Kyllä muinaiset keskiakselivetoiset Volvo B10MA-niveletkin jäivät jumiin mäkiin, ja monesti samoihin kohtiin kuin nykyäänkin.
Tämä on muuten ihan totta. Mä itse asiassa asuin Munkkivuoressa muutaman vuoden aikana jolloin näitä vielä oli, ja nehän seisoi jatkuvasti jumissa Ulvilantien mäissä. Koko bussi oli silloin niin epäluotettava, että moni käveli ratikan pysäkille, minäkin.
Renkaiden kunnolla on suuri merkitys siihen, miten sähköbussi pärjää ongelmakeleillä. Itse olen ajanut samana päivänä kahta samanlaista sähkönivelbussia, joiden renkaiden kunnossa oli selvä ero. Toisella ei ollut mitään ongelmaa ja toinen taas jäi jumiin joka paikkaan.
No tämän pitäisi olla aika helposti ratkaistavissa, ja vaikka sitten niin, että laitetaan talveksi priimat renkaat alle ja vaikka sitten vaihtetaan keväällä takaisin ne huonommassa kunnossa olevat, joita ei kuitenkaan vielä heitetä roskiin, kun pitää säästää.
Jos muistan oikein, niin näissä taisi ylipäätään olla aluksi sellanenkin ongelma, että renkaat olivat jotain huonoja halpiksia. Joista sitten kuitenkin luovuttiin jossain kohtaa, kun todettiin, ettei siitä mitään tule.
Toki koulutuksella on suuri merkitys ja mielestäni kuljettajakoulutusyhtiöiden olisi syytä harkita nivelbussien hankkimista koulutuskalustoonsa.
Olisiko kuitenkin järkevämpää luopua nivelbusseista ainakin sellaisilla linjoilla, missä on hankalia katuosuuksia?
Osaatko sanoa, miksi Helsingissä ylläpidetään ja jopa laajennetaan tästä vielä askelta vanhentuneempaa tekniikkaa joka perustuu ajolankoihin? Eikö junia ja ratikoita voisi ladata yöllä varikolla ja säästyisi kalliit ja vikaherkät ajolangat ja ylimitoitetut muuntoasemapömpelit katukuvasta?
Hauska heitto. Maailmallahan on akkuratikoita ja Vantaallekin niitä jonkinlaisen puolipakon edessä puuhattiin, tosin saa nyt nähdä miten sen asian kanssa käy. On myös sellaisia akkuratikoita, joilla ei ajeta vain jonkin kauniin aukion tai hankalan risteyksen yli akuilla, vaan ihan pidempääkin matkaa. Ne akut vaan on vielä hirvittävän isoja ja raskaita, joten tämä vanha ajolankatekniikka on yhä vielä kilpailukykyinen. Jonakin päivänä voi hyvin olla, ettei enää ole, ja sittenhän päästään helpommalla, kun on vain akkuratikoita. En usko, että kukaan jää kaipaamaan ajolankoja ja sähkönsyöttöasemia sinä päivänä kun akkuratikka pystyy ajamaan sen 20 tuntia putkeen niin, että pienikokoinen akku ei vie matkustajapaikkoja eikä nosta vaunun painoa liikaa.
Tässä nyt kuitenkin erona kumipyöräpuoleen on se, että siellä ihan oikeasti on näitä liikennöitsijoiden ihan itse omasta halustaan käyttöön ottamia akkubusseja, joille riittää lataus yöllä varikolla ja sitten voi ajella päivän mittaan sen mitä tarviikin. Niiden on oltava myös taloudellisesti kilpailukykyisiä, muutenhan liikennöitsijät ei niit hankkisi. Nivelbusseja ei taida löytyä, mutta ei se nivel nyt voi siinä keskeinen asia olla – ajetaan sitten ilman niveltä, kuten ennenkin.