Rhônexpress

Minun mielestäni tuosta voidaan päätellä, että vuorovälin lyhentäminen on mahdollista. Ohituspaikat ovat jo valmiina. Vuorovälin puolitus ei välttämättä ole mahdollista, jos ohitusraiteet eivät sijaitse sopivalla pysäkillä. Tällöin pitää aikataulua hieman muuttaa ja yhteyksiä hidastaa.

Hiukan epäilen kun muistaa millaista sotkua oli K-junien liikenne pääradalla enenkuin rata neliraiteistettiin koko matkaltaan Keravalle asti. K-junien piti käyttää samaa rataa hitaampien I- ja P-junien kanssa ja pienikin myöhästyminen aiheutti sen että K-junat eivät ehtineet korson kohtauspaikalle ajoissa ja se aiheutti sen että kaikki vuorot kulkivat aikataulustaan myöhässä ja viimeiset lopulta niin paljon että yksi vuoro piti jättää välistä pois. Se että Rhoneexpress on ratikka ei muuta näitä kaaosteorian lainalaisuuksia.
 
Hiukan epäilen kun muistaa millaista sotkua oli K-junien liikenne pääradalla enenkuin rata neliraiteistettiin koko matkaltaan Keravalle asti. K-junien piti käyttää samaa rataa hitaampien I- ja P-junien kanssa ja pienikin myöhästyminen aiheutti sen että K-junat eivät ehtineet korson kohtauspaikalle ajoissa ja se aiheutti sen että kaikki vuorot kulkivat aikataulustaan myöhässä ja viimeiset lopulta niin paljon että yksi vuoro piti jättää välistä pois. Se että Rhoneexpress on ratikka ei muuta näitä kaaosteorian lainalaisuuksia.

Mutta nykyinen tilanne Pääradan kaupunkiraiteillahan nimenomaan vastaa Rhônexpressin tilannetta: nopeampi K-juna kulkee hitaampien I-junien perässä. Toisaalta Pääradan kaukoraiteilla on sama tilanne: nopea Pendolino kulkee hitaampien H-junien perässä ja ohittaa ne Kyrölässä. Kahden erinopeuksisen vuoron ohitusjärjestely ei siis vielä aiheuta mitään kaaosta, koska riippuvuudet eivät ketjuunnu.

Ohitusjärjestelyjen luomisen vaikeus on muutenkin kiinni vain halutusta varmuudesta ja olosuhteista. Mikäli Rhônexpressin radalla ei ole paljon epävarmuustekijöitä, ne eivät ketjuunnu ja toisaalta haluttu varmuustaso ei ole suurensuuri, riittää lyhytkin ohitusraide. Mutta varmuutta voi aina kasvattaa ohitusraiteen pituutta kasvattamalla ja ohituspaikkoja lisäämällä.
 
Ohitusjärjestelyjen luomisen vaikeus on muutenkin kiinni vain halutusta varmuudesta ja olosuhteista. Mikäli Rhônexpressin radalla ei ole paljon epävarmuustekijöitä, ne eivät ketjuunnu ja toisaalta haluttu varmuustaso ei ole suurensuuri, riittää lyhytkin ohitusraide. Mutta varmuutta voi aina kasvattaa ohitusraiteen pituutta kasvattamalla ja ohituspaikkoja lisäämällä.

Näinhän se tietysti on ja siksi pääradan 3-raiteinen osuus Tikkurilasta Keravalle neliraiteistettiin kun yksi kohtauspaikka ei mahdollistanut vuorovälin tihentämistä 20 minuutista saati sitten edes siinä 20 minuutissa pysymistä.

t. Rainer
 
Näinhän se tietysti on ja siksi pääradan 3-raiteinen osuus Tikkurilasta Keravalle neliraiteistettiin kun yksi kohtauspaikka ei mahdollistanut vuorovälin tihentämistä 20 minuutista saati sitten edes siinä 20 minuutissa pysymistä.

Mutta tuossa nimenomaan kyse oli kaksinkertaisesta epävarmuudesta: hitaiden junien perässä ajamisesta sekä lyhyestä kohtauspaikasta. Ne vaikuttivat toisiinsa. Rhônexpressin vuorovälin tihentämisessä ei syntyisi samaa tilannetta, koska koko osuus on kaksiraiteinen (onhan?). Junat siis joko ohittavat hitaammat tai ajavat niiden perässä. Siinä ei syntyisi riippuvuutta, jossa yksi epävarmuus heijastuisi toiseen. Nopean junan jääminen hitaamman jälkeen tai ohituspaikan missaaminen ei aiheuttaisi millekään toiselle junalle syytä odottamiseen, ainakaan niin kauan kuin kääntöihin on varattu riittävästi aikaa.
 
Minusta tuollaisella pikalinjalla voisi olla potentiaalia Östersundomissa.

Ongelma alueelle tehtävässä raideyhteydessä on matka-aika keskustaan saakka. Metrokin on turhan hidas, jotain yli puoli tuntia junassa laiturilta laiturille eli käytännössä puhutaan jostain 45 minuutin matka-ajoista. Pikaratikka on samoin liian hidas, etäisyys on noin 20km mitä tahansa kuviteltavissa olevaa ratalinjaa pitkin. Lähijuna voisi olla hyvä vaihtoehto, mutta ei taas palvele kuin ehkä yhtä asema, eli ei voi olla ainakaa ainoa vaihtoehto. Ja se maksaa. Nopeuden puolesta asian voisi ehkä hoitaa jollain U-linja bussilla joka ei pysähdy kuin Itäkeskuksessa, mutta tässä on taas ongelma kapasiteetti ja hyytyminen ruuhkiin.

Mutta jos ajettaisiin osa ratikkavuoroista minimipysäkein, ja toisaalta osa tiheään pysähtyen niin samalla radalla saisi aika hyvän palveluyhdistelmän. Esimerkiksi näin, oletetaan että Östersundomiin jatkuu Raide-Jokeri joka haarautuu Uuden Porvoontien ja Talosaarentien risteyksessä. Kummallekin haaralle menee 10 min välein yksi haara Jokerilta ja yksi pikavuorolta (vuoroväli voi olla pidempikin riippuen matkustajamääristä, mutta se ei seuravaa kuin helpota). Östersundomin perukoilta tuleva pikavuoro pysähtyy ihan joka pysäkillä Talosaaren risteykseen saakka, ja saapuu siihen samaan aikaan kuin Talosaaresta tuleva Jokeri (ja toisinpäin). Risteyksessä on kaksilaiturinen pysäkki jolle nuo ratikat saapuvat samaan aikaan ja tässä on vaihtomahdollisuus.

Pikavuoro lähtee liikkeelle ensin, Jokeri sen perässä. Talosaaren risteyksestä on Itäkeskukseen n. 8,5km. Rata olettavasti kulkee Itäväylää, eli nopeus voi sinänsä olla vaikka 70km/h, lasketaan kuitenkin 60km/h kun risteyksiinkin pitää hidastaa ja niin edelleen. 800m pysäkiväliin 60km/h nopeudella noin 50s, kiihdytykset ja jarrutukset sekä pysähdys päälle, n. 80s, mikä tarkoittaa n. 35km/h nopeutta. Noin 14 min Itäkeskukseen. Jos voidaan ajaa pysähtymättä niin aikaa kuluu vastaavasti n. 8 min. Pikavuoron ja edellisen Jokerin välissä on 5 min, ja se voidaan ajaa niin että se saa Jokerin kiinni vaikka vähän ennen Itäkeskusta ja ohittaa Jokerin kaartaessa metroasemalla. Eli 9 min pikalinjan matka-ajaksi, tuo kestää yhden pysähdyksenkin jossain Vartiokylässä.

Itäkeskuksesta Viikkiin on n. 4,5km, Jokeri taittanee tämän n. 10 min koska välillä on aika vähän pysäkkejä. Tuo pikalinja taas voisi ajaa sen noin 5 min (55km/h, oletan että eristetyllä radalla Viikintien varressa voi ajaa 70km/h). Tuo on 5 min säästö on väli edellä olevaan Jokeriin kun toinen on ohitettu itäkeskuksessa.

Eli se pikalinja olisi Viikissä noin 15 minuutissa. Viikistä Arabian risteykseen on noin 4,5km, motarin vartta kulkevalla radalla jolla ei ole pysäkkejä tuo onnistuisi noin 4 minuuttiin. Eli siis pikalinja Österdsundom - Vartiokylä - Itäkeskeskus - Viikki - Arabia noin 20 min. Siitä Kumpulan kampuksen kohdalta voi sitten jatkaa ihan normaali ratikkana pysähtyen joka Hämeentietä (n. 15 min jos sitä vähän nopeutettaisiin), uutta rataa Kalasataman kautta Krunikkaan ja edelleen Aleksille (15 min?), ja/tai Vallilanlaakson kautta Pasilaan ja edelleen Kamppiin (jotain 20 min jos Länsi-Pasilaan saadaan oikaisu ja muutenkin väli sujuvaksi). Eli tuollaiset 35 min keskustaan jossa on sitten useita pysäkkejä. Käytännössä nopeampi kuin metro, tosin ei ihan niin nopea kuin lähijuna. Ja maksaa murto-osan.
 
Kun kehärata valmistuu, tulevat kaikki sen junat olemaan ihan normaaleja lähiliikennejunia ja matkustajat tulevat olemaan sekä lentomatkustajia, työmatkalaisia että koululaisia tai muuten vaan junilla matkustavia lähiöiden asukkaita sen enemmpää erittelemättä.

Näin toki meillä Suomessa, mutta...

Ongelma näissä lentokenttäraidesysteemeissä on se, että lentokentän pitäisi olla riittävän suuri kuten Lontoon, Pariisin tai Frankfurtin pääkentät tai riittävän kaukana, vähintään 40 km päässä, kuten Arlanda on Tukholmasta tai Gardermoen Oslosta, että erillinen muuta joukkoliikennettä selvästi nopeampi lentokenttäjuna kannattaisi ja olisi kilpailukykyinen esim takseihin tai omalla autolla hoidettavaan saattoliikenteeseen verrattuna.

t. Rainer

...Gardermoenin lentokentältä pisti silmiini ratapiha, jossa on pitkä letka säiliövaunuja. Kuljetetaanko Gardermoenissa asioiville koneille tarvittavat polttoaineet todellakin junalla? Jos näin on, niin onko tällainen yleinen käytäntö myös muualla maailmassa lentokenttäradoilla?

Alla aiheeseen liittyvä linkki:
--
http://goo.gl/maps/Gt1bx
 
Takaisin
Ylös