Stadin Ratikat tiedottaa

Ettei jää asia unholaan, niin Helsingin kaupunginmuseolla on kyllä tallessa yksi lumiaura Hyrylän kokoelmakeskuksessa. Se on se yksilö, joka oli aiemmin esillä Raitioliikennemuseossa, mutta ei enää Sporamuseossa. Kuinka paljon kaupunginmuseolla sitten pitäisi olla varastoituna lumiauroja, jos se yksi ei ole riittävästi?

Kaupunginmuseon järkevänä ajatuksena on nyt se, että kutakin kalustotyyppiä säilytetään yksi kappale. Kaksoiskappaleet, tai enemmätkin, voidaan poistaa museon varastoista, myydä tai luovuttaa muille toimijoille. Lumivaunu on poikkeus, sillä sellaista ei ole muuta jäljellä. Tämä on kuitenkin hieno päänavaus, että joku muu toimija voi saada esineen ja varmistetaan sellaisen säilyminen, ainakin "jonkin aikaa" eteenpäin. Huonossa tapauksessahan voisi olla edessä kaluston romutus.

Linja-autot on kannattanut kaikki luovuttaa paremmin niistä ymmärtäville tahoille, kuten Mobiliaan.

Tulevaisuus voi vielä näyttää museon uuden kalustonsäilytyspolitiikan hyvät puolet joukkoliikenneharrastajille!
 
SRS:n syyskokouksessa julkistettiin tieto, että yksityinen taho on myynyt 1950-luvulta saakka omistuksessaan olleen Hietalahden telakan valmistaman avoperävaunun Oy Stadin Ratikat Ab:lle, joka entisöi vaunun liikennekäyttöön.

Vuonna 1919 valmistunut kesävaunu poistettiin liikenteestä olympialaisten jälkeen vuonna 1952. Sen jälkeen vaunu toimi huvimajana Itä-Helsingin Hevossalmessa sekä Lohjalla, mistä vaunu kuljetettiin Tallinnaan entisöintiä varten 27.5.2007. Työt Tallinnassa ovat parhaillaan käynnissä, ja tavoitteena on, että vaunu tuodaan Helsinkiin ensi vuoden maaliskuussa.

Hanke on toteutettu tiiviissä yhteistyössä HKL:n kanssa. Raitioliikenneyksikön kanssa on muun muassa kartoitettu turvallisuustekijöitä ja suunniteltu vaunuun liikenneturvallisuuden vaatimia muutoksia. Myös liikennöinnin periaatteet on sovittu yhteistyössä HKL:n kanssa.

Kesällä 2009 on tarkoitus kokeilla rajoitetusti museoliikennettä. Tiedotan asiasta enemmän keväällä kun varmistuu, että vaunu saadaan aikataulussa Helsinkiin ja jarru- ym kokeista sekä katsastuksesta läpi.
 
Loistavaa! Vihdoinkin näyttää siltä, että näemme Helsingissäkin säännöllistä museoliikennettä. Toivotaan, että kokeilusta saadaan paljon hyviä kokemuksia, niin on mahdollista kehittää varsinkin liikkuvaa museotoimintaa tulevaisuudessakin. Tämä on loistava avaus. Kiitokset kaikille hankkeeseen osallistuville, onneksi on vieläkin museotoimintaan avarakatseisesti suhtautuvia tahoja.
 
Postikorttien poistomyynti

Postikorttien poistomyynti

Poistan valikoimasta muutaman postikortin, joita on nyt mahdollisuus ostaa huippuedullisesti 50 kpl:n nippuina.

Kortit 9, 12, 13, 15, 25 ja 33 jäävät pois valikoimasta. Katso kuvat ko. korteista (ja muistakin) osoitteesta www.stadinratikat.fi/kauppa Kortit voi tilata kotisivun kautta.

Nuo yllä mainitut kortit myyn nyt poistohintaan
50 kpl:n nippu = 15 euroa

Poistohinta koskee vain kokonaisia nippuja.

Lisäksi tulevat postikulut painon mukaan (yksi nippu 1,60 euroa, kaksi nippua 3,00 euroa, 3-4 nippua 4,50 euroa).

Saat tästä nyt mainiot ratikkakortit edullisemmin kuin koskaan! Toimi nopeasti, sillä osaa korteista on vain 1-2 nippua jäljellä.

Entä miksi tällainen poistomyynti? Koska minulla on tällä hetkellä varastossa hiukan yli 10 000 postikorttia, ja osasta on päästävä eroon, jotta on tilaa uusille aiheille.

Tarkoitus on julkaista tänäkin vuonna useita uusia kortteja. Jos saan nyt varastoa jonkin verran tyhjennettyä, teetän neljä uutta korttia jo kevään aikana. Kevään aiheita ovat muun muassa harvinainen HRO:n aikainen värikuva jenkki-vaunusta ja pikkuruotsalais-perävaunusta Mechelininkadulla mitä todennäköisimmin vuonna 1939 sekä Juhani Katajiston upea otos linjan 9 arkusta kääntymässä Senaatintorilta Unioninkadulle.
 
Viimeksi muokattu:
Kotisivulla on tehty suurehko päivitys.

Sivulle on lisätty tietoa ja kuvia vaunun 233 käynnissä olevasta entisöinnistä (http://www.stadinratikat.fi/233kunnostus.html) sekä ennakkotietoa ensi kesän museoliikenteestä (http://www.stadinratikat.fi/museoliikenne.html). Museoliikenteen tarkat aikataulut voidaan julkaista vasta vaunun 233 entisöinnin valmistuttua, kun vaunu on koeajovaiheessa.

Lisäksi kauppaan on lisätty neljä uutta postikorttia, jotka tulevat painosta huhtikuussa. Mukana on aavevaunu Turusta sekä Helsingistä arkku, punaharmaa nivelvaunu ja HRO:n aikainen kuva jenkistä pikkuruotsalaisperävaunuineen.

Myös Tarjoilu-sivulle on tehty pieniä tarkennuksia ja lisätty tietoa alkoholittomien juomien tarjoilumahdollisuuksista.

Toistaiseksi museoliikennetiedot ja vaunusta 233 kertova sivu on julkaistu vain suomeksi. Kieliversiot on tarkoitus saada julkaistua liikenteen alkaessa.
 
Väliaikatietoa avoperävaunusta: vaunun "kori" eli käytännössä kehikon pilarit ja kattokehikko, on asennettu paikoilleen. Ensi viikolla tilapäinen asennus puretaan ja osat maalataan. Käytännöllisesti katsoen kaikki puuosat on nyt tehty.

Pellavaöljymaalaus useine kerroksineen ja pitkine kuivumisaikoineen vaatinee noin kaksi viikkoa, minkä jälkeen varsinainen kokoonpano voi alkaa.

Puusepän tämänpäiväisen arvion mukaan puutyöt saadaan päätökseen neljän viikon kuluttua, minkä jälkeen tehdään vielä katon asennus ja sähkötöiden viimeistely.

Tällä hetkellä näyttää siis siltä, että aikataulu pitää eli vaunu saadaan toukokuun aikana Helsinkiin.
 
Väliaikatietoa avoperävaunusta:
Tällä hetkellä näyttää siis siltä, että aikataulu pitää eli vaunu saadaan toukokuun aikana Helsinkiin.
Saako olla utelias ja tiedustella (muidenkin puolesta ;)) miten projekti on edennyt?
Itse odotan museoraitioliikenteen alkamista "kuin kuuta nousemaan".
Vastaavastahan on jo vuosikymmeniä, ja ne liittyivät johonkin tapahtumaan (HKL-viikko, Aleksin kesäviikot jne.). Siis ei ollut "säännöllistä" liikennettä.
Aina vaunut saivat yleisön liikkeelle, ja kun kyytiin pääsi, vaunut olivat täynnä (lähinnä siis HRO 165 ja HKL 19, perävaunulla tai ilman). Jopa vaikka vuonna 1974, kun kaksiakseliset olivat vielä arkipäivää.
On aivan varmaa, että museoraitiotiellä riittää matkustajia!
 
Toki saa olla utelias. Olen tallä hetkellä USA:ssa, mutta sain tänään puhelimitse tiedon, jonka mukaan lopullinen kokoonpano alkaa ensi viikon alussa. Aikataulu ei siis ihan ole pitänyt (johtuen osittain kosteasta ja kylmästä säästä, mikä hidastuttaa pellavaöljymaalin kuivumista).

Lopputarkastus on määrä pitää 22.6., minkä jälkeen on kuljetus Helsinkiin. Heinäkuu on varattu koeajoille ja katsastukselle ja vihdoin elokuussa on sitten museoliikenteen vuoro.
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Lopputarkastus on määrä pitää 22.6., minkä jälkeen on kuljetus Helsinkiin. Heinäkuu on varattu koeajoille ja katsastukselle ja vihdoin elokuussa on sitten museoliikenteen vuoro.

Eipä ollut tänään lopputarkastusta vielä, mutta ensi viikolla toivottavasti kuitenkin.

Sen sijaan Energiatehnika on saanut vaunun 157 muutostyöt päätökseen. Muutostyöt eivät näy käytännössä päällepäin lainkaan, vaan kaikki on onnistuttu hienosti piilottamaan.

Vaunuun on piilotettu mm. 24V akut, suuntavilkut on muutettu toimimaan 24V virralla ja perävaunun sähkökaapelia varten on tehty uusi pistorasia koteloineen vaunun takapäähän. Moottorivaunun ilmajarruun ja sähköjaruun on tehty kytkennät perävaunun jarrujärjestelmän kanssa siten, että moottorivaunun kuljettaja käyttää automaattisesti myös perävaunun jarruja. Kojelautaan on pienenä yksityiskohtana lisätty uusi merkkivalo, joka ilmoittaa, milloin perävaunun seisontajarru on kytketty päälle.
 
Sen sijaan Energiatehnika on saanut vaunun 157 muutostyöt päätökseen. Muutostyöt eivät näy käytännössä päällepäin lainkaan, vaan kaikki on onnistuttu hienosti piilottamaan.
Kai muutokset on tehty täällä paikan päällä?
Firma näkyy tehneen paljonkin töitä HKL-Raitioliikenteelle.
 
Kai muutokset on tehty täällä paikan päällä?
Firma näkyy tehneen paljonkin töitä HKL-Raitioliikenteelle.

Työt on tehty Vallilassa, vaunu oli eilen vielä siellä mutta se oli määrä siirtää Koskelaan. En tiedä, onko tänään siirretty.

Sama Energiatehnika on myös tehnyt avoperävaunun sähkösuunnittelun. On turvallista käyttää firmaa, joka tekee myös HKL:lle, koska silloin tiedän, että työn laatu on hyvä ja HKL:n edustajien on helppoa hyväksyä tuttu firma. Ko. firma on ollut mukana mm. välipalaprojektissa ja mannejen servoprojektissa.
 
On turvallista käyttää firmaa, joka tekee myös HKL:lle, koska silloin tiedän, että työn laatu on hyvä ja HKL:n edustajien on helppoa hyväksyä tuttu firma.

Onko HKL:llä olemassa näille yhteistyökumppaneilleen jotain sertifiointia tai muuta luokitusta niin, että näiden tekemät työt olisivat virallisestikin luotettavempia ja katsastusta ja hyväksyntää helpottavia? Vai onko hyväksynnässä enemmänkin kiinni siitä, että HKL tunnustaa järjestelmät ja rakenteet?

Kuinka monimutkainen prosessi tällainen katsastus ylipäätään on? En ole koskaan oikein päässyt tutustumaan aiheeseen.
 
Onko HKL:llä olemassa näille yhteistyökumppaneilleen jotain sertifiointia tai muuta luokitusta niin, että näiden tekemät työt olisivat virallisestikin luotettavempia ja katsastusta ja hyväksyntää helpottavia? Vai onko hyväksynnässä enemmänkin kiinni siitä, että HKL tunnustaa järjestelmät ja rakenteet?

En pysty vastaamaan tuohon. Voisin kuvitella, että kun uuden yhteistyökumppankin kanssa aloitellaan yhteistyötä, niin tiukan valvonnan keinoin katsotaan, minkälaatuista työtä yhteistyökumppani tekee, jotta luottamus syntyy ja säilyy.

Tässä vaunun 157 tapauksessa muutostöistä laadittiin ensin tarkat kirjalliset suunnitelmat, jotka HKL:n edustaja hyväksyi ja sitten vasta aloitettiin konkreettiset työt.

Kuinka monimutkainen prosessi tällainen katsastus ylipäätään on? En ole koskaan oikein päässyt tutustumaan aiheeseen.

En tiedä, miten linjavaunujen katsastukset tehdään, mutta tällaisen erikoisvaunun suhteen (puhun nyt siis avoperävaunusta) ei ole vain yhtä erillistä katsastustilaisuutta, kuten vaikka henkilöautoilla, vaan katsastusprosessi on ikään kuin alkanut jo vuosia sitten vaunun suunnittelun yhteydessä. Muutenhan kävisi niin, että saatettaisiin päätyä ratkaisuihin, jotka eivät menisi katsastuksesta läpi. Toisin sanoen olen yhdessä HKL:n kanssa käynyt läpi suunnitelmia, piirustuksia ja havainnekuvia, jolloin lopputulos on valmiiksi sellainen, että vaunu voidaan periaatteessa hyväksyä liikenteeseen. Kunhan vaunu saadaan Suomeen ja koeajot tehtyä niin sitten tietysti on lopuksi vuorossa se varsinainen katsastustilaisuuskin, jolloin tehdyn työn laatu käydään läpi.
 
Kävin tänään Tallinnassa katsomassa vaunua SR233. Kokoonpanovaihe on käynnissä täydellä tohinalla, mutta vielä on paljon tekemättä ennen kuin uskaltaa tilata kuljetuksen. Lähden kuitenkin edelleen siitä, että museoliikenne voidaan aloittaa 1.8.2009. Tämä edellyttää kuitenkin sitä, ettei koeajovaiheessa tule yllätyksiä (lähinnä kyse on jarrujen moiteettomasta toiminnasta).

SRS-uutisiin http://www.raitio.org/news/uutis09/uutis091.htm tulee pari kuvaa vaunusta kunhan webmaster ehtii päivittää, samoin Stadin Ratikoiden sivuille http://www.stadinratikat.fi/museoliikenne.html ja http://www.stadinratikat.fi/233kunnostus.html tulee viikonlopun aikana pienet päivitykset.
 
Takaisin
Ylös