Suomen Lähijunat Oy

Yle on haastatellut yhtiön nykyistä toimitusjohtaja Antero Alkua. VR:ltä ostettavat junat pitäisi maksaa heinäkuun loppuun mennessä, mutta sitä ennen yhtiön pitäisi saada radanvarsikunnat sitoutumaan liikenteen maksamiseen. Ylen juttu
 
Niin, tuolla jutun lopussa se taidetaankin mainita miksi neuvottelut kuntien kanssa eivät etene. Tällä hetkellä Suomessa on lain mukaan kaksi viranomaista, jotka voivat hankkia junaliikennettä: Liikenne- ja viestintäministeriö sekä HSL. Ja käsittääkseni senkin jälkeen hankinta pitäisi tehdä kilpailuttamalla, ei suoraan Suomen Lähijunat Oy:ltä.
 
Niin, tuolla jutun lopussa se taidetaankin mainita miksi neuvottelut kuntien kanssa eivät etene. Tällä hetkellä Suomessa on lain mukaan kaksi viranomaista, jotka voivat hankkia junaliikennettä: Liikenne- ja viestintäministeriö sekä HSL. Ja käsittääkseni senkin jälkeen hankinta pitäisi tehdä kilpailuttamalla, ei suoraan Suomen Lähijunat Oy:ltä.

Pitääkö tämä nyt siis tulkita siten, Suomen Lähijunat on naulannut business casensa ja rahoituksensa siihen, että syntyy firman liiketoiminnan mahdollistava lakimuutos vuoden 2023 kesään mennessä? Joku voisi puhua aggressiivisesta etunojasta, joku toimen holtittomuudesta.
 
Pitääkö tämä nyt siis tulkita siten, Suomen Lähijunat on naulannut business casensa ja rahoituksensa siihen, että syntyy firman liiketoiminnan mahdollistava lakimuutos vuoden 2023 kesään mennessä? Joku voisi puhua aggressiivisesta etunojasta, joku toimen holtittomuudesta.

Juurikin noin. Voimassaolevan lain perusteella LVM on toimivaltainen viranomainen tässä.

Lisäksi KKV on lausunut kilpailuttamisen puolesta https://www.kkv.fi/ajankohtaista/ti...ennetta-tulisi-kilpailuttaa-nykyista-enemman/ , mutta tällöin LVM:n tulisi kilpailuttaa liikenne ja Suomen Lähijunat Oy:n voitettava tarjouskilpailu.

Tuosta Tampereen pöytäkirjasta voi lukea case M-junasta (https://tampere.cloudnc.fi/fi-FI/To...Mjunaliikenteen_lisavuorojen_hankinta(228865)).

Eli hieman lainaten tekstiä.

--- Lainaus alkaa ---
VR ehdottaa tarjouksessaan vuorotarjonnan lisäämistä, vuorovälien tasaamista ja kattavampaa liikennöintiaikaa ja liikennetarjontaa myös viikonloppuihin. Tarjouksen sisältämä liikenne on sekä määrällinen että laadullinen lisäys Liikenne- ja viestintäministeriön (LVM) rahoittamaan M-junaliikenteen nykyiseen tarjontaan. M-junaliikenne käynnistyi joulukuussa 2019 LVM:n pilottina. MAL-sopimuksen mukaisesti kyseinen pilotti nykyisellä palvelutasolla on vakiintunut ja tullee sisältymään LVM:n ostamaan henkilöjunaliikenteen kokonaisuuteen vuosille 2022-2030.

Liikennepalvelulaissa (320/2017, § 183) on määritetty, että Liikenne- ja viestintäministeriö on EU:n palvelusopimusasetuksessa (1370/2007) tarkoitettu toimivaltainen viranomainen rautatieliikenteessä mm. Pirkanmaan alueella. LVM:n kanssa on keskusteltu VR:n tarjouksesta ja todettu, että kyseinen tarjouksen mukainen lisäliikenne kuntien rahoittamana on toteutuessaan mahdollista liittää osaksi LVM:n ja VR:n ostoliikennesopimusta. LVM edellyttää lisäliikenteelle kuntien rahoituksen ja on sovittu, että käytännön maksuliikenne voidaan hoitaa kuntien ja VR:n kesken sopien. Erityisalojen hankintalain (1398/2016, §43) mukaan suorahankinta voidaan tehdä mm. silloin, kun teknisestä tai yksinoikeuden suojaamiseen liittyvästä syystä vain tietty toimittaja voi toteuttaa hankinnan. VR ja seudun kunnat sekä Akaan kaupunki tekevät ostoliikenteestä erillisen sopimuksen. Sopimuksessa sovitaan mm. liikenteen laajuuden muutosmekanismeista. Sopimus on voimassa enintään 9 vuotta kuten LVM:n ostoliikennesopimus ja irtisanottavissa noin 12 kk:n irtisanomisajalla.

|
|
|

Joukkoliikennelautakunnan 15.9. hyväksymä talousarvio vuodelle 2022 sisältää esityksen mukaisen junaliikenteen lisäyksen Tampereen osalta. Nokian ja Akaan kaupungit sekä Lempäälän kunta päättävät rahoituksesta valtuustoissaan loppuvuoden aikana. Nyt tehtävä päätös sitoo Tampereen kaupunkia sopimuksen allekirjoittamisen jälkeen. Sopimus voidaan allekirjoittaa, kun LVM toimivaltaisena viranomaisena on myöntänyt yksinoikeuden sopimuksessa määritettyjen vuorojen liikennöintiin ja Väylävirasto on myöntänyt VR:lle tarvittavan ratakapasiteetin ja kun Nokian ja Akaan kaupungit sekä Lempäälän kunta ovat päätöksellään hyväksyneet hankinnan.

--- Lainaus loppuu ---
 
Pitääkö tämä nyt siis tulkita siten, Suomen Lähijunat on naulannut business casensa ja rahoituksensa siihen, että syntyy firman liiketoiminnan mahdollistava lakimuutos vuoden 2023 kesään mennessä?
Pelkästään toimivallan antaminen paikallisille viranomaisille junaliikenteen tilaamiseen ei muuttaisi asetelmaa. Lähijunaa on käsittääkseni kaavailtu reitille Salo - Turku - Uusikaupunki, jolloin reitti menisi molemmista päistä reilusti Föli-alueen ulkopuolelle. LVM olisi siis joka tapauksessa liikenteen tilaaja. Tampereen seudulta on nähty, että LVM:llä sinänsä ei ole ongelmia tilata lähijunaliikennettä, jos kunnat maksavat sen.

EU:n palvelusopimusasetus sallii hankinnan tekemisen ilman kilpailutusta, jos liikenteen volyymi on alle 300 000 km vuodessa. Jos liikennöitsijällä on käytössään enintään 23 ajoneuvoa, on raja 600 000 km vuodessa. Tuo kaavailtu liikenne saattaisi hyvin jäädä ainakin jälkimmäisen rajan alle.

Kuvio olisi ihan erilainen, jos lähijunaliikenne olisi itsekannattavaa ja kuka vaan voisi alkaa liikennöidä sitä, jos ratakapasiteettia riittää. Homma taisikin lähteä käyntiin itsekannattavuuden oletuksella, mutta nyt se on nähtävästi todettu vääräksi, mikä aikalailla pudottaa pohjan hommalta.
 
Pitääkö tämä nyt siis tulkita siten, Suomen Lähijunat on naulannut business casensa ja rahoituksensa siihen, että syntyy firman liiketoiminnan mahdollistava lakimuutos vuoden 2023 kesään mennessä? Joku voisi puhua aggressiivisesta etunojasta, joku toimen holtittomuudesta.

Tässä lienee mukana aimo annos aktivismia. Voisi kysyä, että miten asian saa etenemään, jos ei näin? Jos jää odottelemaan sitä, että ministeriö tai virasto ryhtyy aloitteelliseksi, niin saanee odottaa maailman tappiin.
 
Tässä lienee mukana aimo annos aktivismia. Voisi kysyä, että miten asian saa etenemään, jos ei näin? Jos jää odottelemaan sitä, että ministeriö tai virasto ryhtyy aloitteelliseksi, niin saanee odottaa maailman tappiin.

Kun tämä kuvio selviää, voidaan vertailla case-Onnibusiin. Siirtymäajalla pyyhittiin takapuolta ja virkamiehet rikkoivat virkavelvollisuuttaan oikein urakalla. Lopputulema oli bussien pikaliikenteen lähes täydellinen keskittyminen yhden yhtiön hoidettavaksi ja matkalippujen hintatason romahtaminen, kuten myös vuorotarjonnan. Samalla putosivat myös junalippujen hinnat, joskin VR:n uusin hinnoittelutempaus on kolossaalinen epäonnistuminen.
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
YLEllä uutisointia aiheesta https://yle.fi/a/74-20050364

"Alustavaa tarjousta kunnille esiteltäessä esimerkkinä mahdollisesta matkustajamäärästä käytettiin 1,55–2,46 miljoonan matkustajan vuosimäärää.

Kustannuksia koko liikenteen järjestäminen toisi esimerkkilaskelman mukaan lähijunaliikenteen alkuvaiheessa kaikille kunnille yhteensä noin 7 miljoonaa euroa vuodessa.

Lipputuloja taas kertyisi noin 6,2 miljoonaa vuodessa, jolloin alijäämäksi muodostuisi noin 800 000 euroa vuosittain."

En kyllä heti keksi mistä noin paljon matkoja tuolle alueelle saataisiin, rahi-arviona pitäisi nykyään kumipyörillä pendelöivän kansanosan siirtyä lähijunan käyttäjiksi ja reissata ahkerasti edestakaisin.
 
1,55 miljoonaa matkustajaa vuodessa kuulostaa isommalta kuin se on. Jaettuna 250 arkipäivän kesken vuodessa se on vain runsas 6000 matkustajaa arkipäivänä. Uuusikaupunki-Turku välillä on kuitenkin moninkertainen määrä asukkaita ja jos kaikki tekevät sen keskimääräisen 2,5 matkaa päivässä, niin 6000 nousua on alle 5% alueen matkoista, joka ei edes sisällä Turkua.
 
Huomenna Uudestakaupungista Turkuun menee 12 bussia, toiseen suuntaan saman verran. Jos niissä olisi keskimäärin 30 matkustajaa jokaisessa, tulisi siitä 720 matkustajaa / arkipäivä. 6000 matkustajaa / arkipäivä olisi aivan valtava loikka siihen verrattuna.
 
On toki. Eri asia sitten, kuinka paljon matkustajia harvalla vuorovälillä kulkeva juna saisi Raisiosta ja Maskusta, joista junan matka-aikahyötykin menee liityntämatkoihin molemmissa päissä.
 
Eiköhän noissa laskelmissa ole mukana myös toisen puolikkaan liikenne. Salosta, Paimiosta ja Piikkiöstä luulisi tulevan kohtuullisen paljon matkustajia.

Pieni nosto vielä noista lukemista: lipputulojen ollessa 6.2m€ ja matkustajamäärien ollessa 1.55–2.46 miljoonaa, keskivertomatkan hinta olisi 2.50-4.00€. Suurin osa matkustajista ei tietysti matkusta linjan päästä päähän eikä edes Turusta pääteasemalle, mutta tuo siltikin kuulostaa omaan korvaan melko halvalta.
 
Viimeksi muokattu:
Takaisin
Ylös