Runkolinjasto 2020

Mikä logiikka niissä A linjoissa oikein on? Eikö se vähän sekavaa, esim 10 ja 10A kun kuitenkin toinen menee ihan eri reittiä. Miksi ei ole omaa numeroa toiselle reitille? Tai Lietoon ja Kaarinaan pitäisi olla omat numerot niin olisi selvempää
Tämä on yksi asioista, joka minua on häirinnyt siitä saakka, kun näin ensimmäiset vakavasti otettavat luonnokset linjastouudistuksesta. Runkolinjaston suunnittelussa tulisi välttää linjojen haarautumisia, sillä se hankaloittaa selkeäksi tarkoitettua järjestelmää. Yhdellä puolella kaupunkia linja 10 onkin runkolinja, mutta toisella puolella kaupunkia palvelutaso laskee puolikkaan. Olen itse liputtanut kehärunkolinjan puolesta jo vuosikausia ja olen tyytyväinen, että sellainen saatiin aikaiseksi, mutta toteutus on mielestäni hieman kehno. Mikäli linjavariaatiot ovat ns. "tasavertaiset", kuten linjojen 6/6A ja 10/10A kohdalla, suosisin ennemmin niiden numerointia tyystin 6A/6B:ksi ja 10A/10B:ksi, jolloin kumpikaan variaatio ei ole alisteinen toiseensa nähden.

Saapa myöskin nähdä, tuleeko uusille asiointilinjoille 44–46 ns. sinisiä alueita, joita linjoilla 41–43, entiset P1–P3, jo on. Eli pysäkkien ulkopuoliset katualueet, josta voi nousta kyytiin tai pois missä kohdassa tahansa.
Käsitykseni mukaan tämä pysähtymiskäytäntö on uudistuksen myötä poistunut (tai en ainakaan itse löytänyt uudistuksen jälkeen vastaavaa ohjeistusta mitä palvelulinjoilla oli), joten hyvin epätodennäköistä että millekään muullekaan linjalle se tulisi.


Linjat 3A ja 39 vaatisivat mielestäni uudelleennumeroinnit. Runkolinjatasoinen 39 ansaitsisi paikan 11-19-numerosarjasta, olkoon vaikka 15 Ylioppilaskylään liikennöivän runkolinja 5:n mukaan. Ruuhka-aikaan liikennöivälle runkolinjalle 3A voisi hyödyntää samaa numerosarjaa, ollen esimerkiksi 13 Varissuon kolmosen tai 16 Raision kutosen mukaan.
 
Nyt he kuitenkin pääsevät ilman vaihtoa Kupittaan suuntaan, josta on lyhyet kävelymatkat kouluille sekä Kupittaan asemalle. Joka paikasta ei tarvitse päästä suoraan Kauppatorille. Palveluita on muuallakin.
 
Viimeksi muokattu:
Ymmärrän, että joidenkin ihmisten liikkuminen vaikeutui runkolinjaston myötä, mutta tarkoitan vain, että joillakin se myös helpottui. Tällaiset suuret muutokset eivät koskaan ole jokaiselle hyödyksi. Se olisi täysin mahdotonta. Jos kaikille halukkaille matkustajille olisi täydellinen yhteys mihin he vain haluavat, se muistuttaisi kutsutaksia eikä bussilinjastoa.
 
Huonointa uudistuksessa on että Ylioppilaskylästä ei päääse enää ilman vaihtoa keskustaan vaan koko aluetta palveleva bussi 39 kääntyy keskussairaalan kohdalla kohti Uittamoa. Opiskelijat ovat sentään bussien suurkuluttajia että ansaitsevat parempaa.
Turkkarissa oli 29.6 Fölin Jorasmaalta seuraava vastaus:
Miksi Ylioppilaskylässä asuvia opiskelijoita sorsitaan huononnetuilla bussiyhteyksillä? Itäisestä Ylioppilaskylästä ei pääse enää fiksusti esimerkiksi keskustaan.

– Kun runkolinjasto tulee, Ylioppilaskylään tulee kaksi linjaa. Toinen on runkolinja 5 Turun keskustasta ja toinen linja 39 Kupittaan kautta. Runkolinja 5 jää hotelli Karibialle, ja linja 39 kiertää Ylioppilaskylän ja myös sen itäisen osan. Myöhemmässä vaiheessa runkolinja 5 tullaan todennäköisesti jatkamaan vastaavalla tavalla siten, että se kiertää koko Ylioppilaskylän, Jorasmaa avaa.
Itselleni ei täysin valkene mikä jatkosuunnitelma on.

P.S. Ja mitä tulee superlatiiviin: en voi olla samaa mieltä.
 
No esimerkiksi Åbo Akademihin matka hankaloitui.
Näin ÅA:n opiskelijana se matka ei mitenkään muuttunut, koska ÅA:n rakennukset on kampusalueen sisällä ja sieltä pitää jokatapauksessa patikoida Tuomiokirkolle tai Assarille (josta 10 ja 39 koukkaa).

Mutta Yo-kylän yhteydet kyllä huononi. Lännessä on vielä ihan kohtuullinen kävely Karibialle, koska kompensaationa saa todella tiheästi kulkevan 5-linjan vrt. aiempiin 50-sarjaan, mutta tämä uudistus on idän asukkaille jossa on myös paljon perheasuntoja aivan painajainen. Suurin osa asunnoista on joen varressa, joten jos tahtoo välttää vaihtoja keskustaan mennessä, pitää kävellä kilometri Karibialle tai Hämeentielle.

Toki Yo-idästä voi kulkea 39:llä tai Halistentien kehälinjalla Hämeenkadulle ja vaihtaa, mutta en tiedä kuinka hedelmällistä on viivästyttää keskustaa kiertäviä käyttäjiä että kyläläiset matkustavat lyhyen pätkän vaihtopysäkille ja vaihtavat.

Itse olisin jatkanut kompromissina 220-linjaa 39:n kanssa Karibialta itään, koska se tarjoaa idästä yhteyden linja-autoaseman kupeeseen ja keskustan läpi Portsaan/Herttuankulmaan jossa asuu muita opiskelijoita. Sillä on 30 min vuoroväli ja nykyään se kulkee hieman myöhempään.

Itseäni harmittaa kehno toteutus, että infraparannuksia, uusia katuja, bussikaistoja tai avorahastusta ei oikein tehty. Keskiviikkona oli ainakin 5:llä bussisumppua kun autoja jäi Hämeensilta-Helsinginkatu-Suntiotie -käännöksissä liikenteen ja valojen jumiin. Vastaavasti linjat sumputtuu herkästi ruuhka-aikaan, kun saman linjat bussit kirivät toisiaan koska bussit seisovat pysäkillä ottaakseen matkustajia vain etuovesta kyytiin.
 
10 ja 10A menevät Uittamolta Jokipeltoon (Markulantien risteykseen) saakka samaa reittiä. Samoin 6 ja 6A menevät samaa reittiä Naantalista Turun kauppatorille saakka ;)

Fölin virallinen selitys kuuluu näin: A-linjatunnusta käytetään linjojen eri reittivarianteilla. Esimerkkinä: Linja 50 Hirvensalossa ja linja 50A, joka kiertää Maanpään kautta ja kehärunkolinja 10 ja 10A.

Liedon ja Kaarinan reiteistä olen kyllä itsekin samaa mieltä, ne olisi hyvin saanut säästää numeroilla 6 ja 7. Elokuussa aloittavan linjatunnuksen 3A voin pitkin hampain ymmärtää, että se on kolmosen variaatio, joka kauppatorilta jatkaakin Vuorenpäähän eikä Pernoon.

Saapa myöskin nähdä, tuleeko uusille asiointilinjoille 44–46 ns. sinisiä alueita, joita linjoilla 41–43, entiset P1–P3, jo on. Eli pysäkkien ulkopuoliset katualueet, josta voi nousta kyytiin tai pois missä kohdassa tahansa.

Mutta enhän minä noista päätä 😜
Siniset alueet tekevät hyvän jutun että se palvelee esim vanhuksia pääsemällä jonkin lähemmäksi. Mutta voiko kukaan kertoa miksi 5A eihän siinäkään ole hirveästi eroa 5:seen vai halusko Föli tihentää aikataulut Haarla-Kauppatori välillä.
 
Halusi tihentää, mutta mielestäni olisi ollut järkevämpää ajaa talvikauden ruuhka-aikoina suoria linjoja keskustan ja muun Hirvensalon välillä, selkeyden vuoksi vaikka edes kahteen paikkaan: 20 minuutin välein Papinsaareen ja 20 minuutin välein Toijaisten kautta Haarlaan. Ei taida muualla Suomessa tai Ruotsissakaan olla Haarlan tapaista melko harvaan asuttua aluetta, josta menisi bussi viiden minuutin välein suorinta reittiä keskustaan, ellei alueen lähellä ole jotain suurta lähiötä tms., mutta Hirvensalohan on kauttaaltaan enemmän tai vähemmän harvaan asuttua. Suorat ruuhkalinjat olisivat merkittävä parannus Hirvensalon palvelutasoon. Yksi vaihtoehto olisi myös ajaa noita kahta linjaa puolen tunnin välein ja tahdistaa 24 ja 25 niiden kanssa (vaikka reiteissä on pienehkö ero kantakaupungissa), mistä saaduilla säästöillä voitaisiin ehkä toteuttaa tuo mskr:n mainitsema 220:n jatko.
 
Hirvensalon linjaston toimivuus selviää vasta ajan myötä, elokuusta alkaen. Linjojen 5 ja 5A eriyttäminen perustuu luonnollisesti kierrosaikaan, jolloin 5 min vuoroväli saadaan aikaiseksi pienemmällä autokiertomäärällä. Itse myös tulkitsen Hirvensalon linjaston panostusta siten, että asukasmäärää halutaan kasvattaa. Itse pidän uutta ratkaisua hyvänä avauksena, sillä se lisäsi vuorotarjontaa.

Mitä tulee Ylioppilaskylään, niin näen kyllä tuon ongelman, mutta aivan samalla tapaa esim. Hirvensalossa, Pansiossa, Vienolassa ja Littoisissa on vaihdollinen yhteys. En nyt heti keksi mikä olisi looginen jatke linjalle 220. Helposti syntyy päällekkäisyys 39 kanssa, jos linjaa pidentäisi esim. Kupittaalle Kiinamyllynkadulle. Enkä laskenut miten se vaikuttaa kiertoaikaan.

Raision suunnalla nähtävästi on tyytymättömyyttä siihen, että Petäsmäestä ei ole enää suoraa yhteyttä Myllyyn ja toisaalta 220 ei enää mene sinne. Valittava porukka ei nähtävästi osaa arvostaa uutta 10A.
 
Valittava porukka varmaan valittaa sitä, että suora yhteys Myllyyn muuttui vaihdolliseksi, vaihdon tapahtuessa tässä viihtyisässä paikassa: Telakan vanhalla portilla. Jos tottelee reittiopasta siis; telakan päättärillä pysäkki eteenpäin on katoksia kaksikin, jossa perus pansio-pernolainen ei tuntene oloaan ulkopuoliseksi.

Myös yhteys Länkkäriin on nykyään vaihdollinen, Vitkalankadulla, jossa joukkoliikenteen pakkokäyttäjä voi bussia odotellessaan katsella maahatuotavia autoja. Tosin kellonajasta riippuen reittiopas voi neuvoa myös ottamaan 33 Viilarinkadulle tai ajamaan vain 3:lla tai 220:lla keskustaan asti ja vaihtamaan 6:n tai jopa 220 Raisioon, jossa 206 voi olla ensimmäinen, joka menee Satakunnantietä alaspäin.

Koska nähdään, että 99:n käyttäjien pitää päästä satamaan.

Sanoisin, että isossa kuvassa keskustayhteyksiä on edelleen vain vahvistettu kasvattamalla runkolinjojen vuoroväliä ja poikittaisyhteyksiä oikeastaan heikennetty, kun moni aiemmin suora toissijainen yhteys on muuttunut vaihdolliseksi. Enää ei tarvitse taikka voi pelata lähtöaikojen kanssa, vaan matkaan tulee sisältymään kymmenisen minuuttia seisoskelua taivasalla. Tai koukkaus keskustassa, niin kuin ennenkin. Ainakin siellä voi käydä kaupassa.

Aika näyttää sitten, mitä tästä seuraa. Joukkoliikenteen käyttäjien liikkumistottumukset lienevät kumminkin menneen nyt aika lailla remonttiin. Uhkiakin tässä näen: jos käyttäjämäärät ottavat tästä osumaa, niin päättäjien on helppo päättää, että "5 lähtöä tunnissa riittää", "4 lähtöä tunnissa riittää", "ei tarvitse ajaa niin myöhään" ja sitä myötä kurjistumisen kierre on valmis. Tätä selkeytettyä runkolinjastoa toisaalta on helpompi kurjistaa kertaheitolla, verraten yksittäisten linjojen nakertaminen sieltä täältä.
 
Viimeksi muokattu:
Takaisin
Ylös