Sähköbussien valmistus alkaa Sastamalassa – jopa 200 bussia vuodessa

Mielenkiintoinen työviikko Linkkerin testikuljettajana takana.

Kyseessä ei siis ollut vielä varsinainen kuljettajakoulutus, vaan laitetestejä. Noihin uusiin latauslaitteisiin, Rautatientorilla, Hakaniemessä ja Malminkartanossa, on näet valittu kaupungin kilpailutuksen myötä uusi laite- ja softatoimittaja Puolasta. Edellisissä (Invalidisäätiö ja Koskela) laitetoimittaja oli hollantilainen. Näillä testeillä testattiin ja yhteensovitettiin Linkkeriä ja uuden laitetoimittajan sovelluksia. Paikalla oli myös HKL:n sähkö- ja turvalaiteinssit, joiden kanssa tehtiin erilaisia käyttövarmuuteen ja turvallisuuteen liittyviä testejä. Muun muassa testattiin järjestelmien pakkopysäytyksiä sekä sähkönsyötössä että Linkkerissä. Yksi testi oli myös sellainen, että latauksen ollessa päällä pumppasin Linkkerin jarrut ja ilmanpaineet täysin nollille ja katsottiin jaksaako Linkkerin kompressori täyttää jälleen paineet (toimi hyvin). Paikalla kävi myös Linkkerin edustaja päivittämässä bussin softaa.

Yksi pääteemoja testeissä oli ladata bussi täyteen ja sitten mun tehtävä oli tyhjentää sen akut noin 20 prosentiin ja sehän tapahtui ajamalla. Niinpä testasin sitä samalla eri puolilla Helsinkiä, enkä löytänyt vielä aluetta mihin se ei soveltuisi.

Erittäin mielenkiintoinen viikko ollut ja testit ovat päättyneet tältä erää. Lisää luvassa lähitulevaisuudessa.

Lopuksi kävin vielä viemässä nämä puolalaisen laitetoimittajan insinöörit lentokentälle. Ja milläs muulla kuin Linkkerillä (ohessa kuva).

On kyllä varmasti ollut mielenkiintoista testausta. Millaisia etuja sähköstä on käytännössä? Oliko ohjaamo/matkustamo esimerkiksi huomattavasti hiljaisempi? Ajoitko jyrkistä mäistä, jaksoiko dieseliä paremmin/kevyemmin? Onko Linkkerissä jotain sellaista erityistä (poikkeavaa), joka kuljettajan täytyy tietää ajaessa? En nyt tarkoita esim. latauslaitteistoon liittyviä kommervenkkejä ym. vaan siis ajo-ominaisuuksia.

339-DF sanoi:

On kyllä varmasti ollut mielenkiintoista testausta. Millaisia etuja sähköstä on käytännössä? Oliko ohjaamo/matkustamo esimerkiksi huomattavasti hiljaisempi? Ajoitko jyrkistä mäistä, jaksoiko dieseliä paremmin/kevyemmin? Onko Linkkerissä jotain sellaista erityistä (poikkeavaa), joka kuljettajan täytyy tietää ajaessa? En nyt tarkoita esim. latauslaitteistoon liittyviä kommervenkkejä ym. vaan siis ajo-ominaisuuksia.

Klikkaa laajentaaksesi...

Kun Linkkerin latausta piti purkaa, kävin ajelemassa mm. linjojen 14 ja 18 reittejä Laivurinkadulle, Lauttasaaressa, itäisessä Helsingissä ja monilla muilla alueilla.

Tämä Linkker 13LE:hän on mitoiltaan aivan normaali A2-tyypin kaksiakselinen matalalattiabussi, jossa on vähintään 40 istumapaikkaa. Scalan kokoa siis. Mutta jonkin verran kevyempi; paino on 10 100 kiloa.

Sähkömoottori on sijoitettu taka-akselin takapuolelle, josta se on yhdistetty siihen ihan normaalilla kardaaniakselilla. Tehoa on 180kW ja vääntöä 1800 Nm. Kiihtyvyyttä on rajoitettu liikkeellelähtövaiheessa, sillä ilman sitä "mummot kaatuilisivat", sillä sähkömoottorissa on maksimivääntö käytössä heti. Bussi kiihtyy "kuminauhamaisesti" noin neljäänkymppiin, jonka jälkeen rivakammin. Ylämäet eivät tuota vaikeuksia.

Linkkeri ovet ovat samaa Tamwaren tekoa kuin esimerkiksi VDL:n busseissakin.

Bussi kulkee aika kivasti, mutta esimerkiksi kallistelee mm. mutkissa ja käännöksissä poikkeuksellinen paljon, sillä siitä puuttuvat kallistuksenvakaajat edestä. Tähän ratkaisuun on päädytty mm. painon säästämiseksi. Kuitenkin seuraaviin Linkkereihin sekä mahdollisesti myös tähän esisarjan protoihin on tulossa kallistuksenvakaajat. Ne varmasti tasapainottavat ajoa entisestään.

Itse ajaminen ei poikkea dieselbussista mitenkään. Ääninä kuuluu sähkömoottorin sirinä, voimansiirrosta kuuluvaa pientä "ulinaa" sekä renkaista lähtevää ääntä. Äänimaailma ja melutaso on kuitenkin selvästi dieselbussia miellyttävämpi ja alhaisempi.

Ajon aikana kuljettajan työ ei siis poikkea dieselbussin vastaavasta. Ainoa asia mitä pitää aina tarkkailla, on akkujen varaustilanne. Kun ajo alkaa esimerkiksi linjalla 51 täysillä akuilla (akkujen maksimilataus 80%), se putoaa kierroksen aikana noin 30 prosenttia. Maltillisilla kiihdytyksillä säästää energiaa ja jarrukset sähköjarrulla lataavat akkuja, joten osaava kuljettaja oppii ajan myötä optimaalisen, energiaa säästävän ajotavan.

Ja se akkujen lataus: se on kuitenkin oleellinen osa kuljettajan työtä kun sähköbussilla ajetaan. Ilman sitä bussi jää linjalle jossain vaiheessa. Kysyin Linkkerin edustajalta, että onko tapahtunut linjalle jäämisiä nimenomaan siitä syystä, että a akkuja ei ole ladattu ja hänellä oli tiedossa yksi kerta. Kuljettajan täytyy osata ajaa sähköbussi juuri oikeaan paikkaan suhteessa latausasemaan; kun bussin etuakseli on suunnilleen lataustolpan tasalla, niin silloin ollaan oikealla kohdalla.

Itse tykkään sähköbussilla työskentelystä ja toivoisin niiden yleistyvän myös HSL-alueella.

vristo sanoi:

Bussi kulkee aika kivasti, mutta esimerkiksi kallistelee mm. mutkissa ja käännöksissä poikkeuksellinen paljon, sillä siitä puuttuvat kallistuksenvakaajat edestä. Tähän ratkaisuun on päädytty mm. painon säästämiseksi. Kuitenkin seuraaviin Linkkereihin sekä mahdollisesti myös tähän esisarjan protoihin on tulossa kallistuksenvakaajat. Ne varmasti tasapainottavat ajoa entisestään.

Klikkaa laajentaaksesi...

Linkkerien kallistelu on todella silmiinpistävää, mutta eivät kai matkustajat penkeiltä kurveissa putoa?

Mistä syystä Linkkereissä ei ole turvaohjaamoa? Joskus vuosia sitten jäin siihen käsitykseen, että se olisi pakollinen varuste uusissa ja myös kilpailutettavan liikenteen käytetyissä busseissa.

NP sanoi:

Mistä syystä Linkkereissä ei ole turvaohjaamoa? Joskus vuosia sitten jäin siihen käsitykseen, että se olisi pakollinen varuste uusissa ja myös kilpailutettavan liikenteen käytetyissä busseissa.

Klikkaa laajentaaksesi...

Erittäin hyvä kysymys, johon mulla ei kuitenkaan ole vastausta.

vristo sanoi:

Erittäin hyvä kysymys, johon mulla ei kuitenkaan ole vastausta.

Klikkaa laajentaaksesi...

Varmaankin HSL saa omiin kilpailuvaatimuksiin tehdä poikkeuksia ja tuo sähköbusseilla ajo on kuitenkin aloitettu kesken sopimuskausien.

hana sanoi:

Varmaankin HSL saa omiin kilpailuvaatimuksiin tehdä poikkeuksia ja tuo sähköbusseilla ajo on kuitenkin aloitettu kesken sopimuskausien.

Klikkaa laajentaaksesi...

HSL saa varmasti myös tilata omistamansa ajoneuvot sellaisilla varusteilla kuin haluaa. Alihankkijoiden kalustolta voidaan toki vaatia sitten esimerkiksi turvaohjaamoa.

Kiitos vristo infopaketista! Entäs jos bussi on (esim. linjalla 51) myöhässä, senhän pitää ehtiä latautua jokakerta? Eli kääntöaikoihin pitää lisätä minuutteja jokaisella (ruuhka)kierroksella vielä nykyisestäkin joka vaatii rahaa/aikaa (joko leikataan vuorovälitä harvemmaksi tai lisätään ylimääräinen bussi). Tiedän miten aikataulusuunnittelu toimii ja että nytkin Hsl asiantuntijat ansiokkaasti suunnittelevat, mutta siis jos vaikka kääntöaikaa esim. 8 min ja bussi tulee päätepysäkille 6 min myöhässä niin ei pääse lähtemään kun latautuminen kestää X minuuttia, esim. linjoilla 14&18 (voisi siis nykyistä pahemmin ruuhkautua kun matkustajat pyrkivät ensimmäiseen bussiin)?
Muuten olen matkustajana tykännyt, vielä kun tuo kallistelu saadaan pois.

Tuomashan kertoi omista kokemuksistaan linjalla 23 tässä viestissä. Linjalla 23, joka on ilman muuta lyhyempi linja kuin 51, on edelleen käytössä vain yksi latauspiste (Ruskeasuo). Sillä linjalla menee siis kohtalaisen helposti neljä sivua (kaksi kokonaista kierrosta) yhdellä latauksella. Kerran Tuomas on kertomansa mukaan onnistunut ajamaan peräti kolme kierrosta (= kuusi sivua) yhdellä ainoalla latauksella, mutta se tietenkin jo tietyllä riskillä.

Sen verran mitä Neulastien pysäkillä busseja (ja toki pysäkki-infraakin) olen aika ajoin käynyt kuvaamassa, on siellä ruuhka-aikana ollut ahdasta jo nyt bussien paljouden takia. Ei ole ollut ollenkaan harvinaista, että siellä on ollut seisomassa neljä bussia, kaksi linjalla 37 ja toiset kaksi linjalla 51. En usko, että ainakaan Malminkartanon päähän tarvitsisi lisätä kääntöaikaa kovinkaan paljoa sen takia, että osaa 51:n busseista ladataan siellä muutama minuutti. Hakaniemessäkin 51:n autot ovat olleet paikoillaan odottamassa seuraavaa lähtöä jo nykyiselläänkin kohtalaisen hyvin. Tämä siis sormituntumalta. Muitakin näkemyksiä voi olla.

Rattivaunu sanoi:

Sen verran mitä Neulastien pysäkillä busseja (ja toki pysäkki-infraakin) olen aika ajoin käynyt kuvaamassa, on siellä ruuhka-aikana ollut ahdasta jo nyt bussien paljouden takia. Ei ole ollut ollenkaan harvinaista, että siellä on ollut seisomassa neljä bussia, kaksi linjalla 37 ja toiset kaksi linjalla 51. En usko, että ainakaan Malminkartanon päähän tarvitsisi lisätä kääntöaikaa kovinkaan paljoa sen takia, että osaa 51:n busseista ladataan siellä muutama minuutti. Hakaniemessäkin 51:n autot ovat olleet paikoillaan odottamassa seuraavaa lähtöä jo nykyiselläänkin kohtalaisen hyvin. Tämä siis sormituntumalta. Muitakin näkemyksiä voi olla.

Klikkaa laajentaaksesi...

Eikä 37:kaan buusit ole enää lisäämässä ahtautta parin viikon päästä, kun päätepysäkki siirtyy Honkasuolle.

Luulajasta uutisoidaan, että Linkkerit on otettu toistaiseksi pois liikenteestä, koska valmistaja on ilmoittanut niiden ohjauksessa olevan vikaa. Suomesta vastaavaa ei ole uutisoitu, mutta tiettävästi Linkker on tehnyt saman ilmoituksen myös Suomessa liikennöivien Linkkerien omistajille.

Taitaa Linkkerin matka lähestyä päätepysäkkiään.

Mulla tulee mieleen aika monta lentokonemalliakin, jotka on vedetty takaisin tehtaisiin erilaisten ongelmien takia ilman, että koko mallin maine kärsisi. Lisäksi Linkker taitaa olla vieläkin jonkin asteen kehittelyvaiheessa.

Koko vehje olisi voinut olla myös hieman paremman näköinen. Nykyinen ulkoasu on niin surkea, ettei ainakaan ole omiaan lisäämään kiinnostusta.

eemeli113 sanoi:

Lisäksi Linkker taitaa olla vieläkin jonkin asteen kehittelyvaiheessa.

Klikkaa laajentaaksesi...

Siksipä juuri tilanne ei näytä hyvältä. Kilpailijoilla on valmiit ja nähtävästi monilla ihan toimivatkin tuotteet, joiden kauppa alkaa jo käydä isoissa erissä. Linkker näyttää jääneen kelkasta.