Teli- ja nivelbussit

Uusi mielenkiintoinen määritelmä tuo "Kunnollinen kaupunki". Uusi todennäköinen pormestarimme haluaa Helsinkiin lisää 200 000 asukasta, kun Helsinki on "liian pieni". Vaalien alla esitettiin myös toisensuuntaisia ajatuksia, kun jokaiseen väliin jo nyt tiiviisti rakennetussa kaupungissa pitää tunkea uusia rakennuksia, jotka eivät mitenkään sovellu Helsingin vanhaan arkkitehtuuriin.

Käytän kaikkia joukkoliikenneävälineitä ja koronan jatkuessa yleensä istumapaikka löytyy helposti. Ja jos koronatilanne on edelleen syksyllä synkkä, niin monella etätöiden tekeminen jatkuu. Tämä saattaa merkitä myös sitä että suuria joukkoliikennehankkeita siirretään, kunnes on vakaampaa tietoa todellisesta joukkoliikennetarpeesta. Itse tulen käyttämään paljon linjan 30 sähköniveltä, kohtahan tiedetään kuinka se toimii. Otan uudistuksen tässä vaiheessa tyytyväisenä vastaan.
 
Viimeksi muokattu:
canis lupus sanoi:
339-DF:lle pitäisi varata joka bussiin hlökohtainen nahkapenkki jotta hän olisi viimeinkin tyytyväinen. Häneltä tuntuu puuttuvan empatiakyky. Ei ajattele vanhuksia ja sairaita yhtään. Joukkoliikennettä on nimenomaan kehitettävä sopivaksi matkustajille vauvasta vaariin ja vain täysmatala kalusto on tasavertainen myös apuvälineitä käyttäville vanhuksille. Suomalainen 20-30 vuotias henkilö vain katsoo tyypillisesti puhelimen ruutua penkillänsä kun vanha kepillinen mummo seisoo vieressä tungoksen keskellä. Kuinkahan monta kertaa olen joutunut kuljettajana kuuluttamaan että matka ei jatku ennen kuin bussiin noussut keppiä käyttävä vanhus on saanut istumapaikan. Siinä sitten ihmetellään
Klikkaa laajentaaksesi...
Kyllä vanhuksille kelpaa etumatala kalusto hyvin. Etumatalissa busseissa on keskimäärin enemmän istumapaikkoja kuin kokomatalissa, jolloin vanhus pääsee todennäköisemmin istumaan ilman kuljettajan painostustakin. Puhelimen tuijottamismahdollisuus on joillekin suurin syy käyttää joukkoliikennettä, koska autoa ajaessa tämä ei onnistu. Bussissa seistessä puhelimen käyttö ei ole kuitenkaan miellyttävää.
 
8.6 sanoi:
...Puhelimen tuijottamismahdollisuus on joillekin suurin syy käyttää joukkoliikennettä, koska autoa ajaessa tämä ei onnistu. ....
Klikkaa laajentaaksesi...

Näyttääpä onnistuvan joillekin vastuuntuntoisille neropateille ja akrobaateille tämäkin toiminto. Silmät valitsevat vuoronperään ajaradan tai puhelimen tarkkailun.Bussipysäkillä seistessä on hyvä katsella ohiajavia henkilöautoja. Prosenttiosuus tätä touhua tekevistä on kaksinumeroinen. Ja näissä autoissa ei ole muita matkustajia.
 
ettäjaa sanoi:
Edellisellä talvikaudella oli 4 lähtöä tunnissa jokaisella linjoista 40, 41, 42 ja 43.
Klikkaa laajentaaksesi...

Näillä oli kuitenkin ruuhkassa 5 lähtöä tunnissa toissatalvena ennen koronaleikkauksia. Ja kuinka julkisissa oli koulujen loputtua aivan silmin nähden enemmän matkustajia, niin voi hyvinkin olla, että syksyllä ollaan lähes normaaleissa matkustajamäärissä mikäli tapausluvut eivät taas ryöpsähdä.
 
Vs: 2021 Uudet bussit

339-DF sanoi:
Kadehdin sellaisia yhteiskuntia, joissa joukkoliikenne tehdään oikeasti autoilun vaihtoehdoksi. Jossa sitä kehitetään oikeasti matkustajien ehdoilla, ja heitä palvelevaksi. Se ei tarkoita sitä, että pahimmassa ruuhkahuipussa on kaikille aina tarjolla istumapaikka, mutta palvelutaso saadaan silti sellaiseksi, että joukkoliikenne on aidosti houkuttelevaa ja että matka-aikakin on, jos ei nyt ihan sama kuin autolla, niin ainakin vain sen verran pitempi, että auto jää talliin, tai jopa autokauppaan.
Klikkaa laajentaaksesi...
Kerrohan ainakin pari esimerkkiä tällaisesta.
 
Vs: 2021 Uudet bussit

vristo sanoi:
Kerrohan ainakin pari esimerkkiä tällaisesta.
Klikkaa laajentaaksesi...

Salomaa sanoi:
Esim. Sveitsistä ja Saksasta löytyy useampikin kaupunki. Jo muistakin maista.
Klikkaa laajentaaksesi...

Jep. Mulla on päällimmäisenä mielessä Zürich, jossa ratikan kyydissä kulkevat niin pukuherrat kuin fiinit daamitkin, ja lähes aina sieltä sen istumapaikankin saa. Vaunut ovat hurjan pitkiä, vuorovälit sen sijaan eivät välttämättä mitään supertiheitä ole (10 min, mutta tietysti aina samalla minuutilla; en tiedä, missä määrin paikalliset sitten aikatauluja katsovat). Poikkeusinfot on hoidettu esimerkillisesti. Verkon keskinopeus ei yllättäen ole mitenkään mullistavan korkea, mutta liikenne tuntuu kuitenkin sujuvalta, kun turhia pysähdyksiä vältetään. Ratikkaa tukee vielä pari trollikkaa, ja kai siellä bussejakin on. Pidempiä matkoja varten on lähijuna. Lipun ostaminen on helppoa, automaatit joka pysäkillä, jotka ottavat käteistä, tietysti. Baselissa en ole itse käynyt, mutta harrastustoverin kertoman perusteella siellä on hyvin samantasoinen joukkoliikenne kuin Zürichissäkin.

Saksassa Berliinin joukkoliikenne on vaikuttavaa, siellä eri tasot toteutuvat esimerkillisesti. On S-Bahn pidemmille matkoille, harvalla asemavälillä ja korkeilla nopeuksilla. On U-Bahn ja ratikat keskitasolle. Berliinin metron asemavälit on paikoin lyhyitä ja keskinopeus sitä myöten kohtuullisen hidas, eli jos haluaa hakea vertailukohtaa Helsingistä, niin U-Bahn olisi laadukas ratikkaverkko, ei "metro". Ja tietysti täydentävää bussiliikennettä. Pidemmillä ja oudommilla matkoilla joutuu kyllä vaihtamaan, parikin kertaa, mutta vaihdotkin ovat pääasiassa jopa turistille selkeitä ja tasaväliset aikataulut auttavat.

Myös Düsseldorfin alueen ratikkaverkko on kattava ja monipuolinen.

Jonkinlaisen erityisen vaikutuksen tekevät sitten pikkukaupungit Saksassa. Miten sellaiseen 25 000 asukkaan tuppukylään voidaan luoda toimiva bussipalvelu? Tupsahdin Döbelnin rautatieasemalle, joka ei ollutkaan, kuten kuvittelin, keskustassa (näin huonosti valmistauduin). Vaan eipä siinä ehtinyt kauaa miettimään, sillä asemalta kulki sitten bussi, toki parin mutkan kautta eikä siellä väkeä juuri ollut, mutta bussi oli kuitenkin. Rupesin kaivelemaan aikatauluja nyt, niin näemmä kahdesti tunnissa, eli ei kovin hyvä vuoroväli, mutta synkattu juniin.
 
Munchenista viimeiset kokemukset, kaupunki johon ei kukaan hullu mene autolla paikallisilta kuuleman mukaan. Ja en myös koskaan mene asumaan hotelliin kun hinnat oli ryöstöhintoja, litran tuoppi 2 kilometrin korkeudessa alppimajassa pari euroa ja kaupungissa hinnat oli kaksin-kolmenkertaiset.

Keskustassa tuntui toimivan erilaiset joukkoliikenteet, sitten jos meni maakuntiin oli kyllä liikennettä mutta se meni tosi harvoin. Liput oli helppo hankkia ja koko systeemi helppo hahmottaa.

Tietysti pyörä se paras vaihtoehto tuolla kun siellä aikamoiset baanat ympäri kaupunkia ja Baijeria. Samoin Dachaussa oli ainakin valtava pyöräparkkitalo joten linkitys S-bahniin helppo pitkältäkin.

Ihan tuppukyliäkin pääsin kokeilemaan kun vaelluksen jälkeen Itävällan puolelta tulimme monella bussilla lopuksi päästen Oberstdorffiin josta olimme lähteneet vaeltamaan. Busseja meni mutta osa meni todella harvoin ja meilläkin oli melkein tunnin odotus viimeiseen bussiin. Bussit olivat selvästi koululaisia varten päivisin ja sitten oli työmatkavuoroja, ihan lonkalta sanoen kun seurasin tilannetta.
 
Lisään vielä että pienen opiskelun jälkeen joukkoliikenne toimii ihan kohtuullisesti esim. Tukholmassa,Tallinnassa ja Pietarissa.
 
Helsinki on nyt kenties vähän erilainen rakenteeltaan. Ei tänne mitään S bahneja ja U bahneja kannata rakentaa. Sen verran on pieni kaupunki. Ja kun aihe nyt kuitenkin käsittää busseja, niin minä en ole noissa edellä mainituissa kaupungeissa törmännyt yhen yhteen puolimatalaan linja-autoon. Sensijaan istumapaikkoja on vielä vähemmän kuin meidän täysmatalassa kalustossa
 
Kun pyydettiin esimerkkejä toimivasta joukkoliikennekaupungista, päätin lyhyesti vastata.
 
canis lupus sanoi:
Ja kun aihe nyt kuitenkin käsittää busseja, niin minä en ole noissa edellä mainituissa kaupungeissa törmännyt yhen yhteen puolimatalaan linja-autoon. Sensijaan istumapaikkoja on vielä vähemmän kuin meidän täysmatalassa kalustossa
Klikkaa laajentaaksesi...

On noissa kaupungeissa sentään bussejakin. En tiedä, miten matalia ovat, mutta eiköhän niissä istumapaikat riitä, kun bussit ovat luonteeltaan sellaisia Seurasaaren-kaksnelosia eli täydentäviä vuoroja, joilla on vain vähän käyttäjiä.
 
Kyllähän Helsingissäkin keskustan sisäinen joukkoliikenne on toimivaa ja houkuttelevaa.

Meillä on vaan tää kehätievyöhyke joka on Smith-Polvisen hengessä tehty ja suurin osa seudun asukkaista asuu täällä. Ei tänne saa houkuttelevaa joukkoliikennettä muuten kuin ehkä keskustan suuntaan, joukkoja ei vaan ole riittävästi.
 
Sinun täytyy kirjautua sisään tai rekisteröityä voidaksesi vastata viestiin.
Takaisin
Ylös