit
- 4,136
Kerrotkos noin niinkuin lyhyesti, mitä asioita tuo kuljettaja luettelikaan. Kiinnostaa täällä toistakin kuljettajaa.
Viimeksi muokattu:
Raitiovaunuhavaintoja - toukokuu 2009
- Viestiketjun aloittaja Hape
- Aloituspäivämäärä
- Tila
Antero Alku
Tunnistettu jäsen
- Liittynyt
- 28 Kesäkuu 2005
- Viestit
- 7,552
Löydän ehkä muistiinpanoni tuosta tilaisuudesta, mutta juuri nyt en ehdi etsiä niitä. Ulkoa en valitettavasti muista kuin sen kokonaisuuden, että hän esitti pieniä käytännön asioita, joilla on suuri vaikutus.
Yksi asia on jäänyt mieleeni, bussin käyttämällä kaistalla olevat kaivojen kannet. Miksi ne pitää sijoittaa nimenomaan sille kohdalle kaistaa, jossa pyörät vierivät. Hän mm. totesi, että kapasiteetiltaan telibusseja suurempia nivelbusseja ei meillä käytetä, kun ne eivät kestä, ja kaivonkannet ovat yksi syy siihen, etteivät ne kestä.
Mutta mitäpä jos sinäkin kuljettajana itse listaisit asioita, joita voisi muuttaa bussiliikenteen palvelutason parantamiseksi ja kustannusten alentamiseksi. Sanotaan nyt vaikka niin, että sinä aikana joka odotetaan Ison liitynnän toteuttamista, eli noin 30–50 vuoden aikana. Eli toimenpiteen pitäisi maksaa itsensä takaisin tuossa ajassa. Sikäli kun oikein muistan, arvelin tämän ajatuksia esittäneen kuljettajan listan takaisinmaksuajan olevan pikemminkin 3–5 vuotta.
Antero
vristo
Tunnistettu jäsen
- Liittynyt
- 28 Kesäkuu 2005
- Viestit
- 4,136
Kaivonkannet on kyllä ärsyttäneet minuakin. Esimerkiksi Pitäjänmäentiellä ne on sijoitettu oikeanpuoliselle bussikaistalle niin, että kun sitä ajaa sääntöjenmukaisesti, tulee koluttua jokainen kaivonkansi heilahtaen läpi. Yleensä ne ovat kuitenkin säännönmukaisesti painuneet. Samaten pysäkkien kohdalla olevat kaivonkannet.
- Bussikaistat ja niiden automaattinen valvonta (jota ylikomissaario Heikki Seppäkin esitti tänään Hesarissa; hienoa, että tulee joukkoliikennettä kehittäviäkin ideoita). Myös yhteiskaistoja raitioliikenteen kanssa siellä, missä se on järkevää ja mahdollista.
- Vahvat etuudet liikennevalotelematiikalla tai kaistajärjestelyin toteutettuna. Sujuvampi liikenne mahdollistaa tehokkaamman liikennöinnin vähemmällä vuoromäärallä, mikä puolestaan alentaa kustannuksia.
- Reaaliaikainen ja helppotajuinen informaatio.
- Hyvät pysäkkijärjestelyt, jotka mahdollistavat helpot vaihdot kulkuneuvosta ja linjalta toiselle. Tähän liittyy myös järjestetyt, aikataulunmukaiset vaihtomahdollisuudet (mallia vaikkapa Tukholman bussiliikenteestä).
- Välipisteaikapysäkit takaavat säännöllisemman vuorovälin
- Kustannustehokas kalusto eli sen koko kysynnän mukaan ja jos jokin linja on suosittu, niin lisätään kapasitettia. Esimerkin otan täältä Fuzhousta, jossa kaikki aiemmat minibussilinjat muutettiin ajettaviksi täysikokoisilla busseilla. Nyt nekin ovat todella suosittuja ja aina täynnä matkustajia.
- Ammattitaitoinen sekä ammatistaan ylpeä liikenteentilaajaorganisaatio sekä liikennehenkilöstö. Minusta Helsingin tapauksessa kaupungin vahva rooli liikenteenjärjestäjänä on tärkeä ja sen mieltäminen, että joukkoliikenne on tärkeä osa koko kaupungin imagoa.
Tuossa ainakin asioita, jotka tulivat heti mieleeni.
Viimeksi muokannut moderaattori:
- Liittynyt
- 2 Elokuu 2007
- Viestit
- 667
Raitiovaunuille on kyseisessä risteyksessä lyhyt vihreän pidennys, joka on etuisuuksista se vähiten hyödyttävä, varsinkin kun vaunun tunnistus tapahtuu aivan liian lähellä risteystä. Useimmiten siis seistään vaihteleva aika punaisissa ja katsellaan vilkkuvaa lediä.
vristo
Tunnistettu jäsen
- Liittynyt
- 28 Kesäkuu 2005
- Viestit
- 4,136
Joo, vähän kumpuili taas, sorry. Voisikos ylläpito vaikkapa heittää tuon bussikeskustelun omaan ketjuunsa? Mielenkiintoinen aihe vielä jatkokeskusteluunkin.
Heh, taisi olla 29. päivä, kun 76:n kyytiin pääsin Kiinnitin huomiota A4-kokoiseen tiedotteeseen, joka oli tuulilasin yläpuolella kuskin näkökentässä. Siinä varoitettiin C-vaunun jarruongelmista kissan kokoisin kirjaimin (ilmeisesti se välipala on C) ja mitä ei missään nimessä saa tehdä, jos infotaulu ilmoittaa jarruongelmista. Muun muassa ettei vaunua saanut silloin liikuttaa mihinkään ennenkuin jarrut oli vapautettu manuaalisesti. Oliskohan tyyppivian onnistuneet tekemään systeemiin?
Lienee sama jarruongelma, jota yritetään selvittää vaunun 85 avulla.
Asiasta tässkin ketjussa, tosin kaukana "kaivonkansien ja muiden bussiasioiden sekä metropäätösten"
takana.Myös SRS:n uutissivulla asiasta.
Lisää yksityiskohtia eilisestä: Vaunu vaihdettiin ilmeisesti vuoroon 62 vaunun 226 tilalle. Vuoroumerosta en ole 100% varma, mutta joka tapauksessa tuolle vuorolle kertyi kolme vaununvaihtoa samana päivänä.
Viimeksi muokannut moderaattori:
- Tila