Teli- ja nivelbussit

Vs: 2021 Uudet bussit

Eipä ole ollut ongelma ainakaan metroissa...

Tämä oli varmaan vitsi? Ei kai kukaan tosissaan vertaa metron ja bussin matkustusmukavuutta toisiinsa ja totea, että istumapaikkojen merkitys on yhtä suuri/pieni.
 
Vs: 2021 Uudet bussit

Voipi olla, että jos niitä istuimia ei ole tarjolla, niin sitten ei tule matkustajiakaan.

Voipi olla, että jos bussiin ei mahdu kyytiin, niin sitten ei tule matkustajiakaan. Ihanan pinttynyt tämä ajatus että bussilinja ei voisi olla ruuhkainen ja tukkoinen.
 
Vs: 2021 Uudet bussit

Voipi olla, että jos bussiin ei mahdu kyytiin, niin sitten ei tule matkustajiakaan. Ihanan pinttynyt tämä ajatus että bussilinja ei voisi olla ruuhkainen ja tukkoinen.

Jos bussiin ei mahdu kyytiin, korvataan se raideliikenteellä eikä laiteta matkustajia seisomaan.
 
Vs: 2021 Uudet bussit

Jos bussiin ei mahdu kyytiin, korvataan se raideliikenteellä eikä laiteta matkustajia seisomaan.

Raideliikenneprojektin suorittaminen alusta loppuun kestää vähintään vuosikymmenen (+poliittinen neliraajajarrutus, rahoitus jne), kyllä siinä on tehokkaalle kaupunkibussiliikenteelle lokero. Kuljetetaan ihmisiä sinne minne ne ihmiset haluavat mennä, parhaalla tavalla mikä on juuri nyt toteutettavissa.
 
Kun keskustelu lähti liikkeelle siitä kuinka uusien runkolinjojen niveliin vaadittiin 2 paikkaa vähemmän kuin teleihin yleensä, on hyvä muistaa ettei siinä ehdontahtoen valittu seisomapaikkoja istumapaikkojen sijaan, vaan haluttiin sähkökalustoa. Ja koska sähkötelit olivat vasta tekemässä tuloaan silloin, ei niitä voinut vaatia kilpailutuksessa, vaan nivelet olivat ainoat pätkiä isommat.

Ei ole ihme että istumapaikkoja on vähemmän, kun nivel on bussin pituudesta melkein saman kuin se lisäpituus, jonka siitä bussille saa, ja kaksilehtinen takaovi vie lisäksi penkkirivin. Takaoveakin vastapäätä on lastenvaunupaikat, jotka muuttaa istuimia läpällisiksi. Nivelen sisäpuoli ei kuitenkaan ole ihan koko penkkirivin mittainen eli ehkä sijoittamalla penkkejä selkä niveltä päin saataisiin edes vähän enemmän istumapaikkoja. Amerikassa tällaisia näyttäisi olevan. Lisäksi koska nivel leviää hieman jalkojen korkeudella, penkkien sijoittaminen tuohon ei veisi pelkästään seisomapinta-alaa. Amerikassa bussit on kai pari senttiä leveämpiä, muttei niin paljoa että sillä olisi vaikutusta. Jos käytävä onkin liian ahdas, penkkien sijoittaminen edes toiselle puolelle olisi jo kuitenkin parannusta.
 
Vs: 2021 Uudet bussit

Tämä oli varmaan vitsi? Ei kai kukaan tosissaan vertaa metron ja bussin matkustusmukavuutta toisiinsa ja totea, että istumapaikkojen merkitys on yhtä suuri/pieni.

En vertaakaan matkustusmukavuutta, mutta istumapaikkojen merkitys on pääasiallisesti riippuvainen matkan pituudesta. Jos tangot ovat aseteltu oikein bussissa, kyllä sielläkin pystyy ihan hyvin seisomaan t. olen käyttänyt 550:ä ruuhkassa. Jos matkustajat odottavat aina löytävänsä ruuhkassakin istumapaikan niin voivat vaikka vaihtaa takseihin, koska sellaista palvelua ei ole kannattava tuottaa 2,80€ hintaisilla lipuilla.

Ja vielä lisäksi se, että ruuhkan ulkopuolella telin/nivelen verran istuimia pitäisi riittää melkein aina 40:n vuoroväleillä.
 
Vs: 2021 Uudet bussit

En vertaakaan matkustusmukavuutta, mutta istumapaikkojen merkitys on pääasiallisesti riippuvainen matkan pituudesta. Jos tangot ovat aseteltu oikein bussissa, kyllä sielläkin pystyy ihan hyvin seisomaan t. olen käyttänyt 550:ä ruuhkassa. Jos matkustajat odottavat aina löytävänsä ruuhkassakin istumapaikan niin voivat vaikka vaihtaa takseihin, koska sellaista palvelua ei ole kannattava tuottaa 2,80€ hintaisilla lipuilla.

Ja vielä lisäksi se, että ruuhkan ulkopuolella telin/nivelen verran istuimia pitäisi riittää melkein aina 40:n vuoroväleillä.

Minusta tämä ajatuksesi on kamala. Matkustusmukavuudella ei ole väliä ja bussissa ”pystyy” seisomaan. Ja jos tämä laaduttomuus ei kelpaa, niin sitten ei kuulu Höselin kohderyhmään ollenkaan.

Ymmärrän kyllä, mistä tällainen ajatusmaailma kumpuaa – esimerkin voima on niin vahva. Sillä juuri tuolla tavallahan meidän joukkoliikenne pyörii. Vain juhlapuheissa jaksetaan välillä höpötellä jotain tyhjänpäiväistä laadusta ja houkuttelevuudesta. Mutta totuus on sitten se, että niille köyhille ja kipeille, joilla ei ole varaa ajaa autolla tai terveyttä polkea fillarilla, on pakko järjestää minimikuluilla jotain sellaista jonkinlaiset vähimmäistarpeet tyydyttävää liikennettä, jossa olennaista on se, että busseissa pystyy seisomaan, kunhan on ne tukitangot. Ja jos siellä sattuu sitten kurvissa kaatumaan, niin mitäpä sekään haittaa. Pääsehän sieltä lattialta omin jaloin ylös, eikä ihminen kaikkia niitä 32 hammastakaan välttämättä tarvitse. Eikö niin?

Kadehdin sellaisia yhteiskuntia, joissa joukkoliikenne tehdään oikeasti autoilun vaihtoehdoksi. Jossa sitä kehitetään oikeasti matkustajien ehdoilla, ja heitä palvelevaksi. Se ei tarkoita sitä, että pahimmassa ruuhkahuipussa on kaikille aina tarjolla istumapaikka, mutta palvelutaso saadaan silti sellaiseksi, että joukkoliikenne on aidosti houkuttelevaa ja että matka-aikakin on, jos ei nyt ihan sama kuin autolla, niin ainakin vain sen verran pitempi, että auto jää talliin, tai jopa autokauppaan.

Toisaalta ymmärrän, että tuollainen ajatusmaailma on meillä Suomessa niin kovin vieras, ettei tuollaista osaa edes kaivata. Siitähän ne takavuosien hassut ”Euroopan paras joukkoliikenne” -vitsitkin saivat alkunsa. Kun ei paremmasta tiedä, tyytyy sellaiseenkin, jota muu maailma pitää umpisurkeana. Vielä ikävämpää on se, kun tuollainen ajatusmaailma leviää myös ammattilaisina itseään pitäviin, kuten meilläkin on monessa tapauksessa tainnut varsinkin takavuosina käydä.
 
339-DF:lle pitäisi varata joka bussiin hlökohtainen nahkapenkki jotta hän olisi viimeinkin tyytyväinen. Häneltä tuntuu puuttuvan empatiakyky. Ei ajattele vanhuksia ja sairaita yhtään. Joukkoliikennettä on nimenomaan kehitettävä sopivaksi matkustajille vauvasta vaariin ja vain täysmatala kalusto on tasavertainen myös apuvälineitä käyttäville vanhuksille. Suomalainen 20-30 vuotias henkilö vain katsoo tyypillisesti puhelimen ruutua penkillänsä kun vanha kepillinen mummo seisoo vieressä tungoksen keskellä. Kuinkahan monta kertaa olen joutunut kuljettajana kuuluttamaan että matka ei jatku ennen kuin bussiin noussut keppiä käyttävä vanhus on saanut istumapaikan. Siinä sitten ihmetellään
 
339-DF:lle pitäisi varata joka bussiin hlökohtainen nahkapenkki jotta hän olisi viimeinkin tyytyväinen. Häneltä tuntuu puuttuvan empatiakyky. Ei ajattele vanhuksia ja sairaita yhtään. Joukkoliikennettä on nimenomaan kehitettävä sopivaksi matkustajille vauvasta vaariin ja vain täysmatala kalusto on tasavertainen myös apuvälineitä käyttäville vanhuksille. Suomalainen 20-30 vuotias henkilö vain katsoo tyypillisesti puhelimen ruutua penkillänsä kun vanha kepillinen mummo seisoo vieressä tungoksen keskellä. Kuinkahan monta kertaa olen joutunut kuljettajana kuuluttamaan että matka ei jatku ennen kuin bussiin noussut keppiä käyttävä vanhus on saanut istumapaikan. Siinä sitten ihmetellään

En ole 339-DF, mutta en ole saanut samanlaista käsitystä hänen ajatuksistaan. Hän on kritisoinut pienkalustolinjoja ja ne ehkä vievät ovelta ovella, mutta eivät ole muuten helppoja liikuntaesteisten käyttää.
 
Joukkoliikenne on houkuttelevaa ja aidosti autoilun vaihtoehto ulkoisista syistä, eli kaupunkirakenteesta. Suomessa joukkoliikenne on yli 90-prosenttisesti harrastelua koska täällä ei ylipäätänsä suostuta rakentamaan kunnollista kaupunkirakennetta. Helsingissäkin alkaa taas olla vallassa kaupungistumisen vastaisuus hetkellisen kirityksen jälkeen.

Hyvässä kaupunkiympäristössä on paljon ihmisiä ja matkakohteet lähellä, joten tilava bussi on erinomaista palvelua. Istumapaikkapäähänpinttymä toisi vain ahtaita käytäviä ja hidastelua, kun kapeista käytävistä ja ovista on mahdoton päästä ulos jos siellä on muitakin ihmisiä.
 
Vs: 2021 Uudet bussit

Raideliikenneprojektin suorittaminen alusta loppuun kestää vähintään vuosikymmenen (+poliittinen neliraajajarrutus, rahoitus jne), kyllä siinä on tehokkaalle kaupunkibussiliikenteelle lokero. Kuljetetaan ihmisiä sinne minne ne ihmiset haluavat mennä, parhaalla tavalla mikä on juuri nyt toteutettavissa.

Raideliikenteen tarve ei tule kenellekään yllätyksenä, vaan suunnittelu voidaan aloittaa kauan ennen kuin tarve muodostuu. Ja jos silti ei saada suunniteltua raideliikennettä, tulee busseja lisätä juuri niin paljon että joukkoliikenteessä on jokaiselle istumapaikka. Minulla on ilmainen autopaikka odottamassa ulko-oven edessä sitä että vain ottaisin sen käyttöön, ja sama tilanne on useimmilla muillakin joukkoliikenteen käyttäjillä.
 
Vs: 2021 Uudet bussit

Raideliikenteen tarve ei tule kenellekään yllätyksenä, vaan suunnittelu voidaan aloittaa kauan ennen kuin tarve muodostuu. Ja jos silti ei saada suunniteltua raideliikennettä, tulee busseja lisätä juuri niin paljon että joukkoliikenteessä on jokaiselle istumapaikka. Minulla on ilmainen autopaikka odottamassa ulko-oven edessä, ja sama tilanne on useimmilla muillakin joukkoliikenteen käyttäjillä.

Nää lähiöt joissa pihat pursuaa pysäköintiä on lähtökohtaisesti menetettyjä tapauksia suurimmalle osalle joukkoliikennettä. Hädin tuskin keskustan suuntainen liikenne voisi olla kilpailukykyinen, sattumoisin juuri siksi että keskusta ei pursua pysäköintiä ja sinne on muutenkin suhteellisen hankala autoilla. Toki etäisyydet ovat silloinkin suuria ja se perustelee maaseutuliikenteen tyyppisen istumapaikkavaltaisen palvelun, maaseutuahan tämä on. Samasta syystä raideliikennekin jää suunnittelematta, kun se pitkää sivua vähäisillä istumapaikoille mahtuvilla matkustajamäärillä kyntävä bussiliikennekin kituu ja nielee loputtomasti joukkoliikennetukia. Maaseutuliikenne á 2,80€ on kovin huono taloudellinen yhtälö.

Toimiva joukkoliikenne vaatii kunnollista kaupunkia ja sitä ei Suomessa juuri ole eikä lisää tule.
 
Tein muuten vähän laskelmia liittyen tuohon istumapaikkojen määrään Haagan ja Kannelmäen suunnan linjoilla. Edellisellä talvikaudella oli 4 lähtöä tunnissa jokaisella linjoista 40, 41, 42 ja 43. Näistä 40-42 ajettiin A2-busseilla ja 43 C:llä eli 12 A2:ta ja 4 C:tä huipputunnissa. Ensi talvikaudella 40:llä on noin 7-9 lähtöä huipputunnissa eli 7-9 – sanotaan 8 – D-tyypin bussia tunnissa. Lisäksi 41 ja 42 ajetaan A1 tai A2 tyypin busseilla.

Jos lasketaan minimipaikkamäärien perusteella paikkamäärät niin viime talvena olisi ollut 656 paikka tunnissa ja nyt olisi 608-672 (täysin A1-täysin A2) eli samaa luokkaa. Lisäksi on huomioitava, että tämä linjaryhmä ei enää palvele Kuninkaantammea, joten sen myötä matkustajatkin vähenevät vähän.

Pointtina tässä on, että istumapaikkojen määrä pysyy melko samana, eikä vähene mistä olet nyt valittanut. Lisäksi niille jotka (jo nyt luultavasti) seisovat jää enemmän tilaa, mikä samalla mahdollistaa sen että yksittäisissä satunnaisesti kuormittuneissa vuoroissa on tarpeeksi tilaa ainakin sitten seisoa.

Vielä viimeiseksi, jos nostat esille tuon luvun 608, niin sekin on itse asiassa jo varmasti liian matala, koska Nobinan hankkimissa A1-tyypin busseissa on 4+3 paikkaa vaadittua minimiä enemmän. 608 paikkaa nousisi siis 664 paikkaan tunnissa.
 
Takaisin
Ylös