VR uskoo matkustajamäärän tuntuvaan kasvuun
Ministeriön mukaan energianhinnan nousu tekisi Elsa-radasta kannattavan
HEIKKI KAUHANEN
Kannattamattomaksi arvioidun Elsa-radan rakentaminen Turun ja Helsingin välille voisi olla järkevää toteuttaa jo lähitulevaisuudessa, uskotaan liikenne- ja viestintäministeriössä.
- Selvä nousu energian hinnassa voisi tehdä Elsa-radasta kannattavan, uskoo liikenne- ja viestintäministeriön liikennepoliittisen osaston neuvotteleva virkamies Tuomo Suvanto.
Radan rakentaminen olisi nykytilanteessa kannattamatonta. Eri vaihtoehtojen aiheuttamat kustannussäästöt eivät riittäisi kattamaan radan investointi-, liikennöinti- ja kunnossapitokustannuksia 30 vuodessa.
Kannattavaksi radan tekisi myös matkustajamäärän kaksinkertaistuminen nykyisestä. Jos rata rakennettaisiin, matkustajamäärien uskotaan kasvavan tuntuvasti lähinnä Lohjan ja Vihdin kohdalla kasvaneen asutuksen myötä. Kannattavuus edellyttäisi tuntuvia matkustajamäärälisäyksiä myös Turun päässä.
- Turussa tulee meri vastaan, joten suuria matkustajamäärien lisäyksiä ei ole odotettavissa. Oikoradalla tilanne on aivan toinen, Suvanto muistuttaa.
Oikoradasta hyviä kokemuksia
VR Oy:n toimitusjohtaja Tapio Simos uskoo oikoradasta saatujen kokemusten perusteella, että matkustajamäärät kasvaisivat myös Turun ja Helsingin välillä reippaasti.
- Johtopäätöksenä voin sanoa, että kymmenen prosentin lyhennys matka-ajassa kasvattaa matkustajamääriä jopa 20 prosentilla, Simos kertoo.
Toteutuessaan Elsa-rata lyhentäisi Turun ja Helsingin välistä matka-aikaa yli 20 prosenttia. Se tietäisi merkittävää lisäystä myös matkustajamääriin.
VR on kasvattanut tänä vuonna reippaasti kaukoliikenteen matkustajamäärää oikoradan ansiota. Matkustajamäärän kasvu oli joillakin osuuksilla jopa 20 prosenttia. Turun ja Helsingin välisessä junaliikenteessä kasvua on ollut 7 prosenttia.
- On selvää, että matkustajamäärät kasvaisivat, Simos kommentoi Elsa-rataan vedoten.
Päivässä 1 200 "lisäkilometriä"
Nykyinen rantarata on noin 30 kilometriä pitempi kuin Elsa-rata toteutuessaan olisi. Turun ja Helsingin välillä liikennöi päivittäin molempiin suuntiin yhteensä 44 junavuoroa ja sen myötä "lisäkilometrejä" tulee päivässä yhteensä 1 200. Se tekee yli viisi miljoonaa lisäeuroja liikennöintikustannuksiin vuodessa.
Samalla tuhrautuu arvokasta työaikaa.
Vaikka lyhentyneen ratayhteyden myötä matkustajamäärät kasvaisivat ja lipputulot lisääntyisivät ja vastaavasti junien liikennöintikustannukset ja raiteiden kunnossapitokustannukset pienenisivät reippaasti, ne eivät kuitenkaan riittäisi kattamaan kustannuksia ilman tuntuvia muutoksia energianhinnassa.
Ratahallintokeskuksen tekemien kustannuslaskelmien mukaan Elsa-radan rakentaminen maksaisi eri vaihtoehdoista riippuen 600-750 miljoonaa euroa.
Matka-aika lyhenisi nykyisestä kahdesta tunnista lyhimmillään yhteen tuntiin ja 22 minuuttiin.
Nykyisen rantaradan kunnostamiseen on vuosikymmenien aikana kulunut summia, jolla Elsa-rataa olisi rakennettu jo pitkästi. Ratahallintokeskus on arvioinut huonokuntoisen radan korjauksiin uppoavan lähivuosina useita kymmeniä miljoonia euroja.
Hankkeesta hyötyä pääkaupunkiseudulle
Turun kauppakorkeakoulun kansantaloustieteen professori Paavo Okko ei usko, että hanke saisi tuulta alleen pelkästään liikenneväyläinvestointina.
- Radan rakentamistarpeita ei pidä katsoa pelkästään Turun näkökulmasta. On katsottava laajemmasta näkövinkkelistä. Radan rakentaminen purkaisi pääkaupunkiseudun kasvavaa väestöpainetta Lohjan ja Salon seudulle. Näin Salosta voisi tulla Helsingin "lähisatelliitti" ja näin koko hanke tukisi koko eteläisen Suomen aluerakennetta, Okko perustelee.
Julkaistu 24.9.2007 2:31:07
.
