Runkolinjasto 2020

Mikä logiikka niissä A linjoissa oikein on? Eikö se vähän sekavaa, esim 10 ja 10A kun kuitenkin toinen menee ihan eri reittiä. Miksi ei ole omaa numeroa toiselle reitille? Tai Lietoon ja Kaarinaan pitäisi olla omat numerot niin olisi selvempää
Tämä on yksi asioista, joka minua on häirinnyt siitä saakka, kun näin ensimmäiset vakavasti otettavat luonnokset linjastouudistuksesta. Runkolinjaston suunnittelussa tulisi välttää linjojen haarautumisia, sillä se hankaloittaa selkeäksi tarkoitettua järjestelmää. Yhdellä puolella kaupunkia linja 10 onkin runkolinja, mutta toisella puolella kaupunkia palvelutaso laskee puolikkaan. Olen itse liputtanut kehärunkolinjan puolesta jo vuosikausia ja olen tyytyväinen, että sellainen saatiin aikaiseksi, mutta toteutus on mielestäni hieman kehno. Mikäli linjavariaatiot ovat ns. "tasavertaiset", kuten linjojen 6/6A ja 10/10A kohdalla, suosisin ennemmin niiden numerointia tyystin 6A/6B:ksi ja 10A/10B:ksi, jolloin kumpikaan variaatio ei ole alisteinen toiseensa nähden.

Saapa myöskin nähdä, tuleeko uusille asiointilinjoille 44–46 ns. sinisiä alueita, joita linjoilla 41–43, entiset P1–P3, jo on. Eli pysäkkien ulkopuoliset katualueet, josta voi nousta kyytiin tai pois missä kohdassa tahansa.
Käsitykseni mukaan tämä pysähtymiskäytäntö on uudistuksen myötä poistunut (tai en ainakaan itse löytänyt uudistuksen jälkeen vastaavaa ohjeistusta mitä palvelulinjoilla oli), joten hyvin epätodennäköistä että millekään muullekaan linjalle se tulisi.


Linjat 3A ja 39 vaatisivat mielestäni uudelleennumeroinnit. Runkolinjatasoinen 39 ansaitsisi paikan 11-19-numerosarjasta, olkoon vaikka 15 Ylioppilaskylään liikennöivän runkolinja 5:n mukaan. Ruuhka-aikaan liikennöivälle runkolinjalle 3A voisi hyödyntää samaa numerosarjaa, ollen esimerkiksi 13 Varissuon kolmosen tai 16 Raision kutosen mukaan.
 
Takaisin
Ylös