Turun pikaraitiotien yleissuunnitelma käynnistyy

Näin pitkälle ollaan menty raitiotietä vastustavassa kampanjoinnissa:

Suoraan sanottuna todella lapsellista. Kolareilla pelottelu ei ole mikään argumentti, kun maailma on täynnä raitioteitä. Esimerkiksi Tampereellakaan ei ole ollut kuin vaan pari kolaritapausta. Eipä Helsingissäkään ole tainneet raitiovaunut muutenkaan muodostua miksikään merkittäväksi auto-onnettomuuksien aiheuttajaksi (ja jos on, suurimmassa osassa tapauksia vika on ollut autoilijan.) Tämä kampanja ratikkaa vastaan taitaa olla menossa samanlaiseksi mitä Tampereella aikanaan, "ratikka ajaa kuuron ihmisen päältä", "liito-oravat kuolee", "lapsille ei ole varaa ostaa joululahjoja" yms. Jos kerran halutaan argumentoida ratikkaa vastaan, pitäisi käyttää kunnollisia argumentteja, kuten hinta, matkustajakysyntä, yms. Jos tällaiset argumentit eivät pure ja pitää mennä populismin puolelle, kertoo se juuri siitä, että Turkuun juuri nimenomaan tarvitaan ratikka.
 
Tai sitten se kertoo siitä, että kyseinen puolue ei ylipäänsä vastusta raitiotietä rationaalisista syistä vaan ideologisista syistä. Ylellä oli aikasemmin tänään myös juttu Ylöjärven ratikasta, ja sen suosiosta ehdokkaiden keskuudessa. Ratikkaa vastustavat esittävät lähijunaa vaihtoehtona. Samaa argumenttia voisi ihan hyvin käyttää Turussa. Kulkeehan Varissuon laidalta jo raiteet keskustan laidalle. Jonkinlaisia rationaalisia argumentteja ratikkaa vastaan löytyy, mutta niitä ei vain haluta käyttää.
 
Varissuota ei voi oikein verrata Ylöjärveen koska Ylöjärvi on aika paljon kauempana kunkin kaupungin keskustasta. Varissuo on samalla etäisyydellä keskustasta kuin Hervanta.
Perussuomalaiset vastustavat kategorisesti uusia raideliikennehankkeita ylipäänsä. Bussi on ainoa joukkoliikenneväline joka heille kelpaa.
 
Varissuota ei voi oikein verrata Ylöjärveen koska Ylöjärvi on aika paljon kauempana kunkin kaupungin keskustasta. Varissuo on samalla etäisyydellä keskustasta kuin Hervanta.
Perussuomalaiset vastustavat kategorisesti uusia raideliikennehankkeita ylipäänsä. Bussi on ainoa joukkoliikenneväline joka heille kelpaa.
Onhan tuo joksenkin totta. Argumentti olisi kuitenkin mahdollista tehdä, ja olisi mahdollista yrittää tarjota edes jonkinlaista järkevää vaihtoehtoa tuollaisen kampanjan sijaan. Sen sijaan, kuten sanot, raidehankkeita vastustetaan kategorisesti.
 
TS on nyt selvittänyt ketkä kanpanjaa rahoittivat Turkulaisliikemiehet rahoittivat kuntavaaleissa raitiotien vastustajia. Artikkeli on maksumuurin takana, mutta nimet on mainittu artikkelia somessa jaettaessa ja ne ovat Benito Casagrande, Rauno Puolimatka, Heikki Salmela ja Heikki Vaiste.

Turkulaista politiikkaa ja meininkiä seuraaville eivät nämä nimet taida tulla suurena yllätyksenä. Hienoa, että Turun Sanomilla riitti mielenkiintoa selvittää asia, edes turvallisen ajan kuluttua vaaleista.
 
TS on nyt selvittänyt ketkä kanpanjaa rahoittivat Turkulaisliikemiehet rahoittivat kuntavaaleissa raitiotien vastustajia. Artikkeli on maksumuurin takana, mutta nimet on mainittu artikkelia somessa jaettaessa ja ne ovat Benito Casagrande, Rauno Puolimatka, Heikki Salmela ja Heikki Vaiste.
Kokoomuslaisia eläkeukkoja kaikki tyynni. Salmelan Hessu on tunnettu Hesburger-mies ja muut muuten vaan kovia miljonäärejä, joilla on rahaa ja sitä kautta paikallispoliittista vaikutusvaltaa omiin kiinteistökeinotteluhankkeisiin.
 
Kokoomuslaisia eläkeukkoja kaikki tyynni. Salmelan Hessu on tunnettu Hesburger-mies ja muut muuten vaan kovia miljonäärejä, joilla on rahaa ja sitä kautta paikallispoliittista vaikutusvaltaa omiin kiinteistökeinotteluhankkeisiin.
Mä en ymmärrä niiden logiikkaa vaan tässä ollenkaan. Kiinteistöjen arvolla on tapana nousta, jos tulee ratikka. Se supermegahyperubussihassuttelu ei nosta minkään arvoa missään. Eikö näiden ukkojen siis kannattaisi ennemmin lobata ratikan puolesta?
 
Mä en ymmärrä niiden logiikkaa vaan tässä ollenkaan. Kiinteistöjen arvolla on tapana nousta, jos tulee ratikka. Se supermegahyperubussihassuttelu ei nosta minkään arvoa missään. Eikö näiden ukkojen siis kannattaisi ennemmin lobata ratikan puolesta?
Olisiko niin että heidän (vastustajien) osakkeet ja kiinteistöt eivät satukkaan olemaan suunniteltujen ratikkareittien varrella ja ymmärtävät että niiden haluttaviuus laskee verrattuna ratikkareitin varrella oleviin.
Ei Turkuun kannata missään nimessä ratikkaa rakentaa, sehän saattaisi syödä Tampereen vetovoimaisuutta kasvavana ja nykyaikaisena kaupunkina jonka osasyy ratikkakin pitkälti on..
 
Turun raitiotiesuunnitelmassa on tehty kolme ratkaisevaa virhettä.
1. Sitä on kutsuttu raitiotieksi eikä esimerkiksi kevytjunaksi tai Pika-Föliksi. Niin kauan kuin Turussa on voimissaan ihmisiä, jotka muistavat vanhan, kapearaiteisen, mutkikkaan ja kalustonsa puolesta suurelta osin romukuntoisen raitsikkaverkon, on sanalla "raitiovaunu" liian monelle turkulaiselle huono kaiku
2. Sen puolestapuhujiksi ei ole onnistuttu houkuttelemaan merkittäviä rahahanojen aukojia
3. Sen ensimmäinen linjaus on johdettu monessa mielessä ikävän kaiun saaneelle Varissuolle, sen sijaan, että olisi ryhdytty suunnittelemaan uusia kaupunginosia kevytjunan reitin varrelle.

Monta muutakin ongelmakohtaa on, mutta ehkäpä niiden yli päästään. Tai ali -ainakin Kupittaan ja Tyksin vaiheilla rata saattaisi olla fiksuinta kaivaa tunneliin, koska katuverkko yksinkertaisesti on nopealle kiskokulkuneuvolle liian ahdas.
 
Hassua tämä kyllä ajatteluna, muualla toimii erittäin hyvin.
 
Viimeksi muokattu:
Turun raitiotiesuunnitelmassa on tehty kolme ratkaisevaa virhettä.
1. Sitä on kutsuttu raitiotieksi eikä esimerkiksi kevytjunaksi tai Pika-Föliksi. Niin kauan kuin Turussa on voimissaan ihmisiä, jotka muistavat vanhan, kapearaiteisen, mutkikkaan ja kalustonsa puolesta suurelta osin romukuntoisen raitsikkaverkon, on sanalla "raitiovaunu" liian monelle turkulaiselle huono kaiku
2. Sen puolestapuhujiksi ei ole onnistuttu houkuttelemaan merkittäviä rahahanojen aukojia
3. Sen ensimmäinen linjaus on johdettu monessa mielessä ikävän kaiun saaneelle Varissuolle, sen sijaan, että olisi ryhdytty suunnittelemaan uusia kaupunginosia kevytjunan reitin varrelle.

Monta muutakin ongelmakohtaa on, mutta ehkäpä niiden yli päästään. Tai ali -ainakin Kupittaan ja Tyksin vaiheilla rata saattaisi olla fiksuinta kaivaa tunneliin, koska katuverkko yksinkertaisesti on nopealle kiskokulkuneuvolle liian ahdas.
Kalustonsa puolesta vanha systeemi ei ollut "romukuntoinen": jos linja 2 olisi säilynyt 1960/70-luvun lakkautusaallosta, kuten yhdessä vaiheessa ajateltiin, 18 uusinta moottorivaunua olisivat olleet täysin kelvollisia liikennöimään vähintään kymmenen vuotta lisää. Samalla on tosin sanottava, että vaunuista uusimmat, ns. aavevaunut tiettävästi olivat olennaisesti harrastajien keskuudessa saamaansa jälkimainetta huonompia, ennen kaikkea vikaantumisherkkyytensä osalta.

Samaa mieltä olen erityisesti mielikuva- ja brändäyspuolesta. Ei nämä väännöt faktoihin perustu, vaan mielikuviin ja myyttien voimaan. Pohjoismaisia kaupunkeja, joissa raitiotie hävitettiin aikoinaan aivan kokonaan ja joihin se on saatu palautettua, on täsmälleen kolme (Bergen, Aarhus, Odense), ja kaikissa palautus oli mahdollista vain myymällä uusi liikenneväline kaupunkilaisille toisella nimellä. Bergenissä puhuttiin kaupunkiradasta (bybane) eikä raitiotiestä (trikk / sporvei), ja Aarhusissa ja Odensessa kevytradasta (letbane) eikä raitiotiestä (sporvej). Jos olisi käytetty nimeä raitiotie, olisi tahrittu kaupunkien poliittinen mytologia, jonka mukaan menneiden sukupolvien päättäjät - ja niiden edustamat puolueet, jotka pitkälti yhä ovat vallassa - eivät koskaan tee virheitä. Vertailuksi: Saksassa ratikkaa ei ole tällä vuosituhannella saatu palautettua/toteutettua yhteenkään uuteen tai uusvanhaan ratikkakaupunkiin, ellei lasketa "vippaskonstia", Karlsruhen ratikkasysteemin laajenemista valtiollisen rautatieverkon kautta myös erinäisiin lähialueen kaupunkeihin.
 
Turussahan on puhuttu pikaraitiotiestä erotuksena vanhaan raitiotiehen, mutta kovin tehokasta brändäys ei ole ollut, sillä ratikkasuunnittelu oon tapahtunut aika lailla piilossa ennen nyt käynnissä olevaa toteutussuunnitteluvaihetta. Käsittääkseni raitiotiekeskustelu Turussa lähti aktiivisten kansalaisten piiristä jo joskus 1990-luvun alussa, ja tätä taustaa vasten on ymmärrettävää, että asiasta puhuttiin alusta asti oikealla nimellä. Jos hanke olisi ollut lähtöisin kaupungilta, oltaisiin toki voitu harjoittaa jonkinlaista sopivaan suuntaan johdattelevaa brändäystä - ainakin, jos kaupungilla olisi ollut aito halu toteuttaa raitiotie.

Oma vaikutelmani on kuitenkin sellainen, että vuoden 2009 alustavan periaatepäätöksen jälkeenkin raitiotietä suunniteltiin vähän sellaisella oletuksella, että ei tämä kumminkaan oikeasti toteudu. Tämä ilmeni mm. siinä, että ensimmäisen reitin toinen pää pomppi milloin minnekin, eikä raitiotien ympärille alettu vielä tuossa vaiheessa hahmotella selkeää voimakkaamman kaupunkikehityksen akselia. Superbussisekoilun seurauksena väylän toteutustapakin poukkoili nykyaikaisesta pikaraitiotiestä jonkinlaiseen sekasikiöön, joka sallisi liikennöinnin myös busseilla, vaikka näillä kahdella kulkupelillä onkin melko lailla erilaiset ominaisuudet. Sitten yleissuunnitelmakin piti tarkentaa kahteen otteeseen, kun sieltä piti siivoota pois bussiliikennöitsijöiden ja -valmistajien lobbauksen hedelmät.

Oikeastaan koko 2010-luku antoi jälkikäteen katsoen sellaisen vaikutelman, ettei raitiotiehen oltu sitouduttu edes suunnitelmien tasolla. Ehkä siitä johtuen raitiotiestä ei myöskään viestitty monipuolisesti ja selkeästi kaupunkilaisille, ja yleisönsasto saattoi täyttyä kaiken maailman mutuilusta ja vanhojen muistelusta, joilla ei ollut mitään tekemistä työpöydällä olleiden suunnitelmien kanssa. Turun sanomatkin kantoi "onnistuneesti" kortensa tähän omituiseen kekoon, onnistuihan se löytämään uutisiinsa kaikki mahdollisimman epäonnistuneet raitiotiehankkeet. Esimerkiksi Tampereen raitiotiestä ei siinä aviisissa ilmeisesti ole vieläkään liiemmin kirjoitettu. Sellaisenkin pikku kuriositeetin olen muistavinani, että aiheeseen liittyviä opintomatkoja on kaikista Euroopan kaupungeista tehty mm. superbussikaupunki Lyoniin sekä Saksan Rostockiin ja Berliiniin (jälkimmäiseen kaksikerrosbussien perässä), jotka eivät taida olla läheskään parhaimpia kohteita mitä moderniin kaupunkiraitiotiehen tulee. Pohjoismaistakin olisi löytynyt useita hyvin vastaavia esimerkkejä, mutta näissä olisi tietysti ollut sellainen ikävä riski, että raitiotie olisi alkanut vaikuttaa järkevältä investoinnilta...

Vasta Turun Raitiotie Oy on aloittanut suunnitelmien laajemman esittelemisen ja niistä viestimisen. Valitettavasti tämä on onnistuttu leimaamaan puolueelliseksi lobbaamiseksi - tätä se tietysti tavallaan onkin, mutta toisaalta, Turun Raitiotie Oy on demokraattisten päätöksentekoelinten tahtoa toteuttama yhtiö. Sen rinnalla onkin aika räikeää seurata, miten paljon näkyvyyttä sai pimeän rahan voimin pyörivä yksityinen lobbauskampanja...

3. Sen ensimmäinen linjaus on johdettu monessa mielessä ikävän kaiun saaneelle Varissuolle, sen sijaan, että olisi ryhdytty suunnittelemaan uusia kaupunginosia kevytjunan reitin varrelle.

Minusta Varissuo ei missään nimessä ole virhe vaan nimenomaan ainut järkevä aloitussuunta. Se on suuri lähiö, jossa joukkoliikenteen kysyntä on suurta, ja lisäksi sen ja keskustan välissä on hyvät mahdollisuudet juuri tuollaisille uusille kaupunginosille. Tuon reitin väestöpohja on siis jo nykytilanteessa täysin riittävä raitiovaunulle. Jos nyt puhutaan suoraan, niin Varissuon "ikävä kaiku" johtuu maahanmuuttajien suuresta osuudesta alueen asukkaissa, ja oma käsitykseni on, että mielikuvat ovat osin rasistisia, osin ehkä perusteltujakin. Perussuomalaiset on tietekin saanut tästä tilanteesta itselleen tyypilliseen aseen raitiotietä vastaan, mutta kaupungille raitiotie voisi olla mahdollisuus kohottaa Varissuon ja sen lähialueiden profiilia. Suomen mittakaavassa poikkeuksellisen voimakkaasti segregoituneessa Turussa sellaiselle olisi todella tilausta. Tahdosta en tiedä.
 
Viimeksi muokattu:
Takaisin
Ylös