Rauman henkilöjunat, selvitys

Jonka voi käsittää tuossa kontekstissa "liityntäyhteydeksi henkilöjuniin".
Alkuperin sanoin siis näin:
Henkilöjunayhteyden merkitystä kaupungin houkuttelevuudelle ei parane vähätellä. Jos olisin raumalainen päättäjä, vaatisin alkuvaiheessa vähintään kesäviikonloppuisin (pe-su) vaihtoyhteyttä Kokemäeltä Tampere-Porin junilta. Vahinko, että VR:n palvelukonseptiin ei kuulu slow traveling-retrojunailu, päivittäisestä liikenteestä poistuvalle kalustolle voisi keksiä jatkokäyttöä nimenomaan tällaisesta kausiliikenteestä Porvoon lättän malliin.

Aloitus- ja lopetusvirkkeiden perusteella konteksti on vahvasti nimenomaan junayhteydessä, sillä bussiliitynnän vaatiminen viikonloppuisin ei ole kovin innovatiivista saati kunnianhimoista.

Rauman asemainfran rakentaminen maksaa ehkä sen selvityksessä arvioidun miljoonan, mikä voi olla kynnyskysymys. Mutta tämä kannattaisi erillisselvittää, että onko sen arvoista: junayhteys ylipäätään on arvokas asia, ja varsin pienellä vaivalla saa edes yhden tai pari turismia palvelevaa päivittäistä junaparia. Satunnaisessa liikenteessä ehkä hyväksyttäneen huonompikin infra (onko Rauman vanha henkilöjunalaituri purettu?)
 
Aloitus- ja lopetusvirkkeiden perusteella konteksti on vahvasti nimenomaan junayhteydessä, sillä bussiliitynnän vaatiminen viikonloppuisin ei ole kovin innovatiivista saati kunnianhimoista.

No näinhän se lainaus tarkemmin luettuna olikin, mutta parempitasoinen bussiliityntäkin olisi jo parempi kuin nykyinen "käytännössä ei mitään".

Rauman asemainfran rakentaminen maksaa ehkä sen selvityksessä arvioidun miljoonan, mikä voi olla kynnyskysymys. Mutta tämä kannattaisi erillisselvittää, että onko sen arvoista: junayhteys ylipäätään on arvokas asia, ja varsin pienellä vaivalla saa edes yhden tai pari turismia palvelevaa päivittäistä junaparia. Satunnaisessa liikenteessä ehkä hyväksyttäneen huonompikin infra (onko Rauman vanha henkilöjunalaituri purettu?)

Tuossa selvityksessähän ei vielä haluttu suunnitella esim. asemaratkaisuja, vaan ensisijaisesti validoida kysyntäarvio (vrt. alla). Aseman "kustannusarviokin" on siten aika vahvasti "noin"-hinta.

Kirjoitin sitten viikonloppuna vastineen paikalliseen lehteen. Laitetaan se tännekin, jos jättävät vaikka julkaisematta:

"Rauman mahdollisesta henkilöjunaliikenteestä on esitetty viimeisimmän selvityksen jälkeen näkemyksiä, jotka kaipaavat oikaisua.

VR Trackilta tilatussa selvityksessä haluttiin ensisijaisesti varmistaa kysyntäarvio. Vuoden 2007 opinnäytetyössä esitetty matkamäärä - 248 000 matkaa / vuosi – oli noin kaksinkertainen todelliseen nähden, koska työn tekijä oli todennäköisesti laskenut meno-paluu –matkat yhdensuuntaisina. Tuloksen realistisuutta voidaan verrata myös Poriin: Porin viimeisin matkamäärä - 235 000 matkaa / vuosi - on vuoden 2007 arviota pienempi, vaikka Porin asukasmäärä Raumaan verrattuna on yli kaksinkertainen. Myös liikenteen kannattavuutta arvioitaessa opinnäytetyössä oletettiin varsin rohkeasti, että kaikki matkustajat maksaisivat lipustaan täyden hinnan.

Tilaajan ja VR-konsernin rooli selvityksessä oli hieman erilainen kuin yleisönosasto*kirjoituksissa on esitetty. Ensinnäkään tilaaja ei antanut projektiryhmälle mitään etukäteistoiveita, vaan kaikki mahdolliset tulokset hyväksyttiin. Toiseksi selvityksestä vastannut VR Track toimii infrastruktuurin suunnittelu-, kunnossapito- ja rakentamistoimialalla eikä vastaa junien liikennöinnistä, joka on VR Groupin tehtäviä. Tällaisissa selvityksissä VR Groupin näkemys otetaan huomioon realistisen tuloksen saavuttamiseksi, mutta VR Group ei suoranaisesti vaikuta työn tuloksiin.

Selvityksen aikana VR Trackin käytettävissä oli monipuolista liikennealan osaamista edustava konsulttiryhmä, joka vastasi kysyntäarvion päivityksestä ja esitti toimenpidesuosituksia. Mikään VR-konsernin osa ei siis itse laatinut kysyntäarviota eikä ohjeistanut muita konsultteja. Kun kävi ilmeiseksi, ettei Rauman kysyntä vaikuta riittävältä itsekannattavalle henkilöjunaliikenteelle, päädyttiin esittämään linja-autoliikenteeseen painottuvia kehittämistoimenpiteitä kuten nopeita junaliityntäyhteyksiä Kokemäelle (Tampere ja muu Suomi) ja Turkuun (Helsinki).

Rauman tulevaisuuden joukkoliikenneyhteydet riippuvat jatkossa sekä Rauman kaupungista että kaupunkilaisista. Jos kysyntä on jatkossa riittävän suurta, myös uusia yhteyksiä voitaisiin tarkastella eri näkökulmasta."
 
Mietinpä aikani kuluksi tätä Raumaa ja päädyin pariin visioon, jotka edellyttäisivät suurta asennemuutosta sekä VR:ltä, ministeriöltä että kunnilta.
  • Matkailua ja jatkoyhteyksiä palveleva junayhteys Raumalle: liikennöidään joku aamulla Riksusta Helsinkiin saapuvista Eil-junista aamupäivällä Raumalle ja iltapäivällä takaisin Helsinkiin, josta se jatkaisi Riihimäelle ja edelleen Raumalle, ja Raumalta vielä Tampereelle tai Riksuun yöpymään.
  • siirretään Kiukaisten–Kauttuan rata Euran kunnan (tai mihinkä se tulevaisuudessa kuuluukin) hallintaan, joka investoi sen huoltamisen siihen kuntoon, että sillä voidaan liikennöidä kevyitä moottorijunia ainakin 80 km/h, ja ajetaan Euran ja Rauman välistä työmatkaliikennettä palvelevaa kiskobussia edestakas. Liikenne palvelisi pääasiassa Euran paikallisliikennettä Kauttualta ja Kiukaisista Euran keskustaan ja toisaalta Rauman radan varren liikennettä Raumalle, tosin sekin lähinnä Kiukaisista Vuojoen ja Sydänmaan ollessa kovin syrjässä nykyisellä maankäytöllä. Vastaavat hyödyt voitaisiinkin Kiukainen–Rauma-yhteyttä lukuunottamatta saada perustamalla säännöllisesti liikennöity Panelia–Kiukainen–Eura–Kauttua-bussiyhteys murto-osalla kustannuksista, jolloin kokonaismatka-aikakin olisi useimmiten lyhyempi kuin junayhteyden kanssa.
  • Kuten yllä, mutta Euran sijaan Kokemäeltä Raumalle. Kuntien välinen pendelöinti on tällä hetkellä olematonta, mutta johtunee siitä, että Kokemäen, Kiukaisten ja Rauman väliset yhteydet ovat kulkuneuvosta riippumatta surkeat – ainoastaan junayhteys parantaisi tätä.
 
Siirretään Raumo-Kokemäki ja Kiukainen-Kauttua -radat Rauman kaupungin omistukseen? :wink:
 
  • Kuten yllä, mutta Euran sijaan Kokemäeltä Raumalle. Kuntien välinen pendelöinti on tällä hetkellä olematonta, mutta johtunee siitä, että Kokemäen, Kiukaisten ja Rauman väliset yhteydet ovat kulkuneuvosta riippumatta surkeat – ainoastaan junayhteys parantaisi tätä.

Kyllähän siellä maantie menee, suurimman osan matkasta vieläpä valtatie 12. Mikäli nyt yhtäkkiä tulisi jokin valmius kaataa pieni omaisuus raideliikenteeseen, miksei voitaisi kokeilla tilata tiheää bussiliikennettä murto-osalla kustannuksista? Kokemäellä on keskustaajamassa asukkaita kaiketi noin 7000, joten luulen, että saat aika suuren raidekertoimen keksiä saadaksesi raiteen kannattavaksi.
 
Kyllähän siellä maantie menee, suurimman osan matkasta vieläpä valtatie 12. Mikäli nyt yhtäkkiä tulisi jokin valmius kaataa pieni omaisuus raideliikenteeseen, miksei voitaisi kokeilla tilata tiheää bussiliikennettä murto-osalla kustannuksista? Kokemäellä on keskustaajamassa asukkaita kaiketi noin 7000, joten luulen, että saat aika suuren raidekertoimen keksiä saadaksesi raiteen kannattavaksi.
Peipohja–Rauma: maanteitse 58,5 km, rautateitse 47 km. Sekä maantie että rautatie ovat jo valmiiksi olemassa ja rautatiellä saa ajaa koko matkan 100 km/h. Junaa tai bussia ei ole pakko ostaa, ne voi myös liisata. Kansantaloudellisesti menee paljon enemmän rahaa henkilöautojen kuoletukseen per capita kuin mitä tuolla menisi junakaluston liisaukseen per matkustaja. Jos yksi junayksikkö maksaa 3 000 000 € ja sen kuoletusaika on 30 vuotta (todellisuudessa käyttöikä on pidempi, 40-50 vuotta, kuten mm. Sm1:ien kohdalla nähdään), saan annuiteettilaskurilla 5 % korolla 43 000 € vuosikustannukseksi. Per päivä kulut olisivat siis 117 €.

Tietysti mitä karvalakimmalla ratkaisulla voidaan Raumalle saada henkilöjunayhteys, sen parempi. Kannatan ensisijaisesti kuitenkin Eil-junien ajamista keskipäivällä ja illalla Raumalle tarjoten päivittäisen asiointi- ja matkailuyhteyden. En ymmärrä, miksi visioita, jotka eivät eurooppalaisessa viitekehyksessä ole edes mitenkään päätähuimaavia, pitää kommentoida naljailevan kuuloiseen sävyyn.
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Junaa tai bussia ei ole pakko ostaa, ne voi myös liisata.

Huonosti ymmärretty. Viestistäni ei tietty aivan suoraan selvinnyt, että pidän tilaajaviranomaista vähemmän utopistisena taustaorganisaationa kuin yksityistä yritystä. Viittasin siis ostamisella kaikkiin tilaajalle aiheutuviin kustannuksiin sisältäen liikennöintikorvaukset ja investoinnit. Etenkin suunnitelmasi Kauttua-osassa kalusto muodostaa vain pienen osan kustannuksista, sillä radan kunnossapitokin on jo lopetettu.

Mikäli löytyisi poliittinen tahtotila käyttää Kokemäen ja Euran liikenteeseen miljoonia, kumipyöräinfra olisi jo olemassa. Siten kumipyöräliikennettä tilaamalla saataisiin samoilla kustannuksilla parempi palvelutaso, ainakin jos pohditaan värittyneiden mielikuvien sijaan mitattavia ominaisuuksia, kuten vuoroväliä ja kävelymatkoja pysäkille.

Yhteistoimivuus muun liikenneverkon kanssa hoituu ennen kaikkea lipputuotteita ja aikatauluja yhtenäistämällä ilman, että tuhlataan rahoja megahankkeisiin. Yhteistoiminta bussiliikenteen kanssakin on mahdollista! Matkustajaa ei varmastikaan kiinnosta pyörän materiaali yhtä paljoa kuin todellinen palvelutaso - yhteydet muun Suomen kaukoliikenteeseenkin voidaan järjestää samalle lipulle ja siedettävillä vaihtoajoilla - vai keksittekö jotain ylitsepääsemättömiä esteitä tälle?
 
Viittasin siis ostamisella kaikkiin tilaajalle aiheutuviin kustannuksiin sisältäen liikennöintikorvaukset ja investoinnit. Etenkin suunnitelmasi Kauttua-osassa kalusto muodostaa vain pienen osan kustannuksista, sillä radan kunnossapitokin on jo lopetettu.

Mikäli löytyisi poliittinen tahtotila käyttää Kokemäen ja Euran liikenteeseen miljoonia, kumipyöräinfra olisi jo olemassa. Siten kumipyöräliikennettä tilaamalla saataisiin samoilla kustannuksilla parempi palvelutaso, ainakin jos pohditaan värittyneiden mielikuvien sijaan mitattavia ominaisuuksia, kuten vuoroväliä ja kävelymatkoja pysäkille.
Kuten varmaan viestistäni huomasit, niin en ole esittämässä lähijunaliikennettä Euran radalle. Totesin yhden viestin aikana (vähintään rivien välissä), että näyttää lupaavalta, mutta koska maantieyhteys on hyvä, siinä ei ole taloudellista järkeä – parempi keskittyä realistisempaan hankkeeseen.

Yhteistoimivuus muun liikenneverkon kanssa hoituu ennen kaikkea lipputuotteita ja aikatauluja yhtenäistämällä ilman, että tuhlataan rahoja megahankkeisiin. Yhteistoiminta bussiliikenteen kanssakin on mahdollista! Matkustajaa ei varmastikaan kiinnosta pyörän materiaali yhtä paljoa kuin todellinen palvelutaso - yhteydet muun Suomen kaukoliikenteeseenkin voidaan järjestää samalle lipulle ja siedettävillä vaihtoajoilla - vai keksittekö jotain ylitsepääsemättömiä esteitä tälle?
Olemassa olevan junakaluston ajaminen Raumalle päivällä ja illalla ei liene megahanke. Pyörän materiaali kiinnostaa sen verran, mitä se vaikuttaa matkustuskokemukseen – junassa voi tarvittaessa jaloitella, bussissa ei juurikaan – henkilöautosta puhumattakaan. Raumalta Kokemäelle tie on selvästi hitaampi kuin rata, joten yhtä hyvin voidaan ajaa suoraan Tampereelle saakka, kuten SatLi tekeekin.

Ehdotan tosissani Eil-junien ajoa Raumalle 2 junaparia päivässä, ellei mitään parempaa ehdotusta synny.
 
Tämäkin asia etenee. Viime vuonna julkaistun selvityksen mukaan rataosuudella voitaisiin isoilla osilla nostaa nopeus 140 km/h. Muutostyö maksaisi vain 0,5 - 1M€. Tosin selvityksessä ehdotettiin Sm2 junia välille, matka-aika olisi 29 min Raumalta Peipohjaan. Matkustajamääriksi arvioitiin 40 000 - 160 000, aluksi arvioitiin 70 000 - 100 000. Nyt Raumalla tehdään lisäselvityksiä, joiden pitäisi olla vuoden lopussa valmiita: https://www.aamulehti.fi/uutiset/ta...nteen-jatkaminen-jalleen-tapetilla-200639675/

Josko se vielä joku päivä palautuisi...
 
YLEn uutisen mukaan VR on nihkeänä Rauman radan henkilöliikenteen nopealle aloittamiselle. VR:n mukaan henkilöliikenne uhkaa tavaraliikenteen tarpeita. Operaattorin mielestä panostamistarvetta infraan ei ole huomioitu riittävästi.
 
Rauman ja Kokemäen välille halutaan saada henkilöjunayhteys vuodesta 2022 lähtien. Tästä on Satakunnassa yhteinen tahtotila. Pirkanmaalainen Sastamala tukee hanketta. Lue lisää YLEn uutisesta.
 
Takaisin
Ylös