Uudet bussit, syksy 2024

Musta tuntuu että niitä tulee yhteensä 19kpl, kuten myös '22 sarjassa olevat nivelet. Sillä noi '24 sarjan pätkät (jotka on jo ajossa) alkaa numerolla 2420. Tänä vuonna, syksyllä tulee 12 uutta sähköautoo joista 10kpl on 2 akselisia ja loput 2 on telejä.

Lainataan tänne, kun on keskeistä tietoa.

Tulevatkohan nämä 10+2 uutta mahdollisesti Ruskeasuolle, kun sen valmistumisen myötä on vihdoinkin valmius ajaa varikkoladattavia lännessäkin?
 
Mitäköhän näiden 560:n nivelien myötä muuten mahtaa tapahtua kahdelle kaasu-Scanialle jotka ovat olleet 560:n vakiokalustoa? Eivät kuitenkaan ole vielä siinä iässä tai kunnossa että poistoon joutaisivat, mutta onko myöskään muilla runkolinjoilla tarvetta niille (600 ainut jotenkin mahdollinen vaihtoehto) tai myöskään millään normaalilinjoilla (periaattessa voisivat ehkä korvata autot 905 ja 907)?
 
Mitäköhän näiden 560:n nivelien myötä muuten mahtaa tapahtua kahdelle kaasu-Scanialle jotka ovat olleet 560:n vakiokalustoa? Eivät kuitenkaan ole vielä siinä iässä tai kunnossa että poistoon joutaisivat, mutta onko myöskään muilla runkolinjoilla tarvetta niille (600 ainut jotenkin mahdollinen vaihtoehto) tai myöskään millään normaalilinjoilla (periaattessa voisivat ehkä korvata autot 905 ja 907)?
Runko-Scalat saa ainakin korvattua noilla 560:lta vapautuvilla.
 
Runko-Scalat saa ainakin korvattua noilla 560:lta vapautuvilla.
Tämäkin tuli kyllä mieleen edellisen kommenttini jälkeen. Hauskasti vaan tuntuu että ko. Scalat ovat paremmassa kunnossa kuin runko-omnit joten korvaaminen huonompikuntoisella kalustolla on hieman hassun tuntuista:D

Toki noita 15-sarjan runkoautoja on enemmän kuin ex runko-Scaloja joten jos korvaus tapahtuisi, uskoisin silti että kaasuautot eivät yksinä Scalat korvaavista autoista luultavasti toimi. Noilla kaasuautoillahan on arvattavasti hieman rajoitetummat sijoitusmahdollisuudet turvallisuussyistä, joten niitä ei varmastikaan saa esim. 400:lle sijoittaa Kampin takia, joten ne jäävät hieman kysymysmerkeiksi.
 
Tämäkin tuli kyllä mieleen edellisen kommenttini jälkeen. Hauskasti vaan tuntuu että ko. Scalat ovat paremmassa kunnossa kuin runko-omnit joten korvaaminen huonompikuntoisella kalustolla on hieman hassun tuntuista:D
HSL:ää kiinnostaa enemmän kaluston ikä kun kunto. Vaikkakin myös huono kuntoisista autoista sakkoa tulee taitaa silti tärkeämpää olla se että keski-ikä pysyy sallituissa rajoissa.
 
HSL:ää kiinnostaa enemmän kaluston ikä kun kunto. Vaikkakin myös huono kuntoisista autoista sakkoa tulee taitaa silti tärkeämpää olla se että keski-ikä pysyy sallituissa rajoissa.
Voi olla, että noita ikä/kunto-juttuja tarkastellaan tulevaisuudessa vähän eri tavoin nykyiseen verrattuna kaluston siirtyessä yhä yksiselitteisemmin sähkökäyttöisten puolelle. Polttomoottoriautojen kohdalla ensirekisteröintiajankohta on vaikuttanut paljon myös auton päästötasoon. Uuden sähköauton "päästötaso" taas on sama kuin vanhalla sähköautolla. Koska sähköautojen valmistaminen taas aiheuttaa enemmän päästöjä verrattuna polttomoottoriautojen valmistamiseen, olisi jopa suotavaa kannustaa käyttämään sähköautoja aiempia tottumuksia pidempään. Tällöin tilaaja voisi edellyttää kaluston peruskunnostusta jossain vaiheessa elinkaarta, jotta ajoneuvon peruskunto ei putoa asiattomalle tasolle pidentyneen iän takia. Toisaalta mitään varmaa ei oikein voi sanoa sähköautojen iän mielivaltaisesta kasvattamisesta, kun akkujenkin kunto alkaa jossain vaiheessa hiipua: joudutaan sitten pohtimaan, onko edullisempaa remontoida koko auto mukaan lukien akkujen uusiminen vai hankkia uusi ajoneuvo.
 
Koska sähköautojen valmistaminen taas aiheuttaa enemmän päästöjä verrattuna polttomoottoriautojen valmistamiseen, olisi jopa suotavaa kannustaa käyttämään sähköautoja aiempia tottumuksia pidempään. Tällöin tilaaja voisi edellyttää kaluston peruskunnostusta jossain vaiheessa elinkaarta, jotta ajoneuvon peruskunto ei putoa asiattomalle tasolle pidentyneen iän takia. Toisaalta mitään varmaa ei oikein voi sanoa sähköautojen iän mielivaltaisesta kasvattamisesta, kun akkujenkin kunto alkaa jossain vaiheessa hiipua: joudutaan sitten pohtimaan, onko edullisempaa remontoida koko auto mukaan lukien akkujen uusiminen vai hankkia uusi ajoneuvo.
Linja-autoissa akusto on varmaan suhteellisen kovalla käytöllä verrattuna henkilöautoon, joka seisoo suurimman osan ajasta. Linja-auto taas kokoaika "tuhlaa" sitä akkua, kun on suurimman osan päivää joko latauksessa tai purkamassa latausta. Eli akuston joutunee suhteellisen aikaisella iällä uusimaan, koska kilometrejä ja käytettyjä kilowatteja syntyy nopeammin.

Eikös tuo valmistuksen päästöt johdu pitkälti siitä, että akkujen valmistus vaatii energiaa? Jos näin on niin päästöthän vähenevät vihreään energiaan siirryttäessä. Esimerkiksi tuulivoimalla tuotetun energian hyödyntäminen valmistuksessa vähentäisi koko elinkaariketjun päästöjä. Esimerkiksi jos tuotantoa saataisiin pois paljon hiiltä käyttävästä Kiinasta.
 
Linja-autoissa akusto on varmaan suhteellisen kovalla käytöllä verrattuna henkilöautoon, joka seisoo suurimman osan ajasta. Linja-auto taas kokoaika "tuhlaa" sitä akkua, kun on suurimman osan päivää joko latauksessa tai purkamassa latausta. Eli akuston joutunee suhteellisen aikaisella iällä uusimaan, koska kilometrejä ja käytettyjä kilowatteja syntyy nopeammin.

Eikös tuo valmistuksen päästöt johdu pitkälti siitä, että akkujen valmistus vaatii energiaa? Jos näin on niin päästöthän vähenevät vihreään energiaan siirryttäessä. Esimerkiksi tuulivoimalla tuotetun energian hyödyntäminen valmistuksessa vähentäisi koko elinkaariketjun päästöjä. Esimerkiksi jos tuotantoa saataisiin pois paljon hiiltä käyttävästä Kiinasta.
Koko sähköauton päästöketju on aika monitahoinen. Akkumateriaalit saatetaan louhia Afrikasta, josta ne kuljetetaan Kiinaan kasattaviksi. Metalliosat saattavat tulla Saksasta. Bussiin kokoaminen luultavasti hoidetaan kokonaan Kiinassa. Sen jälkeen se kuljetetaan vielä Kiinasta Suomeen jäteöljyä polttavalla rahtilaivalla. Tuota kaikkea ennen on louhintaa vaadittu about 200l polttoainetta, halpa työvoimaa, ja 500l polttoainetta per bussi akkujen ja metalliosien kuljettamiseen Kiinaan. Jos akun elinkaari on 10v Suomessa ja käytetään tuulivoimaa joka myös vaatii kunnostusta ja teräsrakentamista sekä metsien kaatamista voidaan sanoa, että akku voittaa päästöissä bussin jossain 70000 kilometrin kohdalla, mutta uskon luvun olevan oikeasti suurempi kun ottaa huomioon myös akkuihin tarvittavan puhtaan juomaveden käytön, joka on tuhansia litroja/per akku. Osilla polttomoottori autoilla on myös kovat päästöt en kiellä sitä, mutta uskon kuitenkin paremaksi vaihtoehdoksi sen, että kalusto käytetään niin loppuun kuin mahdollista. Sisustaa voi tietysti aina uusia matkustajille mukavammaksi ja moottoria päivittää euro 7:mään

Anteeksi meni vähän offtopicsi, halusin kuitenkin kertoa hiukan kuplan ulkopuolista tietoa. Tämän viestin voi siirtää keskusteluun akkubussi vai mikä olikaan, en itse osaa sitä tehdä.
 
Koko sähköauton päästöketju on aika monitahoinen. Akkumateriaalit saatetaan louhia Afrikasta, josta ne kuljetetaan Kiinaan kasattaviksi. Metalliosat saattavat tulla Saksasta. Bussiin kokoaminen luultavasti hoidetaan kokonaan Kiinassa. Sen jälkeen se kuljetetaan vielä Kiinasta Suomeen jäteöljyä polttavalla rahtilaivalla. Tuota kaikkea ennen on louhintaa vaadittu about 200l polttoainetta, halpa työvoimaa, ja 500l polttoainetta per bussi akkujen ja metalliosien kuljettamiseen Kiinaan. Jos akun elinkaari on 10v Suomessa ja käytetään tuulivoimaa joka myös vaatii kunnostusta ja teräsrakentamista sekä metsien kaatamista voidaan sanoa, että akku voittaa päästöissä bussin jossain 70000 kilometrin kohdalla, mutta uskon luvun olevan oikeasti suurempi kun ottaa huomioon myös akkuihin tarvittavan puhtaan juomaveden käytön, joka on tuhansia litroja/per akku. Osilla polttomoottori autoilla on myös kovat päästöt en kiellä sitä, mutta uskon kuitenkin paremaksi vaihtoehdoksi sen, että kalusto käytetään niin loppuun kuin mahdollista. Sisustaa voi tietysti aina uusia matkustajille mukavammaksi ja moottoria päivittää euro 7:mään
Nämä polttoaineesta tulevat päästöt kaivoksissa ovat periaatteessa ratkaistavissa akkuteknologialla. Se miten paljon energiaa ne vaativat ovat sitten akkujen kehityksen ratkaistavia, jos nykyiset akut eivät riitä. Tämä akkubussien ja muiden vekottimien lisääntyminen myös laskee akkujen kustannuksia ja sitä myöten ennemmin tai myöhemmin myös tuotantoketjun päästöt saadaan kuriin. Tämä on sinänsä hauska ongelma, että sen korjaamiseksi tarvitaan lisää sitä (kaivamista). Se miten ja milloin tuo käytännössä onnistuu on sitten asiantuntijoiden homma ratkaista ajan myötä.
 
Mitäköhän näiden 560:n nivelien myötä muuten mahtaa tapahtua kahdelle kaasu-Scanialle jotka ovat olleet 560:n vakiokalustoa? Eivät kuitenkaan ole vielä siinä iässä tai kunnossa että poistoon joutaisivat, mutta onko myöskään muilla runkolinjoilla tarvetta niille (600 ainut jotenkin mahdollinen vaihtoehto) tai myöskään millään normaalilinjoilla (periaattessa voisivat ehkä korvata autot 905 ja 907)?
Bussitutkan perusteella autot 905 & 907 on Ruhan autoja, kun taas kaasu-Scaniat on sijoitettuna Ojankoon. Tankkaus ei Ruhassakaan liene ongelma(?), sillä varikon vieressä on Gasumin asema. Mutta tietenkään Kampin linjoilla 63, 69 ja 70 ei ko. kaasuautoja voi käyttää sattuneesta syystä.
Mutta esim. 600:lle sopisivat hyvin (eikö ne alun perin olleetkin mm. 615:lla eli palaisivat juurilleen tavallaan ;))
 
Jos akun elinkaari on 10v Suomessa ja käytetään tuulivoimaa joka myös vaatii kunnostusta ja teräsrakentamista sekä metsien kaatamista voidaan sanoa, että akku voittaa päästöissä bussin jossain 70000 kilometrin kohdalla, mutta uskon luvun olevan oikeasti suurempi kun ottaa huomioon myös akkuihin tarvittavan puhtaan juomaveden käytön, joka on tuhansia litroja/per akku..
Tuo 70 000km on kyllä niin pieni luku, että lopulta sähköbussin elinkaaren päästöt olisivat erittäin pienet verrattuna polttomoottoriin. Tuossa kymmenessä vuodessa kuitenkin pari miljoonaa kilometriä voi kertyä bussille. Juuri busseissa ja muussa jatkuvasti ajossa olevassa raskaassa kalustossa tämä etu päästöissä korostuu, kun kilometrejä kertyy ennen paaliin menoa helposti kymmenenkertainen määrä henkilöautoon verrattuna, eli ne louhitut materiaalit kyllä hyödynnetään loppuun asti kovalla käytöllä.
 
Tuo 70 000km on kyllä niin pieni luku, että lopulta sähköbussin elinkaaren päästöt olisivat erittäin pienet verrattuna polttomoottoriin.
Jep, esim. vajaa viisi vuotta vanhalla PL 476:lla on ollut Traficomin tietojen mukaan matkamittarissa noin 500 000 km katsastuksessa 2.4.2024
 
Nämä polttoaineesta tulevat päästöt kaivoksissa ovat periaatteessa ratkaistavissa akkuteknologialla. Se miten paljon energiaa ne vaativat ovat sitten akkujen kehityksen ratkaistavia, jos nykyiset akut eivät riitä. Tämä akkubussien ja muiden vekottimien lisääntyminen myös laskee akkujen kustannuksia ja sitä myöten ennemmin tai myöhemmin myös tuotantoketjun päästöt saadaan kuriin. Tämä on sinänsä hauska ongelma, että sen korjaamiseksi tarvitaan lisää sitä (kaivamista). Se miten ja milloin tuo käytännössä onnistuu on sitten asiantuntijoiden homma ratkaista ajan myötä.
Asiantuntijat ovat yleensä firman maksamia joten homma on umpikujassa. Korruptioon ei Suomessa uskota mutta kyllä sitä on. On myöskin syytä miettiä onko sähköautot tulevaisuuden juttu, kun niiden akkuja ei osata vielä kierrättää tarpeeksi hyvin ja akkujätettänä syntyy koko ajan
Viesti yhdistetty automaattisesti:

Tuo 70 000km on kyllä niin pieni luku, että lopulta sähköbussin elinkaaren päästöt olisivat erittäin pienet verrattuna polttomoottoriin. Tuossa kymmenessä vuodessa kuitenkin pari miljoonaa kilometriä voi kertyä bussille. Juuri busseissa ja muussa jatkuvasti ajossa olevassa raskaassa kalustossa tämä etu päästöissä korostuu, kun kilometrejä kertyy ennen paaliin menoa helposti kymmenenkertainen määrä henkilöautoon verrattuna, eli ne louhitut materiaalit kyllä hyödynnetään loppuun asti kovalla käytöllä.
Voidaanhan lukuja aina pyöritellä länsimaissa, mutta missä tuho oikeasti tapahtuu on kehittyvissä maissa. Onko sademetsien hakkaus ja haalpatyövoiman käyttö moraalisesti oikein?
 
Viimeksi muokattu:
Takaisin
Ylös