Teli- ja nivelbussit

Kertokaas sähköbusseja ajaneet, minkälaisia kulutuslukemia saatte eri keleillä?
Nivelbussin kulutus kesällä aavistuksen yli 1kwh/km, talvella vaihtelee 1,5-1,8kwh/km riippuen säästä ja kelistä.

Mun henkilöauton kulutus on kesällä ~15kwh/100km, yli tai alle, ja talvella aavistuksen yli 20kwh/100km. Ajelen lähinnä maantietä ja moottoritietä.
 
Niiden Bydi haitarien käyttöiäksi oli muistaakseni suunniteltu 20 vuotta ellei yli.
Lienee parempi hankkia bussi, jonne mahtuu yhdet lastenvaunut ja joka kulkee perille, kuin bussi, jonne mahtuu kolmet lastenvaunut ja joka ei pääse perille.
Yksi ehdotus olisi leikellä nyt käyttöä vailla olevia runko scaaloja halki ja hitstata yhteen. Näin saisi ainakin sen 14m bussin. Ja varmasti toimisi pitkään ja luotettavasti bydi vuorojen välissä.
 
Mä näkisin asian niin, että jos pitää ajaa haitareilla, niin sitten pitää ajaa nelivetohaitareilla. Jos se maksaa liikaa, sitten ei ajeta haitareilla.

Samoin näkisin, että pysäkkilataus on menneisyyden ratkaisu, jota ei pidä lähteä toteuttamaan, ja jos ei ole saatavilla varikkoladattava haitaria, niin sitten ei ajeta haitareilla.
Nelivetohaitareista täysin samaa mieltä. Oikein toteutettuna, niillä on jopa potentiaali vähentää energiankulutusta kasvattamisen sijaan, toisin kuin Hesarin artikkelissa mainitaan, eikä niiden sähkötekniikalla nyt pitäisi hirveästi kalliimpiakaan olla valmistaa, kunhan olisi volyymia.

Pysäkkilatauksesta sitten täysin päinvastaista mieltä. Ainoastaan varikkoladattavat bussit johtavat tarpeettoman painaviin busseihin, jotka siten kuluttavat katuja tarpeettomasti. Muistanko oikein, että kadun kuluminen oli mallinnettua akselipainon kolmanteen potenssiin? Käsittääkseni myös näitä varikkoladattavia busseja on myös tarpeen ajella varikolle ladattavaksi kesken päivän, kun ei ainakaan koko päivää voi kuitenkaan ajella?

Näistä ensimmäinen kasvattaa kaupungin kuluja (ei näy HSL:n budjetissa), jälkimmäinen suoraa HSL:n kuluja.

Alun Linkkerit eivät missään mielessä olleet optimaalisia, mutta en jaksa uskoa, että akkujen kasvattaminen nykyisestä olisi hirveästi sen optimaalisempaa. Siispä latureita päätepysäkeille, ja niitä käyttöön tarvittaessa. Optimi löytyy sitten jostain kohtaa joskus.
 
Kertokaapa asiasta varmasti tietävät, minkälaiset akselipainot sähköhaitareilla on rekisteriotteessa ja todellisuudessa.
 
Pysäkkilatauksesta sitten täysin päinvastaista mieltä. Ainoastaan varikkoladattavat bussit johtavat tarpeettoman painaviin busseihin, jotka siten kuluttavat katuja tarpeettomasti. Muistanko oikein, että kadun kuluminen oli mallinnettua akselipainon kolmanteen potenssiin? Käsittääkseni myös näitä varikkoladattavia busseja on myös tarpeen ajella varikolle ladattavaksi kesken päivän, kun ei ainakaan koko päivää voi kuitenkaan ajella?
Pikaladattavat bussit toki aiheuttavat aika vahvaa kulumaa latureittensa kohdalla, mikä puolestaan aiheuttaa oman problematiikkansa siinä vaiheessa, kun katu pitää kohdalta uusia. Lentoasemalla näkyy vahvimmin 570 laturilla syvät painaumat (tosin helpottaa varmaan auton asettamista oikeaan kohtaan suhteessa laturiin). Varikkoladattavia kuitenkin pystytään ajamaan tarpeeksi pitkään, eikä esim. PL ole vaivautunut hankkimaan Leppävaaran linjojen autoihin pikalatausmahdollisuutta, vaikka varikkoladattaviinkin sen varmasti saisi. Nivelissä pysäkkilataus on (vielä) pakollinen paha, mutta kyllä se silti mielestäni alittaa nivelen hyödyt.
 
Siitä vain laskemaan, kumpi maksaa enemmän; 1 tonni / 5% lisäpainoa ja karkeasti 25k€ / 5% kalliimpi bussi (200 kWh suurempi akku) per bussi, vai lataustolppien asentaminen ja ylläpito kaikille päätepysäkeille?
 
Niiden Bydi haitarien käyttöiäksi oli muistaakseni suunniteltu 20 vuotta ellei yli.

16 vuotta on kuitenkin ikärajoitus bussikalustolle HSL-liikenteessä, eikä sähköisyyden takia busseille ole annettu pitempää käyttöikää kai kuin Tampereella ja sielläkin vain 18 vuoteen asti.

Jos Bydin myyjä tai maahantuoja tuollaista sanoo niin siihen kannattaa suhtautua vain myyntipuheena. Nää nivelet kuitenkin natisivat jo uusina.
 
16 vuotta on kuitenkin ikärajoitus bussikalustolle HSL-liikenteessä, eikä sähköisyyden takia busseille ole annettu pitempää käyttöikää kai kuin Tampereella ja sielläkin vain 18 vuoteen asti.

Jos Bydin myyjä tai maahantuoja tuollaista sanoo niin siihen kannattaa suhtautua vain myyntipuheena. Nää nivelet kuitenkin natisivat jo uusina.
Muistaakseni sähköautojen ikäraja on 18-vuotta.
 
Traficomin julkiset ajoneuvotiedot kertovat seuraavaa tieliikennemassoista (esimerkkiautona Nobina 1247, rek.tunnus CPG-179):

1. akseli 7100 kg
2. akseli 10000 kg
3. akseli 11500 kg (teknisesti suurin sallittu 12000 kg, mutta Suomen laki ei salli kuin 11500 kg vetävälle akselille ilman poikkeuslupaa)

Omamassaa Traficomin mukaan 20383 kg ja suuin sallittu kokonaismassa 28000 kg. Järjestelmä ei kerro, miten omamassa jakautuu akseleittain.

Tämmöiset tiedot nopealla tarkastelulla.
 
Takaisin
Ylös