40-luvulla oli aika hauska hallireitti niillä 2-linjan (yhdistetty 2-3-linja) vaunuilla, jotka hallilta jatkoivat Puistokatua aseman suuntaan. Vaunut joutuivat ajamaan vääränpuoleista eli vasenta raidetta Linnankatua yli kilometrin matkan aina Puistokadun vaihtoasemalle saakka, jossa vasta vaunut pääsivät heittoraidetta pitkin kaksoisraiteen oikealle puoliskolle. Niin aikaisin aamulla ei tullut vielä satamaan meneviä ykköslinjan vaunuja vastaan, ettei siis yhteentörmäämisen vaaraa ollut.
Turun verkoston raideyhteyksistä
- Viestiketjun aloittaja Waltsu
- Aloituspäivämäärä
Turun Sanomissa 22.5.2006 oli kirjoitus Tuomiokirkkosillan leventämisestä 1950-luvulla.
Jo 40-luvun lopulla tehtiin suunnitelma 3-linjan siirtämisestä tilapäisesti Auransillalle 2-linjan kaveriksi, jottei raitsikkaliikenne häiritsisi Kirkkosillan levennys- (käytännössä uudelleenrakennus-) töitä. Uudenmaankadulta Kupittaan suunnasta olisi rakennettu kaarteet ja vaihteet Hämeenkadulle Auransillan suuntaan. Kolmonen olisi Börsin silmukan sijasta kääntynyt Kauppatorin ympäri myötäpäivään. Torin Kauppiaskadun kantilla olisi ollut henkilökunnan taukopaikka ilman matkustajia, vieressä käytettävissä torin kahvikioskit ja mukavuuslaitokset.
Liikennelaitoksen silloinen johtaja Kauko Kahra päätti kuitenkin 40-luvun lopulla raitioteiden uudelleenjärjestelyistä, ja 2-linja siirrettiin syksyllä 1949 Auransillalta kulkemaan yhdessä ennestään 3-linjaa käyttävälle Kirkkosillalle, joten sillan ratikkaliikenne tuplaantui juuri ennen levennystöitä! Auransillan linja jätettiin kuitenkin vielä purkamatta Kirkkosillan levennystöiden varayhteydeksi. Auransillan yhteys sai kuitenkin purkuluvan runsaan vuoden jälkeen liikenteen lopettamisesta.
Kirkkosillan levennys- (uudelleenrakennus) töiden aikana kiskot siirrettiin sillan joen yläjuoksun puoleiselle reunalle, ja sillan valmistuttua taas keskelle siltaa, jossa vieläkin jäljellä ajojohtojen kannatinorret odottamassa raitsikoiden paluuta.
Satakunnantien levennystöiden jälkeen ajoratojen välissä oli pitkän aikaa varauksena pariraiteiden ja korokkeiden levyiset nurmikkokaistat 1-linjan jatkamiseksi Pohjolasta aina Pläkkikaupunkiin saakka. Keskinurmikkoa kavennettiin myöhemmin kasvavan henkilöautoliikenteen tarpeita vastaavaksi!
Jo 40-luvun lopulla tehtiin suunnitelma 3-linjan siirtämisestä tilapäisesti Auransillalle 2-linjan kaveriksi, jottei raitsikkaliikenne häiritsisi Kirkkosillan levennys- (käytännössä uudelleenrakennus-) töitä. Uudenmaankadulta Kupittaan suunnasta olisi rakennettu kaarteet ja vaihteet Hämeenkadulle Auransillan suuntaan. Kolmonen olisi Börsin silmukan sijasta kääntynyt Kauppatorin ympäri myötäpäivään. Torin Kauppiaskadun kantilla olisi ollut henkilökunnan taukopaikka ilman matkustajia, vieressä käytettävissä torin kahvikioskit ja mukavuuslaitokset.
Liikennelaitoksen silloinen johtaja Kauko Kahra päätti kuitenkin 40-luvun lopulla raitioteiden uudelleenjärjestelyistä, ja 2-linja siirrettiin syksyllä 1949 Auransillalta kulkemaan yhdessä ennestään 3-linjaa käyttävälle Kirkkosillalle, joten sillan ratikkaliikenne tuplaantui juuri ennen levennystöitä! Auransillan linja jätettiin kuitenkin vielä purkamatta Kirkkosillan levennystöiden varayhteydeksi. Auransillan yhteys sai kuitenkin purkuluvan runsaan vuoden jälkeen liikenteen lopettamisesta.
Kirkkosillan levennys- (uudelleenrakennus) töiden aikana kiskot siirrettiin sillan joen yläjuoksun puoleiselle reunalle, ja sillan valmistuttua taas keskelle siltaa, jossa vieläkin jäljellä ajojohtojen kannatinorret odottamassa raitsikoiden paluuta.
Satakunnantien levennystöiden jälkeen ajoratojen välissä oli pitkän aikaa varauksena pariraiteiden ja korokkeiden levyiset nurmikkokaistat 1-linjan jatkamiseksi Pohjolasta aina Pläkkikaupunkiin saakka. Keskinurmikkoa kavennettiin myöhemmin kasvavan henkilöautoliikenteen tarpeita vastaavaksi!
Viimeksi muokannut moderaattori:
Compact
Tunnistettu jäsen
- Liittynyt
- 20 Heinäkuu 2005
- Viestit
- 2,298
Ettei ruutu ihan sotkeentuisi, pannaan enteks vaan mallisivu. TKR:n aikatauluvihon esilehti.
Liitetiedostot
Viimeksi muokannut moderaattori:
Ko. aikatauluvihkoa tarkkaan tutkimalla voi todeta että vaunut tulivat Aurakadun päävaihtoasemalle "sykkivässä" järjestyksessä -1-2-3-1-3-2-1-2-3-1-3-2- ..., eli kuten vanhoista kuvistakin voi todeta, Yliopistonkadulta Aurakadulle kaartava kakkonen odotti aina, että Pohjolasta kurvaava ykkönen menee ensin. Eerikinkadulta kaartava kolmonen puolestaan kiilasi joka toisella vuorolla ykkösen ja kakkosen väliin, mutta joka toisella vuorolla jättäytyi suosiolla jonon viimeiseksi. Saattoiko tällä olla jotakin merkitystä Aura- ja Linnankatujen risteyksen sähköisen tuplavaihteen toimivuuden kannalta? Tietääkseni kuljettaja pystyi vaikuttamaan siihen, että kumman vaihteen hän halusi kääntyvän, mutta jos molemmat vaihteet tarvitsi kääntää, jouduttiin turvautumaan vaihderaudan apuun.
24.9.2012 Ylen TV1 "Uutisvuosi 1946" -ohjelmassa ensimmäisen sodanjälkeinen kahvilaiva s/s Herakles saapui Turun satamaan 24.2.1946. Filmipätkässä ei kuitenkaan näytetty sitä valtavaa ihmismäärää, joka oli laivaa vastassa, sekä Kanavaniemen pääteasemalla jonossa olevia raitiovaunuja. Ykkösen vuorovaunujen lisäksi kulki väliä Kanavaniemi-Kauppatori useita lisävaunupareja. Näitten ylimääräisten vaunujen sujuvan kulun varmistamiseksi olivat miehet vaihderaudan kera passissa sekä Linnan- ja Aurakadun että Kauppias- ja Eerikinkadun kulmauksessa.
Kakkos- ja ykköslinjojen muutostöissä 1949 ja 1950 ei yksi yö olisi riittänyt kahden risteyksen samanaikaiseen raiteiden uudelleenjärjestelyyn. Niinpä kakkonen kulki 14.11.1949 reittiä Humalistonkatu - Yliopistonkatu - Aurakatu - Linnankatu - Kauppiaskatu - Eerikinkatu - Aninkaistenkatu - Tuomiokirkkosilta - Uudenmaankatu - Hämeenkatu. Toiseen suuntaan Hämeenkatu - Uudenmaankatu - Tuomiokirkkosilta - Aninkaistenkatu - Eerikinkatu - Aurakatu - Linnankatu - peruutus Aurakadun poikki - Aurakatu - Yliopistonkatu - Humalistonkatu.
Ykkönen kulki 30.11.1950 reittiä Linnankatu - Kauppiaskatu - Eerikinkatu - peruutus Kauppiaskadun poikki - Kauppiaskatu - Maariankatu. Toiseen suuntaan Maariankatu - Kauppiaskatu - Eerikinkatu - Aurakatu - Linnankatu.
Yllämainitut kakkosen reitti 14.11.1949 asemalta Hämeenkadulle ja ykkösen reitit molempiin suuntiin 30.11.1950 olivat vain noina ainoina päivinä mahdollista kulkea.
Ykkönen kulki 30.11.1950 reittiä Linnankatu - Kauppiaskatu - Eerikinkatu - peruutus Kauppiaskadun poikki - Kauppiaskatu - Maariankatu. Toiseen suuntaan Maariankatu - Kauppiaskatu - Eerikinkatu - Aurakatu - Linnankatu.
Yllämainitut kakkosen reitti 14.11.1949 asemalta Hämeenkadulle ja ykkösen reitit molempiin suuntiin 30.11.1950 olivat vain noina ainoina päivinä mahdollista kulkea.