Rauman henkilöjunat, selvitys

URPO -radan suurin ongelma on se että tavaraliikennettä ei näiden kaupunkien välillä ole nimeksikään vaan sekä Porin, Rauman että Uudenkaupungin tavaraliikenne suuntautuu sisämaasta satamiin ja Ugin Kemiralle. Lisäksi linja-autoliikenne on melkoisen kannattamatonta Porin ja Rauman välillä joten tuskimpa junaliikenteestä sen kannattavampaa saadaan.

Investointi on siis toistaiseksi melkoisen kannattamaton. Paikallisjunat Kokemäenjokilaaksossa ovat muutenkin siinä mielessä huono idea että asutus ei seuraa rataa täysin oikeastaan missään kohdalla. Ja ratakaan ei mene Porin ydinkeskustaan eli molemmissa päissä joudutaan kulkemaan muutenkin kuin kävellen.

Mäntyluodon pätkän sähköistäminen voisi olla kyllä ajankohtaista, tosin vaihtotyötä sekä siellä että myös rikastependeleillä Harjavallassa on tehtävä dieselvedolla.

Mielestäni tärkein investointi Porin rataa kohtaan olisikin toisen raiteen rakentaminen Lielahden ja Peipohjan välille jotta sekä tavaraliikennettä että Tampereen matkustajajunaliikennettä saataisiin kasvatettua ja nopeutettua.
 
Miksi VR Oy ei aja liikennettä? Luulisi osakeyhtiön olevan kiinnostunut kannattavasta liiketoiminnasta.

Monopoliasemassa olevan yrityksen liiketoiminnan tuottovaatimus on olennaisesti suurempi kuin kilpailutilanteessa olevan yrityksen.
 
Pistin muuten merkille tekstissä, että "nopeuksien nosto edellyttäisi mm. kaarteiden kallistuksen pienentämistä". Öö, miksi pienentämistä eikä lisäämistä?
 
Mahtaako tuota selvitystä olla jossain päin verkkoa ladattavissa? Voisi tutkia, mitä alkuperäisessä julkaisussa on kirjoitettu ja kuinka hyvin sitä on uutiseen siteerattu.
 
Sitä minäkin olen yrittänyt etsiä. Konsultti, VR-Trackin Marko Nyby kertoi, että hänellä on se työkoneella, mutta Rauman kaupungilta kannattaa kysyä.
 
Tuo lehdistötiedote on varsin hyvä.

Jos vielä vähän tarkennuksia:
- matkustajamääriä haarukoitiin kolmella menetelmällä (historialliset matkustajamäärät ja trendikehitys 1980-luku -> 2010, vastaavien kaupunkien matkatuotosluvut, taajamajunaliikenneselvitysten matkatuotosluvut tietyillä asemapaikoilla eli asukasmäärillä).
- Rauman-radalla on erikoinen tilanne: koska rata on edellisessä perusparannuksessa optimoitu tavaraliikenteen tarpeisiin, nopeuksien nostaminen (ja kallistuksen vajauksen / kallistuksen vajauksen muutosnopeuden raja-arvoissa pysyminen) edellyttäisi todellakin kallistuksen pienentämistä. Tästä on tehty asiantuntijatarkastelu :)

Ei henkilöliikennettä vielä ole täysin kuopattu, mutta pallo on nyt raumalaisilla. Ensinnäkin kaupungin pitäisi edelleen kehittää linja-autoon perustuvia kaukoliikenteen joukkoliikenneyhteyksiä (joko suoria yhteyksiä tai liityntäyhteyksiä juniin) ja kaupunkilaisten käyttää niitä. Jos estimaatioiden sijasta voidaan näyttää kysyntälukuja, joissa on kasvava trendi, niin eihän sitä tiedä...
 
Ong Raumalt nygysi linja-autoyhteydet jogaseen junaan Kogemäest/een Tampereelle/ta? (oli vaan lyhyt rauma koulussa ;) )
 
Mää en osaa raumaa olleskaan, joten vastataan suomeksi: 1 vuoro pe ip -> Kki, toinen vuoro su-iltana takaisin. Noin vuonna 2005 karsittiin.
 
Itse selvitystä näkemättä pitäisin Rauman tilannetta jokseenkin samanlaisena kuin Poriakin: ei-mitenkään-järin-houkutteleva kaupunki muuten kuin kesäisin (Porissa Yyteri ja Jazzit, Raumalla Vanha Rauma ja RMJ/Unaja), ja johon pääsee raiteitse vain Sisä-Suomesta Tampereen kautta. Kartalta katsoen ja muualta lukemani perusteella Turku lienee merkittävämpi Raumalle kuin Porille, jolloin Tampere on väistämättä jonkin verran vähämerkityksellisempi. Kuitenkin: onko mitään teknistä estettä sille, että jos Tampere-Pori-junat ajettaisiin taajamajunaliikenteeseen uudelleenverhoillulla 2xSm4-kalustolla, sillä välin kun ensimmäinen yksikkö lähtisi Kokemäeltä Poriin, toinen yksikkö kävisi sillä aikaa Raumalla? Tai sille, jos käytöstäpoistettuja Sm1-junia puretaan varaosiksi, ja jätetään esim. puolet Sm1-junista ajoon, jolloin junat toimisivat Kokemäki-Rauma-vaihtojunana nykyisiin sinivaunurunkoihin?

Henkilöjunayhteyden merkitystä kaupungin houkuttelevuudelle ei parane vähätellä. Jos olisin raumalainen päättäjä, vaatisin alkuvaiheessa vähintään kesäviikonloppuisin (pe-su) vaihtoyhteyttä Kokemäeltä Tampere-Porin junilta. Vahinko, että VR:n palvelukonseptiin ei kuulu slow traveling-retrojunailu, päivittäisestä liikenteestä poistuvalle kalustolle voisi keksiä jatkokäyttöä nimenomaan tällaisesta kausiliikenteestä Porvoon lättän malliin.

---------- Viesti lisätty kello 10:46 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu kello 10:31 ----------

Näin nopeasti katsottuna vaikuttaisi siltä, että yhteysvälillä Helsinki–Rauma juna olisi nopeampi kuin bussi. Matkahuolto.info antaa bussin matka-ajoiksi erilaisia lukuja 4…5 tunnin väliltä, kun taas Helsinki–Pori-junayhteys, todennäköisesti samaa luokkaa kuin Helsinki–Rauma-junayhteys olisi, on aina 3…4 tunnin vaihteluvälin sisällä. Molemmissa on melkein kaikissa yhteyksissä noin 15…20 minuutin vaihto (junalla Tampereella, bussilla Huittisissa/Turussa), millä ei ole vaikutusta kokonaismatka-aikaan.
 
Näin nopeasti katsottuna vaikuttaisi siltä, että yhteysvälillä Helsinki–Rauma juna olisi nopeampi kuin bussi. Matkahuolto.info antaa bussin matka-ajoiksi erilaisia lukuja 4…5 tunnin väliltä, kun taas Helsinki–Pori-junayhteys, todennäköisesti samaa luokkaa kuin Helsinki–Rauma-junayhteys olisi, on aina 3…4 tunnin vaihteluvälin sisällä. Molemmissa on melkein kaikissa yhteyksissä noin 15…20 minuutin vaihto (junalla Tampereella, bussilla Huittisissa/Turussa), millä ei ole vaikutusta kokonaismatka-aikaan.

Helsinki-Rauma matkailussa käytännössä aina vaihtopaikkana Huittinen, Turun tarjonta on omiaan täydentämään ja luo yhteyksiä puolestaan vaikkapa Salosat Raumalle. Huittisissa vaihdot on synkattu ja mielenkiintoisena seikkana onkin, että matka-aika on Rauma-Helsinki suunnassa joko 3 tuntia 40 min tai 4 tuntia ja tosiaan Helsinki-Rauma suunnassa 4 tuntia 15 min (paitsi suoralla P,SS jolloin 3 tuntia 40 min).
 
Kuitenkin: onko mitään teknistä estettä sille, että jos Tampere-Pori-junat ajettaisiin taajamajunaliikenteeseen uudelleenverhoillulla 2xSm4-kalustolla, sillä välin kun ensimmäinen yksikkö lähtisi Kokemäeltä Poriin, toinen yksikkö kävisi sillä aikaa Raumalla?
Sm4-kalusto lähti Porin-radalta, koska matkustajapalaute oli negatiivista.

Liikenteenhoidollisesti Sm4 (tai joku muu uudehko Sm-tyyppi) olisi luonnollisesti paljon ketterämpi ja tällaisen junan parempien kiihtyvyysominaisuuksien ansiosta myös ajoajasta voitaisiin ehkä ottaa jopa minuutteja pois. Tätähän tutkittiin luonnollisesti myös, ja liikenne toimisi yllättävän hyvin.

Tai sille, jos käytöstäpoistettuja Sm1-junia puretaan varaosiksi, ja jätetään esim. puolet Sm1-junista ajoon, jolloin junat toimisivat Kokemäki-Rauma-vaihtojunana nykyisiin sinivaunurunkoihin?

Periaatteessa kävisi, jos hyväksyttäisiin kaluston ja henkilöstön hukka-aika Kokemäellä (henkilöliikenteen junakohtaushan on keskimäärin vasta Vammalassa).

Toisaalta voidaan kysyä, miten houkuttelevaa olisi tarjota Helsinkiin / Sisä-Suomeen kahden vaihdon takana oleva yhteys kalustolla, jonka matkustusmukavuus ei ole enää tätä päivää?

Jos Raumalta olisi henkilöliikennettä, 1.vaihdon olisi muutenkin hyvä olla vasta Tampereella.

Henkilöjunayhteyden merkitystä kaupungin houkuttelevuudelle ei parane vähätellä. Jos olisin raumalainen päättäjä, vaatisin alkuvaiheessa vähintään kesäviikonloppuisin (pe-su) vaihtoyhteyttä Kokemäeltä Tampere-Porin junilta.
Bussiliikenteen kehittäminen nimenomaan liityntäyhteyksien osalta (Kokemäki / Turku) oli eräs raportissa esitetyistä kehittämistoimenpiteistä.

Länsi-Suomi -lehdessä on näemmä ollut parikin yleisönosastokirjoitusta tästä aiheesta, joissa kritisoidaan erityisesti matkustajamäärää (70 000 - 100 000 matkustajaa / vuosi). Aiemmin laaditussa AMK:n lopputyössä oli tässä kohtaa menetelmävirhe, eli ilmoitettu 248 000 matkustajaa / vuosi oli saatu laskemalla meno-paluumatkat yhdensuuntaisina. Lopputyössä arvioitu matkustajamäärä olisi siten enemmän kuin Porissa, vaikka Porin asukasmäärä on yli kaksinkertainen ja tarjolla on vakiintunut junaliikenne! Kritisoida toki saa, mutta mielellään oikeasta asiasta :???:
 
Bussiliikenteen kehittäminen nimenomaan liityntäyhteyksien osalta (Kokemäki / Turku) oli eräs raportissa esitetyistä kehittämistoimenpiteistä.
Puhuinko busseista missään vaiheessa? Mielestäni käytin sanaa "henkilöjunayhteys" ;)
 
Takaisin
Ylös