Tasoristeys- ja laituriturvallisuus

R.Silfverberg · 13 Heinäkuu 2009

Vs: Raideyhteys Porvooseen

petteri sanoi:
Ei asia ole noin. Suomessa monella asemalla junat ajavat 120 km/h laiturien ohi. Esimerkiksi K-junalla 120 km/h on lähellä kaupunkiradalla Tapanilassa ja Pukinmäessä. Rantaradalla on 120 km/h ohituksia suurella osalla asemista. Paljon muitakin esimerkkejä löytyy. Ei asemalla välttämättä tarvitse hidastaa kävelyvauhtiin vain siksi, että on laituri.

Juuri niin. Laiturin ohi voi ajaa vaika 300 km/h jos laituri on riittävän leveä, ja riittävällä eteäisyydellä reunasta on viivoja ja muita merkintöjä varoittamassa matkustajia, että tätä lähempänä reunaa ei ole turvallista seistä. Kun junan vauhti on yli 120 km/h alkaa syntyä jo turbulenssia ohiajavasta junasta ja se voi aiheuttaa "imun" joka tempaisee ihmisenkin mukanaan. Juuri siitä syystä esim Järvenpään asemarakennus siirrettiin muutama vuosi sitten hiukan erikoisella tavalla n 20 m kauemmas laiturista, se oli edellytys että junien nopeutta voitiin nostaa pääradalla. Metrossa ja varsinkin raitioteillä laiturit ovat usein paljon kapeampia kuin rautateillä, ja siksi alhaisemmat nopeusrajoitukset niillä.

t. Rainer

PNu · 14 Heinäkuu 2009

Vs: Raideyhteys Porvooseen

Mikko Laaksonen sanoi:
Suomessahan perusongelma on, että tasoristeysten rakentaminen on ollut sekä yksityisteille, tiloille että tiehallinnolle perusoikeus vuosikymmenet, ja tasoristeyksiä on rakennettu täysin piittaamatta niiden turvallisuudesta. Käytännössä tienrakentajalla on ollut subjektiivinen oikeus rakentaa tasoristeys, jos on huvittanut.

Mutta 50-luvulle saakka tieliikenne hoidettiin lähinnä polkupyörillä ja hevosilla, joille jokainen ylimääräinen koukkaus tasoristeyksen puuttumisen takia oli fyysinen rasite. Teknisesti ne tosin saattoivat ylittää radan melkein missä tahtoivat, joten virallisten tasoristeysten puuttuminen olisi johtanut vain epävirallisten syntymiseen. Lisäksi ennen Lättähattujen ja kiitojunien käyttöönottoa oli matkustajajunillakin ajonopeus usein vain 60-70 km/h. Tätä taustaa vasten on luonnollista, ettei tasoristeyksiä pyritty karttamaan. Vielä luonnollisempaa on, ettei vanhojen käytäntöjen ja asenteiden muuttuminen tapahdu näissä asioissa yhdessä yössä.

PNu · 14 Heinäkuu 2009

Vs: Raideyhteys Porvooseen

Antero Alku sanoi:
Riskitaso on vahvasti riippuva junan nopeudesta, oli kyse laiturista tai tasoristeyksestä.

Ja vielä enemmän riippuvainen siitä, tarvitseeko radalle mennä vai ei.

Antero Alku sanoi:
Tasoristeyksessä turvallisuustasoa on helpompi nostaa kuin laiturin reunalla, kun tasoristeys on rajatumpi tilallisesti ja on helppo käyttää teknisiä apuvälineitä, kuten puomia.

Puomin kaltaisilla turvalaitteilla on ikävä taipumus tuudittaa ihmiset väärään turvallisuudentunteeseen. Vartioiduissa tasoristeyksissä näkee jatkuvasti, miten ihmiset ajavat yli vauhtia hiljentämättä ja sivuilleen vilkuilematta. Luottamus tekniikan toimivuuteen on horjumaton, vaikka oikeasti tasoristeysten turvalaitteissa on jatkuvasti häiriöitä. Niihin luottaminen on sama kuin astuisi suojatielle luottaen siihen, ettei autoa voi olla tulossa, jos jalankulkijoille palaa vihreä.

Antero Alku · 14 Heinäkuu 2009

Vs: Raideyhteys Porvooseen

PNu sanoi:
Luottamus tekniikan toimivuuteen on horjumaton, vaikka oikeasti tasoristeysten turvalaitteissa on jatkuvasti häiriöitä. Niihin luottaminen on sama kuin astuisi suojatielle luottaen siihen, ettei autoa voi olla tulossa, jos jalankulkijoille palaa vihreä.

Ja moniko jalankulkija katsoo autoja eikä vihreätä valoa? Kaikki jalankulkijat eivät katsele autoja edes valottomissa tasoristeyksissä.

Jos eivät kansalaiset välitä turvallisuudestaan suojateillä ja tasoristeyksissä, miksi he yhtäkkiä tekisivät niin laiturilla, jonka ohi saa aiemmin esitetyn kommentin mukaan ajaa junalla vaikka 300 km/h?

Antero

petteri · 14 Heinäkuu 2009

Vs: Raideyhteys Porvooseen

Antero Alku sanoi:
Jos eivät kansalaiset välitä turvallisuudestaan suojateillä ja tasoristeyksissä, miksi he yhtäkkiä tekisivät niin laiturilla, jonka ohi saa aiemmin esitetyn kommentin mukaan ajaa junalla vaikka 300 km/h?

Yleensä ihmiset pysyvät ihan kiltisti sopivan etäisyyden päässä kaikista reunoista, joista on pudotusta yhtään enemmän. Esimerkiksi korkeiden laiturien reunoista. Putoamisen pelko on ihmisellä sisäänrakennettu vaisto.

Mikko Laaksonen · 14 Heinäkuu 2009

petteri sanoi:
Yleensä ihmiset pysyvät ihan kiltisti sopivan etäisyyden päässä kaikista reunoista, joista on pudotusta yhtään enemmän.

RHK:n nykyinen laiturikorkeus on 55 cm. Eipä siinä huimaa korkeanpaikan kammoista eikä juuri ketään muutakaan.

petteri · 14 Heinäkuu 2009

Vs: Raideyhteys Porvooseen

Mikko Laaksonen sanoi:
RHK:n nykyinen laiturikorkeus on 55 cm. Eipä siinä huimaa korkeanpaikan kammoista eikä juuri ketään muutakaan.

Testaapas. Mene laiturin reunalle. Tekeekö mieli astua radalle? Vertaa sitten miten reagoit ratikkapysäkillä.

Mikko Laaksonen · 14 Heinäkuu 2009

Vs: Raideyhteys Porvooseen

Kyllä tässä on aika monenlaisia laitureita ja myös yleisön käyttäytymistä nähty. Laiturin suurella nopeudella ohittavat junat ovat ongelma, eikä sitä ratkaise laiturin korkeus.

Tuntuu aivan absurdilta torjua todellista ongelmaa ihan hatusta vedetyillä selityksillä. Harvassa tapauksessa raideliikenteen laituri on niin korkea, että pudotuksen pelko yksin riittää turvajärjestelyksi.

Toki samaan tapaan on turha väittää, että tasoristeykset olisivat ongelmaton ratkaisu. Suomen tasoristeysturvallisuuden ongelmat johtuvat kuitenkin pitkälti siitä, että täällä on hyväksytty vaarallinen tasoristeysten toteuttamiskäytäntö, jossa on hyväksytty vartioimattomat tasoristeykset ja hyvin vähäliikenteisten teiden tasoristeykset. Yyksityisiä tienpitäjiä ja tiehallintoa ei ole velvoitettu poistamaan vaaralliset tasoristeykset, joka olisi aivan kohtuullinen vaatimus. Ajoneuvoliikenteen tasoristeyksen hyötyjähän ei koskaan ole rautatieliikenne.

petteri · 14 Heinäkuu 2009

Vs: Raideyhteys Porvooseen

Mikko Laaksonen sanoi:
Kyllä tässä on aika monenlaisia laitureita ja myös yleisön käyttäytymistä nähty. Laiturin suurella nopeudella ohittavat junat ovat ongelma, eikä sitä ratkaise laiturin korkeus.

Laiturin ohittavat junat aiheuttavat ongelmia nopeudesta riippumatta. Vain pieni osa vaarasta liittyy nopeuteen sinänsä silloin kun nopeus ei ole alhainen. Ongelmana ovat ohitukset.

Antero Alku · 14 Heinäkuu 2009

Vs: Raideyhteys Porvooseen

petteri sanoi:
Laiturin ohittavat junat aiheuttavat ongelmia nopeudesta riippumatta. Vain pieni osa vaarasta liittyy nopeuteen sinänsä silloin kun nopeus ei ole alhainen. Ongelmana ovat ohitukset.

Ohittavan junan/kulkuneuvon nopeudella on vaaralle keskeinen merkitys. Juna synnyttää paineaallon, jonka suuruus on progressiivisesti nopeudesta riippuva. Tästä syystä nopeuden kasvaessa pariraiteen raideväliäkin kasvatetaan, koska paineaalto on riski kohtaavillekin junille.

Ihmisen turvallinen etäisyys ohittavasta junasta kasvaa junan nopeuden kasvaessa. Etäisyyden on oltava niin suuri, ettei paineaalto vaikuta ihmiseen ja aiheuta riskiä kaatumisesta kohti junaa. Metrolla pysähtyvän junan nopeus laiturin päässä on 60 km/h ja ohiajonopeus on määrätty 30 km/h:iin. Turvalliseksi etäisyydeksi on asetettu metri, joka osoitetaan laiturissa olevalla viivalla. En tunne turvallisen etäisyyden laskentaa, mutta osaan arvata, että 200 km/h ohituksessa etäisyyden tulisi varmaankin olla luokkaa 2 metriä.

Tasoriteyksellä ja laiturilla on ihmisen kannalta se ero, että laiturilla ihminen luulee olevansa turvassa kun juna tulee, vaikka ei todellisuudessa ole. Tasoristeyksessä ei kukaan luule, että on turvassa jos juna tulee. Tämä vaikuttaa käyttäytymiseen ja käytännön riskialttiuteen. Se, että joku ei välitä riskistä (kuten ilmeisesti taas tänään kun äiti kai tappoi lapsensa tasoristeyksessä), ei tee tasoristeystä tai laituria enemmän tai vähemmän turvalliseksi.

Antero

TEP70 · 15 Heinäkuu 2009

Vs: Raideyhteys Porvooseen

Mikko Laaksonen sanoi:
Suomen tasoristeysturvallisuuden ongelmat johtuvat kuitenkin pitkälti siitä, että täällä on hyväksytty vaarallinen tasoristeysten toteuttamiskäytäntö, jossa on hyväksytty vartioimattomat tasoristeykset ja hyvin vähäliikenteisten teiden tasoristeykset. Yyksityisiä tienpitäjiä ja tiehallintoa ei ole velvoitettu poistamaan vaaralliset tasoristeykset, joka olisi aivan kohtuullinen vaatimus. Ajoneuvoliikenteen tasoristeyksen hyötyjähän ei koskaan ole rautatieliikenne.

Hyväksyntä on ollut 1960-luvun lopulle asti. Vielä Parikkala-Säkäniemi-oikoradalle on tehty tasoristeyksiä lähes jokaisen lehmipolun kohdalle, mutta ei enää Lielahti-Seinäjoki-oikoradalle. Tämän jälkeen uusille, nopean liikenteen radoille ei ole tasoristeyksiä enää tehty.

En näkisi vähäliikenteisen tien tasoristeystä keskellä metsää suoralla radalla minään ongelmana. Ei niissä juuri onnettomuuksiakaan tapahdu. Suurin ongelma näyttäisivät olevan radat, joilla kulkee vain vähän junia, jolloin radanvarren asukkaat ovat siinä uskossa, ettei junia kulje ollenkaan. Radan yli pöräytellään sivuille vilkuilematta ja mahdollisista stop-merkeistä välittämättä ja kun joskus sitten juna sattuu paikalle samaan aikaan, tapahtuu onnettomuus.

Melko yksinkertaisenkin näköisen korvaavan tien tekemisen loppulasku saattaa helposti nousta viidennelle numerolle, eikä yksityisillä tiekunnilla tällaisia rahoja yleensä ole. Vaatimuksen kohtuullisuudesta voidaan siis olla montaa mieltä. Usein joudutaan menemään naapurikiinteistöjen maille, mistä seuraa uusia ongelmia.

LateZ · 15 Heinäkuu 2009

Vs: Raideyhteys Porvooseen

Itse ainakin matalilta laitureilta usein hyppäsin radalle ja oikaisin jostain kohtaa ettei tarvitse kiertää alikulkuun. Korkeilla laitureilla en enää useinkaan ole noin tehnyt. Ratikkapysäkiltä menen suoraan raiteille - esim. Hakaniemessä en kierrä suojatien kautta. Jos laiturikorkeus olisi sama kuin rautatieasemilla, käyttäisin suojatietä. Tuntuu aivan absurdilta väittää, ettei laiturin korkeus vaikuta siihen, menevätkö ihmiset suoraan vai kiertoteitä.

R.Silfverberg · 15 Heinäkuu 2009

Vs: Raideyhteys Porvooseen

LateZ sanoi:
Itse ainakin matalilta laitureilta usein hyppäsin radalle ja oikaisin jostain kohtaa ettei tarvitse kiertää alikulkuun. Korkeilla laitureilla en enää useinkaan ole noin tehnyt. Ratikkapysäkiltä menen suoraan raiteille - esim. Hakaniemessä en kierrä suojatien kautta. Jos laiturikorkeus olisi sama kuin rautatieasemilla, käyttäisin suojatietä. Tuntuu aivan absurdilta väittää, ettei laiturin korkeus vaikuta siihen, menevätkö ihmiset suoraan vai kiertoteitä.

Täysin samaa mieltä. Kyllä korkea laituri ehkäisee oikaisemasta radan yli. Ihminen pyrkii aina menemään aidan (tai tässä tapauksessa kuplan) yli mistä se on matalin.

t. Rainer

Mikko Laaksonen · 15 Heinäkuu 2009

Vs: Raideyhteys Porvooseen

TEP70 sanoi:
Melko yksinkertaisenkin näköisen korvaavan tien tekemisen loppulasku saattaa helposti nousta viidennelle numerolle, eikä yksityisillä tiekunnilla tällaisia rahoja yleensä ole.

Oma mielipiteeni asiaan on, että jos on varaa pitää tietä, pitää olla myös varat ylläpitää turvallista tietä. Tiedän hyvin, että yksityisten tiekuntien osakkaat eivät usein halua ylläpitää teitä asiallisessa kunnossa tai vaativat kunnan tai valtion tukea. Tämä on kuitenkin asiatonta, koska tie on yleensä edellytys omaisuuden arvolle. On aivan perusteltu vaatimus että yksityisten tiekuntien on joko saatettava tasoristeyksensä turvalliseksi tai poistettava ne.

Mielestäni asiaan tarkoituksenmukainen ratkaisu olisi, että jollakin siirtymäkaudella, esim 5-10 v siirrytään käytäntöön, jossa tiehallinnon ja yksityisten tiekuntien on joko varustettava tasoristeykset turvalaitteilla tai ko. tasoristeykset poistetaan ja tienpitäjä velvoitetaan hoitamaan yhteydet lähimmän turvallisen radanylityksen kautta. Tarvittaessa useat tienpitäjät toteuttaisivat korvaavan tieyhteyden. Rataosilla, joilla tasoristeykset on tarkoitus poistaa kokonaan, tiehallinto ja tiekunnat osallistuisivat poistohankkeisiin.

Mikko Laaksonen · 15 Heinäkuu 2009

Vs: Raideyhteys Porvooseen

LateZ sanoi:
Tuntuu aivan absurdilta väittää, ettei laiturin korkeus vaikuta siihen, menevätkö ihmiset suoraan vai kiertoteitä.

Petterihän väitti, että korkean paikan kammo riittää turvajärjestelyksi kun laiturin ohittaa nopeita junia, kun kyseessä on RHK:n laiturit, normaalikorkeus 55 cm kiskon pinnasta.

Oikominen on eri asia. 55 cm kiskosta oleva laituri ehkä houkuttelee oikomaan vähemmän kuin 20-30 cm kiskosta oleva, mutta ei kyllä mitenkään estä oikomista.