Tasoristeys- ja laituriturvallisuus

Mikko Laaksonen · 16 Heinäkuu 2009

Vs: Raideyhteys Porvooseen

PNu sanoi:
Enimmät tasoristeyksien poistot on tehty nopean liikenteen radoilla.

Näin onkin, mutta tasoristeysturvallisuuden pääongelma on muilla radoilla. Tasoristeysonnettomuuksien estämiseksi pitäisi kunnostaa ja poistaa myös näiden ratojen tasoristeyksiä.

PNu sanoi:
hoitokunnalla ole mitään asiantuntemusta tasoristyksien turvalaitteisiin liittyen

Ehdotuksessa olikin "RHK:n ohjeiden mukaisesti".

Ehkä täytynee korjata: yksityistien pitäjä maksaa RHK:lle turvalaitteen asentamiskustannukset sekä vuosittaisen korvauksen ylläpidosta.

Sen sijaan itse tien ylläpito kuuluu tienhoitokunnalle.

Konsultit on keksitty ja tienhoitokunta voi niitä käyttää, jos oma asiantuntemus loppuu kesken.

PNu sanoi:
Oikeasti yksityistien hoitokunnan vastuulle jäävästä eritasoristeyksestä, kiertotiestä tai turvalaitteesta ei aiheutuisi arvonnousua vaan arvonlaskua, koska se lisäisi tieyhteyden ylläpitokuluja.

Säästäähän se paljon rahaa jäädä koti- tai mökkitiellä junan alle, kun ei ole turvalaitteita. Siinä on kiva hautausmaalta käsin nauttia edullisesta kiinteistöstä. Eipä jää perillisillekään autoa huolenaiheeksi.

Suomessa on aidosti todella iso ongelma, että kiinteistönomistajille haja-asutusalueella ei sälytetä infrastruktuurin investointi- ja ylläpitokuluja toisin kuin kaupunkialueella. Haja-asutusta subventoidaan mm. yksityisteiden kunnan ja valtionavustuksin, hoitamalla haja-asutusalueen päätiet valtion teinä sekä tinkimällä turvallisuudesta.

Kaupunkimaisessa asutuksessa infran investointikulut uusilla alueilla katetaan tonttimyynnin, liittymismaksujen ja maankäyttösopimusten tuotolla. Kiinteistövero on tarkoitettu kunnan ylläpitämän infrastruktuurin ylläpitoon. Useissa kunnissa se vastaa suurin piirtein infran ylläpitokuluja. Kaupunkimaisissa taajamissa kiinteistönomistajat maksavat siis sekä infran investoinnin että ylläpidon.

Joissakin kunnissa toki on poliittisista syistä alimitoitettu maksuja, joka johtaa siihen, että infraa subventoidaan kunnallisverosta, joka onkin epäoikeudenmukaista.

Olen itse ehdottanut että joukkoliikennehankkeita kuten Turun pikaraitiotie osarahoitettaisiin kiinteistönomistajilta perittävillä maankäyttösopimuskorvauksilla ja kehittämismaksuilla. Todennäköisesti rahoitukseen riittäisi uudisrakentamiselta sekä radan varren liikekeskuksilta perittävät maksut. Keskustelu tästä kuuluu eri ketjuun.

PNu · 16 Heinäkuu 2009

Vs: Raideyhteys Porvooseen

Mikko Laaksonen sanoi:
Näin onkin, mutta tasoristeysturvallisuuden pääongelma on muilla radoilla.

Johtuen toki osittain myös siitä, että yli 140 km/h liikennöitäviltä radoilta tasoristeykset on jo poistettu, joten niillä tätä ongelmaa ei enää voikaan olla.

Mikko Laaksonen sanoi:
Konsultit on keksitty ja tienhoitokunta voi niitä käyttää, jos oma asiantuntemus loppuu kesken.

Konsultit epäilemättä hyötyisivätkin ehdotuksestasi paljon.

Mikko Laaksonen sanoi:
Säästäähän se paljon rahaa jäädä koti- tai mökkitiellä junan alle, kun ei ole turvalaitteita. Siinä on kiva hautausmaalta käsin nauttia edullisesta kiinteistöstä. Eipä jää perillisillekään autoa huolenaiheeksi.

Harva uskoo etukäteen jäävänsä tasoristeyksessä junan alle, joten vartioidun tasoristeyksen takana sijaitsevasta asunnosta tai mökistä ei olla valmiita maksamaan esimerkiksi kaksinkertaista hintaa verrattuna vastaavaan vartioimattoman tasoristeyksen takana sijaitsevaan. Eihän moni käytä edes turvavyötä, vaikka siitä ei tarvitse maksaa yhtään ylimääräistä.

Mikko Laaksonen sanoi:
Suomessa on aidosti todella iso ongelma, että kiinteistönomistajille haja-asutusalueella ei sälytetä infrastruktuurin investointi- ja ylläpitokuluja toisin kuin kaupunkialueella.

Tässä on toki perää mutta ei asiaa voida korjata kertarysäyksellä niin, että haja-asutusalueella asuva pakotetaan yhtäkkiä maksamaan miljoonan arvoinen eritasoristeys. Ongelma pitää korjata ajan kanssa rajoittamalla haja-asutusalueelle rakentamista.

Mikko Laaksonen · 16 Heinäkuu 2009

Vs: Raideyhteys Porvooseen

PNu sanoi:
yli 140 km/h liikennöitäviltä radoilta tasoristeykset on jo poistettu, joten niillä tätä ongelmaa ei enää voikaan olla.

H1 - tason yli 140 km/h liikennöitäviä ratoja on vain 675 km

H2 ja H3 - tason 110 - 140 km/h liikennöitäviä ratoja on 1823 km + 1002 km eli 2825 km, jolta pääsääntöisesti ei ole poistettu kaikkia tasoristeyksiä.

PNu sanoi:
Harva uskoo etukäteen jäävänsä tasoristeyksessä junan alle, joten vartioidun tasoristeyksen takana sijaitsevasta asunnosta tai mökistä ei olla valmiita maksamaan esimerkiksi kaksinkertaista hintaa verrattuna vastaavaan vartioimattoman tasoristeyksen takana sijaitsevaan.

Tyhmyydestä sakotetaan, kuuluu vanha sanonta. Ikävä juttu vain on, että tässä tapauksessa usein hengellä, terveydellä tai auton romutuksella.

Vartioimattoman tasoristeyksen aiheuttama riski on varsin suuri ja konkreettinen. Nähdäkseni se on niin suuri, että se tulisi erikseen ilmoittaa esim. kiinteistöä myydessä ja sen tulisi vaikuttaa hintaan merkittävästi laskevasti. Itse en kyllä ostaisi tällaista kiinteistöä.

Riskin arvo tuskin on kuitenkaan puolet kiinteistöjen hinnasta.

PNu sanoi:
haja-asutusalueella asuva pakotetaan yhtäkkiä maksamaan miljoonan arvoinen eritasoristeys.

Et ilmeisesti vaivautunut lukemaan ylläolevaa. Ehdotin yllä nimenomaan sitä, että se, mitä tiekunnalta vaaditaan, on turvallinen tasoristeys, ja eritasojen kustannukset jaetaan eri tahojen kesken.

On kohtuutonta, jos yksityistiekunnille sallitaan vaarallisten tasoristeysten ylläpito.
Lienee myös itsestäänselvää että kunnat ja valtio eivät sellaisia saa ylläpitää.

Tässähän koko ajan vaadit yksityistiekunnille oikeutta saada ylläpitää vaarallisia tasoristeyksiä.

Tämä voidaan aivan hyvin rinnastaa esimerkiksi siihen, että vain katsastetulla autolla saa ajaa. Tietyssä vaiheessa katsastuksessa edellytettävät korjaukset ylittävät ko. auton arvon.

Eki · 16 Heinäkuu 2009

Vs: Raideyhteys Porvooseen

R.Silfverberg sanoi:
Kun junan vauhti on yli 120 km/h alkaa syntyä jo turbulenssia ohiajavasta junasta ja se voi aiheuttaa "imun" joka tempaisee ihmisenkin mukanaan.

Tästä on tehty erittäin tieteellinen tutkimus, joka on esitetty Suomen televisiossakin...

:lol:

PNu · 16 Heinäkuu 2009

Vs: Raideyhteys Porvooseen

Mikko Laaksonen sanoi:
H2 ja H3 - tason 110 - 140 km/h liikennöitäviä ratoja on 1823 km + 1002 km eli 2825 km, jolta pääsääntöisesti ei ole poistettu kaikkia tasoristeyksiä.

Myös niiltä on poistettu vilkkaimpia ja vaarallisimpia tasoristeyksiä.

Mikko Laaksonen sanoi:
Tässähän koko ajan vaadit yksityistiekunnille oikeutta saada ylläpitää vaarallisia tasoristeyksiä.

Väite on mieletön. Tietenkään kukaan ei voi vaatia oikeutta ylläpitää vaarallista tasoristeystä.

Erimielisyyttä on vain siitä, ettei tasoristeyksien poistamista voi mielestäni sälyttää yksityisteiden hoitokuntien vastuulle, koska heiltä pääsääntöisesti puuttuu tähän niin asiantuntemus kuin taloudelliset resurssitkin. Lisäksi tasoristeysonnettomuuksissa tienkäyttäjät ovat lähes poikkeuksetta pahemmassa vaarassa kuin junassa olevat. Miksi yksityisteiden hoitokuntien tulisi kantaa vastuu siitä, että joku toinen haluaa liikennöidä heidän kotitiensä läpi valtavan massan ja kilometrin jarrutusmatkan omaavalla laitteella?

TEP70 · 16 Heinäkuu 2009

Vs: Raideyhteys Porvooseen

Mikko Laaksonen sanoi:
Ehkä täytynee korjata: yksityistien pitäjä maksaa RHK:lle turvalaitteen asentamiskustannukset sekä vuosittaisen korvauksen ylläpidosta.

Tämä on korjauksista huolimatta edelleen taloudellisesti täyttä utopiaa.

Ratalain (voimaan 1.1.2008) 18 §:ssa on aikaisempaa järeämpiä työkaluja tasoristeysten poistamiseen, mutta kyllä lähtökohta on se, että radanpitäjä eli valtio vastaa syntyvistä kustannuksista. Jos kustannusvastuu olisi tiekunnilla, ei tässä maassa vuosittain montaa tasoristeystä poistuisi eikä varoituslaitteita yksityisteillä näkyisi.

PNu · 16 Heinäkuu 2009

Vs: Raideyhteys Porvooseen

Mikko Laaksonen sanoi:
On kohtuutonta, jos yksityistiekunnille sallitaan vaarallisten tasoristeysten ylläpito.

Tästä kohtuullisuudesta vielä muutama sana. Tienhoitokunnan tulee luonnollisesti hyväksyä tasoristeyksen poistaminen, jos heille tehdään siitä kohtuullinen tarjous. Kohtuullisuus voi tarkoittaa, että he saavat vaihtoehtoisen reitin, joka merkitsee ajomatkan pidentymistä kilometrillä. Täysin turhat tasoristeykset tulee tietysti myös poistaa. Ei jokainen marjapolku vaadi omaa tasoristeystä. Mutta ei ole kohtuullinen tarjous, jos valinta on tehtävä ruton ja koleran väliltä, joko maksettava sadantuhannen investointi turvalaitteisiin ja ylläpitokulut päälle tai jäätävä täydelliseen liikennemottiin.

Mikko Laaksonen · 16 Heinäkuu 2009

Kiitos TEP70:lle taustoituksesta.

Ratalain 17§ ja 18§ perusteella tasoristeysten turvallisuus on käytännössä RHK:n vastuulla ja kustannukset koituvat RHK:lle. RHK voi vain määritellä rakentamista ja kunnossapitoa koskevia ehtoja perustettaessa tai muutettaessa tasoristeystä. Tienpitäjällä ei ole muita velvoitteita. Laissahan voitaisiin aivan hyvin määritellä tienpitäjä vastaamaan tasoristeykselle vievän tien turvallisuudesta ym.

Muutokset edellyttävät tietysti ratalain ja yksityisteitä koskevien lakien muutoksia.

Joka tapauksessa, lähtökohtana tulisi mielestäni olla nykyisin vain radanpitäjälle kuuluvan vastuun ja erityisesti kustannusten siirtämisestä merkittävältä osin tienpitäjälle.

JSL · 16 Heinäkuu 2009

Eritasot tasoylikäytävien tilalle olisivat erinomainen työllistämiskohde.
Yksityisteitä on vain alueilla, joilla ei ole kaavaa. Ei noi tiekunnat oo mitään rikkaita. Ei kannata luulla, että tieyhdistysten jäsenet olis ökyriistoporvareita. Ihan tavallisia ihmisiä ne on. Sitäpaitsi, jos tehdään rasitustie tai lunastetaan uutta tiepohjaa, ei sejkään mitään halpaa ole. Teitä on ollut ennen junia. Lukekaas Huutokosken-Savonlinnan radan asiakirjoja. Viimeisimmän remontin yhteydessä on poistettu tasoristeyksiä teitä rakentamalla. Kasitien (Vt8) (Marjamäki)-Masku-Nousiainen- ja eteenpäin moottoritiesuunnitelmissa rakennetaan rinnakkaistiet kummallekin puolelle ja yksityistiet yhdistetään niihin. Suunnitelmissa oli maininta maajussien maiden vaihtokaupasta, jossa tilojen maita vaihdellaan, niin, että saman tilan maat olisivat samalla puolen tietä.

Mikko Laaksonen · 16 Heinäkuu 2009

JSL sanoi:
Yksityisteitä on vain alueilla, joilla ei ole kaavaa.

Alueilla, joilla ei ole asemakaavaa. Sen sijaan vahvistettujen (osa)yleiskaavojen ja ranta-asemakaavojen alueilla on yksityisteitä.

JSL sanoi:
Ei noi tiekunnat oo mitään rikkaita. Ei kannata luulla, että tieyhdistysten jäsenet olis ökyriistoporvareita. Ihan tavallisia ihmisiä ne on.

Ei tässä olekaan siitä kysymys. Tavallistenkin ihmisten pitää pystyä osallistua tarvitsemansa infrastruktuurin maksamiseen. Tiekunnassa on kyse tavallaan samasta kuin asunto-osakeyhtiössä: asiallinen ylläpito ja korvausinvestoinnit maksavat. Jos ei haluta hoitaa asioita, jätetään hoitamatta ja kunto rapistuu.

Tasoristeysasioissa olen lukenut mm. Turku - Uusikaupunki ja Turku - Toijala - ratojen tasoristeysraportteja. Niissä edullisin keino tasoristeysten poistamiseen ovat nimenomaan yksityistiejärjestelyt: kulku toista kautta, useita tasoristeyksiä yhdistävä tie, tilusjärjestelyt jotka poistavat peltotien tarpeen.

TEP70 · 17 Heinäkuu 2009

Vs: Raideyhteys Porvooseen

PNu sanoi:
Täysin turhat tasoristeykset tulee tietysti myös poistaa. Ei jokainen marjapolku vaadi omaa tasoristeystä.

Moni tasoristeys näyttää äkkikatsomalta näennäisen turhalta, mutta sen lopullinen poistaminen vaatisi kuitenkin aikamoiset investoinnit. Esimerkkinä vaikkapa tämä Kupari rataosalla Laurila-Rovaniemi. Molemmin puolin on metsää eikä paikalle johda mitään ajettavaa tietä. Tasoristeyksen molemmin puolin on todennäköisesti saman omistajan metsää, jonka rata halkaisee kahteen osaan. Voihan tietysti olla, että joku maanomistaja olisi niin höveli, että tietoimituksessa ilmoittaisi hyväksyvänsä sen, että kulkuyhteys hänen palstansa toiselle puoliskolle poistuu eikä edes vaadi mitään korvauksia. Jos naapurit ovat sopivan vihamielisiä, sille toiselle puolelle ei sitten oikeasti pääse muulla koneella kuin helikopterilla.

Todennäköisempää on, että tämän tasoristeyksen poistamiseksi täytyisi rakentaa pitkä pätkä korvaavaa tietä. Lisäksi tasoristeyksen poistamistarvetta on vaikea perustella, jos se sijaitsee keskellä suoraa hyvin näkemin eikä radan nopeus ole nousemassa. Minä en koskisi tähän paikkaan laisinkaan, vaan suuntaisin varat johonkin vaarallisempaan tasoristeykseen.

PNu · 17 Heinäkuu 2009

Vs: Raideyhteys Porvooseen

TEP70 sanoi:
Moni tasoristeys näyttää äkkikatsomalta näennäisen turhalta, mutta sen lopullinen poistaminen vaatisi kuitenkin aikamoiset investoinnit.

Mutta en sanoisikaan tasoristeystä turhaksi, jos sitä tarvitaan maa- tai metsätalouden harjoittamisen vuoksi. Näissä sitäpaitsi ei liene useimpina päivinä vuodessa minkäänlaista liikennettä, joten ei niistä suurta haittaakaan ole.

Turhiksi sanoisin esim. ratsastus, motocross tai moottorikelkkareittejä, jotka ovat puhdasta huvikäyttöä varten. Tosin nykyään kai näihin vaaditaankin jo erikoislupa.

JSL · 17 Heinäkuu 2009

Tiehoitokunnille voisi tarjota vapaaehtoiselta pohjalta että jos he maksavat vaikka 10% VAARALLISEN tasoristeyksen korvaamisesta sillalla, voitaisiin tälläisiä hankkeita tehdä nopeammin. Kokemusteni mukaan tiekunnat ovat hyvin riitaisia ja kaikkea, joka tuo hiukankin kustannuksia, ei haluta. Juu ja toi tilusjärjestely oli se termi, jota hain. Toisaalta, sellaisen radan, jossa ei ees joka päivä kulje junia ja jonka kohtalo on vaakalaudalla, ali tai yli ei kannata siltoja rakentaa. Uudenkaupungin radan kohtalo pelottaa, joku kaunis päivä Yara ilmoittaa, että he sulkevat tehtaansa. Eipä taida juuri muuta liikennettä tällä hetkellä ollakaan.
Kysymys: Millainen on tilanne, onko Toijala-Turku-Uusikaupunki radan (ylipäätään Turun seudun) tasoristeyksille tapahtumassa mitään?