Strasbourg vai Straßburg?

Ville O. Turunen sanoi:
Olisi hauska tietää, puhutaanko Nizzassa vielä murteellista italiaa, vai onko kaupunki tyystin ranskalaistunut.
Klikkaa laajentaaksesi...

Havaintojeni mukaan kaupunki on ainakin päällisin puolin täysin ranskalainen. Koko Côte d'Azur (jota suomeksi yleensä kutsutaan Ranskan Rivieraksi - erotuksena Italian Rivierasta rajan toisella puolella) on käytännössä ranskalaisten eläkeläisten kansoittama, ilmastoltaan mukava kultahammasrannikko, mikä tarkoittaa että tulokkaita piisaa. Siellä on kyllä oma paikalliskieli nissart (nimellä useita kirjoitusasuja), joka ilmeisesti nauttii jonkinlaisesta renessanssista: sitä on ihan viime vuosina otettu mukaan katukyltteihin ja kouluissa sitä opiskelevat lyhytkursseilla myös oppilaat joilla on täysin ranskankielinen tausta. Jos muistikuvani on oikea, ensimmäisellä käynnilläni vuonna 1990 katukyltit ainakin olivat täysin ranskankieliset. Sen jälkeen olen käynyt 1994, 2000 (työmatkalla - paras työmatkakohde ikinä!) ja 2002. En muista miten tilanne oli tuolla toistaiseksi viimeisimmällä reissulla. Pitäisiköhän taas lähteä joskus paikan päälle kun ratikkakin on tullut tuon jälkeen? :D

Junaharrastajia saattaa Nizzassa muuten kiinnostaa kapearaiteinen rautatie Chemins de Fer de Provence (engl. wikipedia, ransk. wikipedia). Olen sillä kerran matkustanut, en nyt muista oliko 1990 vai 1994. Silloin olivat käytössä vielä vanhat junat, nykyään siellä taitaa olla uudempaa kalustoa. Rata kulkee jylhän vuoriston läpi ja maisemat ovat oikein kivat katsella.
 
Viimeksi muokattu:
janihyvarinen sanoi:
Anteeksi etukäteen turha nipous, mutta voisiko tämän mitenkään kirjoittaa Strasbourg? Saksankielinen nimi ei ole vakiintunut suomenkielinen nimi kaupungille, ja vaikka se on ollut historiassa myös saksalainen kaupunki niin toisesta maailmansodasta lähtien se on ollut yhtäjaksoisesti osa Ranskaa. Tästä syystä itse tulkitsen saksankielisen kirjoitusasun antiranskalaiseksi poliittiseksi statementiksi ja vähän kuin toisen maailmansodan rajojen repimiseksi auki (mikä kuulostaa vaaralliselta periaatteelta).
Klikkaa laajentaaksesi...
Mulle on yhdentekevää käytetäänkö suomeksi (tai ruotsiksi) Straßburg vai Strasbourg. Saksankielistä kaksois s:ää ei löydy suomalaisista tietokonenäppiksistä joten siksi Strasbourg lienee ainoa vaihtoehto kuin kirjoitetaan. Tietysti se voidan lausua suomalaisittain Strassburgi. Yleensä ulkomaalaisten kaupunkien viralliseksi suomenkieliseksi nimeksi on valittu se helpommin äännettävä muoto kuten Nizzan kohdalla juuri Nizza eikä Nice ja Pekingin kohdalla Peking eikä Bejing vaikka kyseisten maiden pääkielellä pitäisi olla toisinpäin.

t. Rainer
 
Tosin eikös ainakin silloin kun itse opiskelin Saksaa vuosituhannenvaihteen tienoilla ollut tuloillaan uudistus, jossa ß-kirjaimesta luovuttaisiin. Jos näin oli, niin silloin saksalaisittain nimen voisi kirjoittaa myös Strassburg.
 
Kaid sanoi:
Tosin eikös ainakin silloin kun itse opiskelin Saksaa vuosituhannenvaihteen tienoilla ollut tuloillaan uudistus, jossa ß-kirjaimesta luovuttaisiin. Jos näin oli, niin silloin saksalaisittain nimen voisi kirjoittaa myös Strassburg.
Klikkaa laajentaaksesi...

Luovuttiin osittain. Eszetaa käytetään nyt vain pitkien vokaalien ja diftongien jälkeen. Mutta ss:n käyttäminen ei ole tiukkaan kiellettyä; jos ei voi kirjoittaa Straßburg, saa kirjoittaa Strassburg. ß:n puute ei ole riittävä syy vaihtaa myös nimen kieltä.

Strasbourg-muotoon on kyllä siis muuten ihan riittävät syyt. Mutta saksalaisen ei kuulu edelleenkään kirjoittaa Strasbourg, vaan Strassburg (jollei saa ß:tä teknisistä syistä kirjoitettua).
 
Elmo Allen sanoi:
Luovuttiin osittain. Eszetaa käytetään nyt vain pitkien vokaalien ja diftongien jälkeen. Mutta ss:n käyttäminen ei ole tiukkaan kiellettyä; jos ei voi kirjoittaa Straßburg, saa kirjoittaa Strassburg. ß:n puute ei ole riittävä syy vaihtaa myös nimen kieltä.
Klikkaa laajentaaksesi...

Ja tosiaan: ß:stä tietää, että edeltävä vokaali on varmasti pitkä, ss:stä taas, että se on varmasti lyhyt (ellei sitä nyt sitten ole nimenomaisesti kirjoitettu kahdella vokaalilla).
 
Dakkus sanoi:
Ja tosiaan: ß:stä tietää, että edeltävä vokaali on varmasti pitkä, ss:stä taas, että se on varmasti lyhyt (ellei sitä nyt sitten ole nimenomaisesti kirjoitettu kahdella vokaalilla).
Klikkaa laajentaaksesi...

Öh? Tämänhän perusteella Straßburgia ei voisi kirjoittaa vaihtoehtoisesti Strassburg, sillä vokaali a ei voine samanaikaisesti olla sekä lyhyt että pitkä. Kuitenkin, ß:n saa aina korvata ss:llä. Ei stemmaa. :)
 
Sen verran voisin päteä tähänkin ketjuun vielä, että sveitsiläisethän eivät ole sitten vuoden 1938 käyttäneet ß-kirjainta ollenkaan, vaan kirjoittavat sen sijaan aina kaksi perättäistä s-kirjainta.

tlajunen sanoi:
Öh? Tämänhän perusteella Straßburgia ei voisi kirjoittaa vaihtoehtoisesti Strassburg, sillä vokaali a ei voine samanaikaisesti olla sekä lyhyt että pitkä. Kuitenkin, ß:n saa aina korvata ss:llä. Ei stemmaa. :)
Klikkaa laajentaaksesi...

Rechtschreibreformia sovellettaessa sääntö pätee yleensä, muttei tietenkään silloin kun ß-kirjain ei ole teknisistä syistä käytettävissä. Erisnimissä esiintyy myös poikkeuksia. Niissä voi historiallisista syistä olla vokaalin tai diftongin perässä sen pituudesta riippumatta mikä tahansa kirjainyhdistelmistä ß, ss ja sz.

bussifriikki sanoi:
ß:ää edeltävä vokaali on aina pitkä.
Klikkaa laajentaaksesi...

Taisit missata edellisen kirjoittajan pointin. :)
 
Kunhan suomalaiset ensin oppisivat taivuttamaan Latvian pääkaupungin, Riian, nimeä oikein. Riikahan taipuu samalla tavalla kuin Turku. Samoissa sijamuodoissa tippuu k-kirjain pois.
 
ess sanoi:
Kunhan suomalaiset ensin oppisivat taivuttamaan Latvian pääkaupungin, Riian, nimeä oikein. Riikahan taipuu samalla tavalla kuin Turku. Samoissa sijamuodoissa tippuu k-kirjain pois.
Klikkaa laajentaaksesi...

Pari muuta muistisääntöä:

- Taipuu samalla tavoin kuin "liika".
- Jos meinaat taivuttaa siten, että lopputulos olisi sama kuin "Riikka" taipuisi samassa sijamuodossa, yritä uudestaan. :)
 
Sinun täytyy kirjautua sisään tai rekisteröityä voidaksesi vastata viestiin.
Takaisin
Ylös