Turun verkoston raideyhteyksistä

Piirka · 25 Lokakuu 2005

Compact sanoi:
Eira sanoi:

Kyseistä "Trikotan" käyräraidetta käytettiin vain pakittamiseen, koska Martinsillalta Linnankadulle satamaan ja vaunuhalleille ei ollut suoraa yhteyttä.

Klikkaa laajentaaksesi...

Kakkosen peruutuskuvista näkyy hyvin, että Trikotan raide oli vain yksiraiteinen. Jos ei tietäisi että sen merkitys oli vain kolmiokäännössä, voisi oiketetusti suuresti ihmetellä, että mikä linja siitä on kulkenut (Kauppatorilta tämän risteyksen kautta rautatieasemalle ja takaisin Kauppatorille).

Hatusta temmattu pohdinta. Olisikohan ollut helpompaa (ja halvempaa) rakentaa tuo Trikotan raide kuin raide Martinsillan suunnalta Linnankadulle Sataman suuntaan. Trikotan raiteen rakentamisella vältettiin raideristeysryteikkö, joka olisi syntynyt kun olisi pitänyt ylittää Puistokadulta Martinsillalle sekä Linnakadulta (Sataman suunnalta) Puistokadulle (plus vice versa) kääntyneet raiteet. Ihan kuin olisin jostain lukenut, että raideristeykset olisivat olleet melko kalliita kapistuksia, kun niitä verrataan tavalliseen suoraan/kaarevaan raiteeseen.

Piirka

Eira · 25 Lokakuu 2005

Rattivaunu sanoi:
Kyllä kai siitä olisi voinut kääntyä Eerikinkadulta oikealle vaikkapa jollain työvaunulla tai sitten ihan koulutus- tai tilausajossa. Vai olisiko?

Jos esmes Martinsilta olisi poikki tai Martinkadulla liikenne-este, kolmonen voisi ajaa isoa kääntösilmukkaa myötäpäivään aseman kautta. Toisessa päässä kolmonen kääntyisi kolmiokorttelin ympäri Martinmäessä. Kyllä Trikotaa on varmaan eteenpäin ajettu mm. lumiauralla tai tilausajossa.

Waltsu · 25 Lokakuu 2005

Eira sanoi:
Jos esmes Martinsilta olisi poikki - - kolmonen kääntyisi kolmiokorttelin ympäri Martinmäessä.

Eiköhän kolmonen ajaisi siinä tapauksessa Korppolaismäkeen asti, kun kerran kakkonenkaan ei Martinsillan yli pääse? Ja kakkonen ajaisi kolmosen lailla aseman kautta.

Poikkeustilanteita varten kannattaa yhä tehdä varasuunnitelmia. Tiedä vaikka huomenna huomaisimme, että kaikki on ollutkin vain pahaa unta ja katumme ovat sittenkin täynnä raitsikoita!

Eira · 25 Lokakuu 2005

Waltsu sanoi:
Eiköhän kolmonen ajaisi siinä tapauksessa Korppolaismäkeen asti, kun kerran kakkonenkaan ei Martinsillan yli pääse? Ja kakkonen ajaisi kolmosen lailla aseman kautta.

Totta, Korppolaismäkeen oli Itäisen Pitkäkadun kautta suora yhteys, ei tarvinnut edes pakittaa. Jos Martinsillan likenteen olisi joutunut katkaisemaan esim. remontin takia, ainoastaan Martinsilta ja Martinkadun kaksiraiteinen osuus olisi jäänyt raitsikkamottiin.

Piirka · 25 Lokakuu 2005

Eira sanoi:
Totta, Korppolaismäkeen oli Itäisen Pitkäkadun kautta suora yhteys, ei tarvinnut edes pakittaa. Jos Martinsillan likenteen olisi joutunut katkaisemaan esim. remontin takia, ainoastaan Martinsilta ja Martinkadun kaksiraiteinen osuus olisi jäänyt raitsikkamottiin.

Kun rata Korppolaismäkeen otettiin käyttöön, niin sen varrella sijainneen laivatelakan duunareita roudattiin neljällä ylimääräisellä vuorolla töihin/töistä. Kaksi tuli/meni Pohjolasta/-aan ja kaksi Nummenmäeltä/-lle. Nummenmäen extrat ajoivat ilmeisesti Martista Itäistä Pitkäkatua pitkin suoraan Nummenmäkeen? Vai? Milloin näiden lisävuorojen liikennöinti lopetettiin? Ykkösellä viimeistään 1967 ja kakkosella 1972, otaksun.

Piirka

JE · 25 Lokakuu 2005

Pystyikö Uudenmaankadun ja Hämeenkadun risteyksessä kääntymään myös Hämeenkadulta etelään ja Uudenmaankadulta etelästä Hämeenkadulle?

Eira · 25 Lokakuu 2005

JE sanoi:
Pystyikö Uudenmaankadun ja Hämeenkadun risteyksessä kääntymään myös Hämeenkadulta etelään ja Uudenmaankadulta etelästä Hämeenkadulle?

Hämeenkadulta pystyi kääntymään ainoastaan Kirkkosillan suuntaan Uudenmaankadulle ja Uudenmaankatua Kupittaan suunnasta pystyi ajamaan vain suoraan. Suora pikayhteys Korppolaismäestä Itäisen Pitkäkadun kautta Nummenmäelle oli mahdoton, vaikka se olisi ollut järkevä.

Ennen 14.11.1949, kun kakkosen ja kolmosen raiteet menivät Uudenmaan- ja Hämeenkadun risteyksessä kohtisuoraan ristiin, oli mahdollisuus Nummenmäen suunnasta ajaa myös Kirkkosillalle. Näin tekikin illan viimeinen vuoro, jonka reitti hallille oli Hämeenkatu-Uudenmaankatu-Kirkkosilta-Aninkaistenkatu-Eerikinkatu-Aurakatu-Linnankatu-Vaunuhalli.

Eira · 26 Lokakuu 2005

Piirka sanoi:
Kun rata Korppolaismäkeen otettiin käyttöön, niin sen varrella sijainneen laivatelakan duunareita roudattiin neljällä ylimääräisellä vuorolla töihin/töistä. Kaksi tuli/meni Pohjolasta/-aan ja kaksi Nummenmäeltä/-lle. Nummenmäen extrat ajoivat ilmeisesti Martista Itäistä Pitkäkatua pitkin suoraan Nummenmäkeen? Vai? Milloin näiden lisävuorojen liikennöinti lopetettiin? Ykkösellä viimeistään 1967 ja kakkosella 1972, otaksun.

Ensimmäisen kymysykseen on sama vastaus kuin yllä JE:lle.

Aikaisemmin todella liikennöitiin myös ristikkäisiä ylimääräisiä vuoroja, esim. Satama-Nummenmäki ja Korppolaismäki-Pohjola, ja reitit oli tekstattu kilpiin. Paluureitillä hallille kilpi käännettiin: "Ylimääräinen ainoastaan Veistämöntorille" Joskus 60-luvun alkupuolella käytäntö muuttui ylimääräisiksi ykkösiksi ja kakkosiksi ja kilpien kääntöpuoli: "Ylimääräinen Puistokadulle". Ylimääräisiä vuoroja liikennöitiin aina niin kauan kunnes varsinaiset linjat lopetettiin.

Olen onnistunut saamaan v. 1945 raitsikka-aikatauluvihon ja siinä on aika hauskoja ylimääräisiä reittejä. Esim. Satama-Nummenmäki teki silmukan Börsin ympäri ja ajoi kohtisuoraan oman reittinsä poikki Auransillalle.

Piirka · 26 Lokakuu 2005

Eira sanoi:
Olen onnistunut saamaan v. 1945 raitsikka-aikatauluvihon ja siinä on aika hauskoja ylimääräisiä reittejä. Esim. Satama-Nummenmäki teki silmukan Börsin ympäri ja ajoi kohtisuoraan oman reittinsä poikki Auransillalle.

Skannausta kehiin, me muutkin haluamme kuolata :mrgreen:

Piirka

Eira · 26 Lokakuu 2005

Tuonnempana setvittiin 60-luvun linjaliikenteen ulkopuolisia raideyhteyksiä, niin selvitetäänpä samantien vastaavat 40-luvun yhteydet:

Sataman suunnasta Martinsillalle, niinkuin myöhemminkin.
Puistokadulta satamaan. Tästä tuli ykkösen reittiyhteys v. 1950.
Nummenmäen suunnasta oikealle Uudenmaankadulle. Kakkosen reittiyhteys v. 1949 eteenpäin.
Linnankadulla sataman suunnasta suoraan Aurakadun poikki.
Börsin silmukassa Kauppiaskadulta vasemmalle Eerikinkadulle. Börssikortteli oli siis täysin ympäriajettava.
Kuninkaankartanonkadulta vasemmalle Martinkadulle. Vuonna 1951 kakkonen peruutti muutaman kuukauden ajan suorittaessaan kolmioraidekäännöstä.
Lisäksi oli kummallinen heittoraide Puistokadun vaihtoaseman kohdalle. En ole pystynyt selvittämään sen tarkoitusta, sehan ohjaisi vaunun vaan väärälle raiteelle. Raide purettiin 1950.

Mikko Laaksonen · 26 Lokakuu 2005

Eira sanoi:
Lisäksi oli kummallinen heittoraide Puistokadun vaihtoaseman kohdalle. En ole pystynyt selvittämään sen tarkoitusta, sehan ohjaisi vaunun vaan väärälle raiteelle. Raide purettiin 1950.

Onko raide liittynyt vuotta 1940 edeltävään tilanteeseen, jolloin kakkonen päättyi Puistokadulle? Eli onko kyseessä sen kääntöraide. 1940-luvullahan vasta Turussa alkoi olla myös yksisuuntaisia vaunuja.

Yksi mahdollisuus voi olla myös varakääntöpaikka ennen siltaa. Tämä olisi aika ymmärrettävä 1940-luvun puitteissa...

Eira · 26 Lokakuu 2005

Mikko Laaksonen sanoi:
Onko raide liittynyt vuotta 1940 edeltävään tilanteeseen, jolloin kakkonen päättyi Puistokadulle? Eli onko kyseessä sen kääntöraide. 1940-luvullahan vasta Turussa alkoi olla myös yksisuuntaisia vaunuja.

Vaikka kaikissa vaunuissa oli vielä kaksoisvarustus, jo 30-luvun jälkipuoliskolla ajettiin vain yhteen suuntaan, kaikilla linjoilla oli jo silloin kääntömahdollisuus. Perävaunun kanssa suunnan vaihtaminen olisikin ollut hankalaa, vaunu olisi joka kerta tarvinnut irroittaa ja kytkeä uudelleen. Ilmeisesti ennen Martinsillan valmistumista kakkonen teki kolmioraidekäännöksen Puistokadulta Linnankadun kautta, jolloin Linnankadulta oli yhteiseltä pysäkiltä vaihtomahdollisuus ykköseen.

Eira · 26 Lokakuu 2005

Piirka sanoi:
Eira sanoi:

Olen onnistunut saamaan v. 1945 raitsikka-aikatauluvihon ja siinä on aika hauskoja ylimääräisiä reittejä. Esim. Satama-Nummenmäki teki silmukan Börsin ympäri ja ajoi kohtisuoraan oman reittinsä poikki Auransillalle.

Klikkaa laajentaaksesi...

Skannausta kehiin, me muutkin haluamme kuolata :mrgreen:

Skanneria en ole vielä onnistunut kytkemään :roll:, mutta selostetaanpa ylimääräisen 1-2-3:n reitti:
Hallista 5.41. Börssin k:tta Ak 5.51. Auransillan yli Nki 6.04. Kirkkosillan k:tta Ak 6.17. Kmi 6.30. Linnankatua Martinsillalle, peruutus Linnankadun poikki, Pk 6.40. Kmi uudelleen 6.50. Martinsillan yli Stålarminkadun pistoraiteelle, jossa pitää taukoa :lol:, lähtee 7.30. Itp k. k:tta Ak 7.45. Jälleen Kmi 7.58, josta ottaa jälkivaunun ja vie sen Stålarminkadun pistoraiteeseen 8.12. Taas Itp k:n k:tta Ak 8.28. Linnankatua pitkin halliin, jossa vaunu on 8.38.

Lyhennyksiä: Ak=Aurakatu, Itp k=Itäinen Pitkäkatu, Kmi=Kanavaniemi (Satama), Nki=Nummenmäki, Pk=Puistokatu, k:tta=kautta.

Piirka · 10 Marraskuu 2005

Tuli yöllä ennen nukahtamista mieleen se, miten kakkosen vuorot ajettiin hallille iltaruuhkan päätteeksi. Ajoivatko Nummenmäeltä tulleet vuorot vain Puistokadulle (jossa vaihdettiin perävaunuttomaan hallilta tulleeseen vuoroon, ja perävaunuyhdistelmä Puistokadulta halliin)? Vai ajettiinko ensiksi Korppolaismäkeen ja sieltä sitten kaikki yhdeksän vuoroa Puistokadulle (vaihtoa varten) ja edelleen halliin?

Piirka

Eira · 10 Marraskuu 2005

Piirka sanoi:
Tuli yöllä ennen nukahtamista mieleen se, miten kakkosen vuorot ajettiin hallille iltaruuhkan päätteeksi. Ajoivatko Nummenmäeltä tulleet vuorot vain Puistokadulle (jossa vaihdettiin perävaunuttomaan hallilta tulleeseen vuoroon, ja perävaunuyhdistelmä Puistokadulta halliin)? Vai ajettiinko ensiksi Korppolaismäkeen ja sieltä sitten kaikki yhdeksän vuoroa Puistokadulle (vaihtoa varten) ja edelleen halliin?

Molempia käytäntöjä on noudatettu. Ennen Trikotan raiteen rakentamista 1957 ruuhka-ajan vaunuparit korvaavat yksivaunuiset kakkoset ja ulkorenkaan kolmoset ajoivat vaunuhallilta ensin Martinsillalle ja peruuttivat sitten Linnankadun poikki Puistokadun vaihtoasemalle, jossa vaununvaihto tapahtui.
Trikotan käyräraiteen valmistumisen jälkeen yksinäiset vaunut suorittivat kolmiokäännöksen siinä, ja vaihto tapahtui samassa paikkaa kuin ennenkin.
Ruuhka-ajan jälkeenkin Korppolaismäkeen menevät perävaunulliset kakkoset saattoivat vielä olla melko täynnä, ja matkustajien oli usein vaikeaa sulloutua yhteen vaunuun. Tällöin kokeiltiin käytäntöä, että vaihto tapahtui vasta vaunuparin palatessa Korppolaismäestä. Hallilta tuleva yksinäinen vaunu ajoi normaalisti vaihtopysäkille, ja hallille palaava parivaunu joutui suorittamaan kolmioraidekäännöksen Trikotan raiteella.