Scania Suburban LE

Onko muuten tullut mitään tietoa siitä koska Suburbanin nivelversion tuotanto alkaa?

---------- Viestit yhdistetty klo 18:25 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu klo 18:23 ----------

Tämä ei pidä paikkaansa, ainakin Helbin vuodenvaihteeksi tulevat telit ovat 8900LE:tä.

Okei, kiitos tiedosta. :)
 
Edellinen viesti varmaankin jo kertoi kaiken olennaisen mutta näin kuljettajan näkökulmasta nämä pätkä subbet ovat aivan hirveitä laiskamatoja ajaa. Kevyt VDL on paljon miellyttävämpi ja reippaampi ajaa...

Siten vaikuttaa siltä, että olisi käyttäjällä iso rooli. Pätkäsubbe on aivan mielettömän vikkelä jos sitä osaa käyttää. Perus kickdownpohjaan runttaamisella ne ei kyllä kulje minnekkään, mikä on aivan suunniteltua käsittääkseni. Ko. autojen jousitus on myös mielettömän paljon mukavempi, eikä taukotilassakaan ole lappuja, missä varoitellaan pohjan alla olevien urealaitteiden vaurioitumisesta huolimattomalla ajolla. Tosin ikäviä puolia kaikissa Suburbaneissa on moottoriohjauksen häiriöt sekä karvalakkimallien Grammerpenkkien kattoon ripustettu kiinnitys. Jälkimmäisen osalta puhutaan enemmänkin, että milloin kuin, että jos pettävät.

A1 murokuppi VDL:n rooli on lähinnä mahdollistaa liikennöitsijän liikennöiminen tilaaja-tuottajamallin kohteissa ylipäätään.
 
VDL on halpa vain siksi, että kaikki "turha", kuten jousitus, on karsittu pois.

Pidän tätä kommenttia hieman outona, kun istun/olen istunut kuitenkin aika usein VDL:ssä ja muistelen Scanian L94-alustaa bussimaailman lähihistorian pahimpana kivirekenä...
 
Pidän tätä kommenttia hieman outona, kun istun/olen istunut kuitenkin aika usein VDL:ssä ja muistelen Scanian L94-alustaa bussimaailman lähihistorian pahimpana kivirekenä...
L94UB alustaiset ovat ihanan pehmeitä jousitukseltaan verrattuna vaikkapa b7rle 8700 volvoihin. Tai muihin uudempiin volvoihin. :lol: B8RLE 8900 pätkä on ehkä kamalin mahdollinen. Jousitus on vain kuljettajan penkissä.
 
Kai se vähän riippuu siitäkin, onko autoon tehty muuta kuin perushuollot. Jos lähinnä vaan ajetaan, ja vain pakollinen tehdään, niin kyllä alkaa parempikin alusta olemaan koetuksella. Ja tämä kilpailuttaminen kaikkineen vaatimuksineen suorastaan ajaa talot tinkimään kaiken korjaustoiminnan minimiin. Ei kannata pitää autoja kunnossa, kun ne käytännössä on ongelmajätettä noin 10 vuoden ikäisenä. Scania L94 on ollut aikanaan ihan hyvä alusta, Volvo B7RLE ei ainakaan minun mielestäni - se oli suorastaan häpeällisen huono Volvo B10BLE alustan seuraaja.
 
Pidän tätä kommenttia hieman outona, kun istun/olen istunut kuitenkin aika usein VDL:ssä ja muistelen Scanian L94-alustaa bussimaailman lähihistorian pahimpana kivirekenä...
Riippuu tietty siitäkin, että onko pienipyöräinen Citea LLE vai normaalipyöräinen. Ja riippuu myös infrasta.

Pienipyöräinen Citea LLE on ihan pätevä vehje sillon, kun kuljetaan esim liityntälinjoja asfaltoiduilla kaduilla. Sen sijaan jos tarkoitus on kulkea pitkä matka vaikka jotain typerästi kivettyä katua, löytyy ne harvat miellyttävät jakkarat käytännössä viimeisestä penkkirivistä.

Mitä tulee Scanian L94 alustoihin, niin niitä on varmasti verrattu sekä aiempien aikakausien tuotteisiin kuten Volvon B10BLE että myös myöhempien. Ajat ovat varmasti muuttuneet, kun näitä kevytbusseja vieläkin pienempine fillareineen on tullut liikenteeseen. Ei ne L94:t siltikään edusta mitään juhlavaa mukavuutta vaan ovat kyllä varsinaisia kuoppatutkia.
 
Mitä tulee Scanian L94 alustoihin, niin niitä on varmasti verrattu sekä aiempien aikakausien tuotteisiin kuten Volvon B10BLE että myös myöhempien. Ajat ovat varmasti muuttuneet, kun näitä kevytbusseja vieläkin pienempine fillareineen on tullut liikenteeseen. Ei ne L94:t siltikään edusta mitään juhlavaa mukavuutta vaan ovat kyllä varsinaisia kuoppatutkia.

Ihan heti ei tule muuta bussimallia mieleen kuin L94/scala jossa kolikot on hyppineet rengistä lattialle Hämeenkadun mukulakivilla. Mutta muuten 4-sarjan Scania on kyllä ollut ihan pätevä laite. Varsin korjaamoystävällinen kun ei sitä tahdo saada ajamalla rikki. Toisin kuin nämä nykyiset päästöhimmelit jotka saattaa keskenkaiken ilmoittaa että on muuten 10 tuntia ajoaikaa ennen tehonlaskua ja ehdottelee korjaamokäyntiä.
 
Niin tai näin. Makuasioita nämä lopulta ovat, mutta vain scania scala l94ub alustaisilla ovat matkustajat kiitelleet minua mukavasta ja tasaisesta kyydistä. Joku kehui myös KUB alustaisen scania scalan kyytiä. Volvoilla en ole koskaan kiitosta saanut. Vaikka parhaani yritän auton puutteista huolimatta. Knorrin jarrut sopii junavaunuihin ehkä hyvin ja volvon jousitus dumppereihin ja kaivureihin, mutta ei ihmisten kuljettamiseen. :icon_frown:. Vdl:issä on sentäs wabcon jarrut. Voi pysäyttää nätisti jos kuljettaja osaa.
 
Miten on polttoainetalouden kanssa uusien teli Suburbanien kanssa vrt. Volvo 8900 teli? Ja puhutaan siis molempien kohdalla yhtä laiskoista vaihteisto-ohjelmista.
 
Jatkan tässä ketjussa keskustelua siitä, missä HSL-alueen Suburbaneissa on yksinkertaiset istuimet (esim. mallia Grammer) ja missä korkeat selkänojat, ja toisaalta mitkä teliautot ovat 14,5 m pitkiä ja mitkä 14,9-metrisiä. Uudet autot -ketjuissa on spekuloitu, että nämä ominaisuudet olisivat jollain tapaa kytköksissä siihen, millä tehtaalla bussit on rakennettu.

Minun käsittääkseni kummankinlaisia istuimia on asennettu sekä Lahden että Slupskin tehtailla. Mielestäni kummankin pituisia autoja on tehty niin Suomessa kuin Lahdessakin. Lisäksi etuoven ulkovaloa on asennettu ja oltu asentamatta sekä kotimaassa että Puolassa rakennettuihin Suburbaneihin. Mitä tuntomerkkejä enää jää? Eräässä vaiheessa on mainittu, että esim. Nobinan autoissa 1102 - 1110 ja myös 1119 - 1166 on Scania-teksti keulassa erilainen verrattuna muihin HSL-alueen Suburbaneihin. Tätä on pidetty jonain kriteerinä autojen valmistustaustaan ja samalla ehkä yhteytenä joihinkin muihin ominaisuuksiin? Ainakin minun mielestäni Slupskin tehtaalta on tullut molemmanlaisia Scania-tekstejä autojen maskeihin, vaikka tämä versio mielletään helposti puolalaisten tuntomerkiksi. Vaihtoehtoinen Scania-nimen esittäminen näkyy tässä. Mahtaako ainoa vedenpitävä ominaisuus olla korin valmistenumero, josta voi päätellä, kummalla tehtaalla bussi on koottu?
 
Jatkan tässä ketjussa keskustelua siitä, missä HSL-alueen Suburbaneissa on yksinkertaiset istuimet (esim. mallia Grammer) ja missä korkeat selkänojat, ja toisaalta mitkä teliautot ovat 14,5 m pitkiä ja mitkä 14,9-metrisiä. Uudet autot -ketjuissa on spekuloitu, että nämä ominaisuudet olisivat jollain tapaa kytköksissä siihen, millä tehtaalla bussit on rakennettu.

Minun käsittääkseni kummankinlaisia istuimia on asennettu sekä Lahden että Slupskin tehtailla. Mielestäni kummankin pituisia autoja on tehty niin Suomessa kuin Lahdessakin. Lisäksi etuoven ulkovaloa on asennettu ja oltu asentamatta sekä kotimaassa että Puolassa rakennettuihin Suburbaneihin. Mitä tuntomerkkejä enää jää? Eräässä vaiheessa on mainittu, että esim. Nobinan autoissa 1102 - 1110 ja myös 1119 - 1166 on Scania-teksti keulassa erilainen verrattuna muihin HSL-alueen Suburbaneihin. Tätä on pidetty jonain kriteerinä autojen valmistustaustaan ja samalla ehkä yhteytenä joihinkin muihin ominaisuuksiin? Ainakin minun mielestäni Slupskin tehtaalta on tullut molemmanlaisia Scania-tekstejä autojen maskeihin, vaikka tämä versio mielletään helposti puolalaisten tuntomerkiksi. Vaihtoehtoinen Scania-nimen esittäminen näkyy tässä. Mahtaako ainoa vedenpitävä ominaisuus olla korin valmistenumero, josta voi päätellä, kummalla tehtaalla bussi on koottu?
Hieman asiaa sivuten, niin tuo Lahden tehdashan on toki pelkkä koritehdas, jossa tehdään ainaostaan kori valmiin alustan päälle. Mutta mites tuo Slupsk, onko sekin vain koritehdas, vai rakennetaanko siellä koko linja-auto? (Kuten esim Volvo Polska rakentaa)
 
Hieman asiaa sivuten, niin tuo Lahden tehdashan on toki pelkkä koritehdas, jossa tehdään ainaostaan kori valmiin alustan päälle. Mutta mites tuo Slupsk, onko sekin vain koritehdas, vai rakennetaanko siellä koko linja-auto? (Kuten esim Volvo Polska rakentaa)
Pikavastaus mobiilisti: Toki Lahden tehdas on vain korittamo, joskin valmis tuote on kokonainen linja-auto.

Katrineholmissa aikanaan tehtiin sekä alustoja että kokonaisia linja-autoja. Sielläkin koripuoli oli kokonaan erillinen rakennus, ikään kuin mikä tahansa koritehdas. Slupskissa voi olla sama periaate, en ole siihen perehtynyt. Tuuppariautoissa alustat ovat jo puolen vuosisadan aikana olleet alustakomponentteja, joiden avulla koritehdas rakentaa yhtenäisrakenteisen kokonaisuuden. Toki irrallisia palkkirunkoalustojakin on eri aikoina tehty takamoottorirakenteella.

Mutta tämä menee tosiaan aiemman pohdiskelun ohi.
 
Takaisin
Ylös