Suomen raitiovaunukunnat

Compact sanoi:
Ymmärtääkseni Tampere on Suomen kaupungeista ainoa, joka katsoo aiheelliseksi käyttää verorahojaan kuntalaisten tällaiseen palveluun, mitä Särkänniemi nyt edustaa. Sehän on TAKV, Tampereen Kaupungin Huvittelulaitos.
Klikkaa laajentaaksesi...
Ymmärtääkseni Tampereen kaupunki ei käytä senttiäkään rahaa Särkänniemen ylläpitoon, vaan Särkänniemi Oy itsenäisenä kaupungin omistamana osakeyhtiönä tahkoo omistajalleen joka vuosi mojovat voitot.

Tietysti Särkänniemen rannekkeiden taksat voi ymmärtää piiloveroina, jotka kuitenkin kohtelevat tasavertaisesti niin kaupunkilaisia kuin ulkopaikkakuntalaisiakin.
 
Listaa lie ajankohtaista päivittää vuoden 2013 tilanteeseen. Kajaanin Otanmäessä kun sijaitsee maamme ensimmäinen tehdasalueen koerata. Raitiovaunuja on Suomessa valmistettu monessakin paikassa, mutta koeajoihin tarkoitettua, sähköistettyä rataa, jolla voidaan ajaa raitiovaunua omin konein, ei ole vielä missään ollut.

Viipurin koetin tarkistaa niin hyvin kuin mahdollista – Neitsytniemi ilmeisesti on kuulunut kaupungin alueeseen, vaikka siitä Viipurin esikaupunkina puhutaankin. Itäiset laajennukset Talikkalaan ja Kelkkalaan puolestaan toteutettiin vasta alueliitosten jälkeen. Viipurin maalaiskunnassa ei siis ole koskaan ollut raitioliikennettä. Maarian rohkenin jättää pois – minusta raitiotie ei ole ylikunnallinen, vaikka se kulkisikin kunnanrajana toimivan valtatien "väärässä" laidassa. Makuasia toki.

Helsingin kaupunki
Helsingin maalaiskunta
Huopalahden kunta
Haagan kauppala
Kulosaaren kunta

Turun kaupunki
Kaarinan kunta

Viipurin kaupunki

Kajaanin kaupunki

Lopuksi voidaan sitten ennustaa. Minä ennustan, että listan seuraavat tulokkaat, tässä järjestyksessä, ovat Tampereen kaupunki, Espoon kaupunki ja Ylöjärven kaupunki. Kaksi viimemainittua tosin eivät välttämättä ehdi itsenäisinä kuntina saada raitioteitä alueelleen.
 
Vs: Tampereen pikaratikkahanke

Compact sanoi:
"Rautatie" yhdyssana on sitä vastoin keksitty 1850-luvulla ja hätäinen käännös on tehty ruotsista/saksasta/englannista, miten haluatte, nopeasti kehityksen mukana silloin pysyäksemme.
Klikkaa laajentaaksesi...

Melkein sata vuotta kestikin ahkeraa fennomaanista karttakepillä sormille lätsimistä, ennen kuin kansalaiset lakkasivat kutsumasta sitä "paanaksi", järnbahnin jälkeen.

Käännöksen lähteeksi ehdotetaan saksaa tai ruotsia, sekä myös venäjää, onhan se sentään englanniksi raidetie.
 
Viimeksi muokattu:
Vs: Tampereen pikaratikkahanke

Eiköhän rautatie ole kuitenkin ruotsista lainattu, järnväg. Railway ja railroad olisivat raideteitä, Eisenbahn taas rautarata.
 
Eira sanoi:
Ykkönen suorittaessaan Pohjolan kääntösilmukkaa Satakunnantien Raunistulan puoleisella laidalla on ajanut Maarian kunnassa vuoteen 1944 saakka, jolloin Raunistula liitettiin Maariasta Turkuun (mikäli kunnanrajan katsottiin kulkevan Satakunnantien keskiviivaa pitkin).
Klikkaa laajentaaksesi...

339-DF sanoi:
Maarian rohkenin jättää pois – minusta raitiotie ei ole ylikunnallinen, vaikka se kulkisikin kunnanrajana toimivan valtatien "väärässä" laidassa. Makuasia toki.
Klikkaa laajentaaksesi...

Maaria on tietysti tulkinnanvarainen, jos katsotaan että raitiovaunukunnassa tulee olla pysäkkejä. Satakunnantiellä oli Maarian puolella yksi pysäkki, tosin vain matkustajien poistumista varten. Vastaava lähtöpysäkki oli Turun puolella Yrjänänkadulla, eli silloisella Yrjänänkujalla (yksi raitiotiekuja lisää?). Ykkösen päättäri oli Räntämäenkadulla.
 
Vs: Tampereen pikaratikkahanke

339-DF sanoi:
Eiköhän rautatie ole kuitenkin ruotsista lainattu, järnväg.
Klikkaa laajentaaksesi...
Ihan samoin rautatietä tarkoittaa venäjän железная дорога. Ottaen huomioon, että ensimmäisten rautateiden aikaan Suomikin oli osa keisarikuntaa on tuokin ihan varteenotettava tulosuunta.
 
Vs: Tampereen pikaratikkahanke

Max sanoi:
Ihan samoin rautatietä tarkoittaa venäjän железная дорога. Ottaen huomioon, että ensimmäisten rautateiden aikaan Suomikin oli osa keisarikuntaa on tuokin ihan varteenotettava tulosuunta.
Klikkaa laajentaaksesi...

Vaikka Suomi olikin tuolloin rautateittemme alussa Aleksanteri II:n alainen Suuriruhtinaskunta, niin maamme hallinto, tavat ja kielenkäyttö tulivat ennemminkin samanaikaiselta ruotsalaiselta Kaarle XV:ltä, ja sitä vanhemmilta kuninkaan ajoilta. Venäjän kielellä ei mielestäni ole yhtään mitään merkitystä tässä teknisessä uudissana-asiassa. Samaan aikaan kotoinen Elias Lönnrot & K:nit sommittelivat suomenkieltä ajantasalle ja termit hiottiin kuntoon sitä mukaa kun uudistusedistystä tapahtui. Rautatie-sana on "muistaakseni" ensikertaa ollut printtimediassa suomeksi jo joskus 1840-luvulla, kun kerrottiin joistain ulkomaan tapahtumista. Erikoissanat, kuten lokomotiivit eli höyryhewot, ovat muotoutuneet nykyisiksi sitten vasta 1860-luvulla, ja jo junain kulkuunpanon jälkeen.
 
Vs: Tampereen pikaratikkahanke

339-DF sanoi:
Eiköhän rautatie ole kuitenkin ruotsista lainattu, järnväg. Railway ja railroad olisivat raideteitä, Eisenbahn taas rautarata.
Klikkaa laajentaaksesi...

Nyt on sellaista tietoa tullut, että rautatie olisi Suomen ruotsiksi ollut ennen "bahnväg", voiko joku kumota/vahvistaa?
 
Eira sanoi:
Maaria on tietysti tulkinnanvarainen, jos katsotaan että raitiovaunukunnassa tulee olla pysäkkejä. Satakunnantiellä oli Maarian puolella yksi pysäkki, tosin vain matkustajien poistumista varten. Vastaava lähtöpysäkki oli Turun puolella Yrjänänkadulla, eli silloisella Yrjänänkujalla (yksi raitiotiekuja lisää?). Ykkösen päättäri oli Räntämäenkadulla.
Klikkaa laajentaaksesi...

Korjaus ylläolevaan: Ykkösen Räntämäenkadun päätepysäkki oli sittenkin Maarian puolella, joten Maarian voi ihan virallisestikin laskea raitiovaunukunnaksi! Lisäksi kakkonen kulki pienen matkaa Ratapihankatua Maarian puolella, joten tuollakin pätkällä saattoi olla pysäkki. Maariassa oli siis jopa kaksi raitiolinjaa!

www.lounaispaikka.fi > KARTTA > Taustakartat ja raja-aineistot (70) > Raja-aineistot (7) > Turun historialliset kunta- ja osakuntaliitokset > ja sitten vaan zoomaamaan!
 
Martinsillan valmistuttua ja linjojen 2 ja 3 yhdistyttyä v. 1940 voitiin siis sanoa että kaikki Turun raitiotiet vievät Maariaan. Tosin jo v. 1944 alettiin Maarian alueita liittää Turkuun.
 
Eira sanoi:
Martinsillan valmistuttua ja linjojen 2 ja 3 yhdistyttyä v. 1940 voitiin siis sanoa että kaikki Turun raitiotiet vievät Maariaan. Tosin jo v. 1944 alettiin Maarian alueita liittää Turkuun.
Klikkaa laajentaaksesi...

Oliko tilanne kuitenkin sellainen ettei Maarian kunta maksanut alueellaan olevaa infraa tai muuten osallistunut raitiotien kustannuksiin, eli sama tilanne kuin Tuusulan Mattilanpuistossa ja Maantiekylässä nykyisin?
 
Jotenkin tuntuu siltä, että nuo Lounaispaikan vanhat rajat ovat melko ylimalkaisia. Miksi esimerkiksi koko Ruissalo olisi kuulunut Turkuun lukuun ottamatta kansanpuiston kapeaa rantakaistaletta? Turun ja Kaarinan vanha rajaviiva on kartalla viivasuora, mutta kuitenkin lähellä nykyistä hiukan mutkittelevaa rajaviivaa - eikä sillä suunnalla ole Wikipedian mukaan tehty aluemuutoksia. Aurajokea myötäilevä Maarian ja Kaarinan raja kulkee lähes jokea pitkin mutta jostain syystä haukkaa yhtenään pieniä rantakaistaleita.

Ja lopultahan karttaan merkittyjen alueliitosten ulkorajan pitäisi kulkea Turun nykyisiä rajoja pitkin, vaan eipä ole niin. En siis noiden Lounaispaikkaan piirrettyjen vanhojen rajojen perusteella menisi päättelemään sitä, mihin kuntaan rajaseuduilla olevat kohteet ovat milloinkin kuuluneet.
 
Entäs Lohjan sähkörata? Se oli kapeeraiteinen ja jossain lähteissä oli raitiotie nimellä.
 
Sinun täytyy kirjautua sisään tai rekisteröityä voidaksesi vastata viestiin.
Takaisin
Ylös