Uudet tulokkaat tavaraliikenteen vapautuessa

Kiintoisaa on myös siltä kannalta tuon terminaaliradan pohtiminen, että koska se olisi rakennettu raja-asemien välille, se olisi tullut osuudelle jolla joka tapauksessa yhdysliikennesopimusten mukaan RZD:llä (tai yhdysliikenteeseen oikeutetulla venäläistaholla ylipäätään) on ajo-oikeus.
 
Yksityinen rata ei ole valtion rata

JE sanoi:
Kiintoisaa on myös siltä kannalta tuon terminaaliradan pohtiminen, että koska se olisi rakennettu raja-asemien välille, se olisi tullut osuudelle jolla joka tapauksessa yhdysliikennesopimusten mukaan RZD:llä (tai yhdysliikenteeseen oikeutetulla venäläistaholla ylipäätään) on ajo-oikeus.
Oiskohan näin. Valtiosopimus koskee valtioiden ratoja, ei yksityisiä ratoja. Toki yksityisen radan rakentaminen rajan yli on asia, johon valtioilla on sanottavansa. Mutta sellaisesta mahdollisuudesta ei ole vielä mitään sopimusta.

Jos yksityinen haluaa rakentaa radan valtionrajan yli, se täytynee aloittaa siitä, että sekä Venäjä että Suomi hyväksyvät hankkeen ja antavat tarvittavat luvat rajavyöhykkeelle rakentamiseen. Rakentajan on myös saatava maa-alue hallintaansa tavalla tai toisella.

Jos nämä rakentamisen edellytykset toteutuvat, sitten vasta on edes tarpeen pohtia liikennöinnin kysymyksiä. Venäjän lakeja en tunne, mutta Suomen lain mukaan ei ole olemassa mitään VR Oy:n monopolia rautatieliikenteeseen yleensä. Monopoli on vain valtion hallinnassa olevalle radalle, ei yksityiselle radalle. Eikä vielä ole valtiosopimusta valtion rajan ylittämisestä yksityistä rautatietä käyttäen.

Antero
 
Tämän tästä saa kun kirjoittaa epäselvästi...

yhdysliikennesopimuksella ei tietenkään ole mitään tekemistä yksityisraiteen kanssa. Mutta koska yksityisraide ei käsittääkseni ulottuisi edes raja-asemalle asti (Imatran liikennepaikan alaliikennepaikka Imatrankoski), ei VR:n kalustoon tai henkilökuntaan tarvitsisi turvautua siinäkään tapauksessa, jos siinä vieressä kulkevaa valtion rataa käytettäisiin samalla matkalla. Eli jos yksityisraiteella jotain kierretään, sitten Venäjän lainsäädäntöä, ei Suomen.
 
Vs: Re: Sopimusteksti?

R.Silfverberg sanoi:
Tarvitseeko mitään "tietoa" sen enempää kuin että tehdään kuljetukselle, jossa kuorma kulkee koko matkan venäläisillä yksityisvaunuilla, kahdet rahtikirjat, ensin yksi Kostamuksesta Vartiukseen ja sitten toinen Vartiuksesta esim Kokkolaan. Veturi vain vaihtuisi rajalla, mutta VR:n veturin sijaan Vartiuksesta Kokkolaan ajettaisiin yksityiveturilla.

Ehkä tätä aihetta voisi nostaa taas ylöspäin. Tämän uutisen mukaan rajalla vaaditaan siirtokuormaus eli pelkkä rahtikirjojen vaihtaminen ei riitä.
 
Talouselämä 4.10. sanoi:
Yhdysliikenne Venäjältä Suomeen on edelleen VR:n hoidossa. Rajalla pitäisi siis tehdä siirtokuormaus, mitä Spacecomissa ei välttämättä ole otettu huomioon.
Haluaisin nähdä sen lainvoimaisen dokumentin, joka vahvistaa valtiosopimuksen tulkinnan näin. Minulle ei riitä vikamiehen tai valtion omistaman yhtiön palveluksessa olevan henkilön tulkinta.

Tällä ei ole mitään tekemistä sen kanssa, haluanko Suomeen Virossa rekisteröityä ja toimiluvan sekä turvallisuustodistuksen saanutta operaattoria vai ei. Sen sijaan lienee niin, että mainitut tulkitsijat haluavat tulkita asian kuten tekevät siksi, että he haluavat syyn em. operaattorin tänne tulemisen estämiseen. Luultavasti kuitenkin kumpikin eri syistä.

Toki byrokratia ja juridiikka ovat ihmeellisiä. Näille tulkitsijoille varmaan kelpaisi se, että SRW Rail ajaisi junan Vainikkalaan siten, että mukana on yksi tyhjä vaunu. Sitten alkaisi rumba, jossa tyhjä vaunu irroitetaan junasta ja sitä seuraavan vaunun kuorma kipataan tähän tyhjään vaunuun. Sitten vaunun 3 kuomra kipataan vaunuun 2 jne. Näin SRW Rail on tuonut junarahtikuorman vain Vainikkalaan, josta lähtee uusi Suomen sisäisen liikenteen juna, koska se on kuormattu Suomessa.

Vaikka tämä touhu tehtäisiin kauhakuormaajalla, se olisi silti halvempaa kuin VR Oy:n rahti. Kun kerran saman touhun tekeminen kuormaamalla venäläisestä vaunusta kuorma-autoon on halvempaa kuin VR Oy:n rahti. Sillä kuorma-autolla kuljettaminen on kalliimpaa kuin omalla junalla kuljettaminen.

Antero
 
Saapa nähdä, kuinka käy... En usko, että Spacecomin kaavailut loppuvat tähän, vaikka toimilupa tällä kertaa raukeaisikin. Kun muistaa, että Spacecom = Severstaltrans, voi helposti kuvitella, että venäläisiä kiinnostaisi koko kuljetusketju alusta loppuun, ilman VR Cargon välistävetoa.

Tuon valtiosopimuksen lopullinen tulkinta kaiketi ratkaisee. Mutta jos (kyllä, en ole lukenut koko viestiketjua...) kysymyksessä on vain SOPIMUS, niin sopimuksiahan voidaan toki muuttaa...
 
Vainikkalaan ilmeisesti saapuu rajan yli yksityisiä säiliövaunujunia. Liikennöitsijän veturi ei ole siis RZD:n niin kuin eivät ole säiliövaunutkaan. Tietääkö kukaan lisää?
 
Antero Alku sanoi:
Haluaisin nähdä sen lainvoimaisen dokumentin, joka vahvistaa valtiosopimuksen tulkinnan näin. Minulle ei riitä vikamiehen tai valtion omistaman yhtiön palveluksessa olevan henkilön tulkinta.
Eiköhän se ole EY-tuomioistuin joka sanoo sen viimeisen sanan jos asia viedään niin pitkälle.

Muistan kun Suomi liittyi EU:hun (vai olik se ETA:an), että maantierahtipuolella kiellettiin ainakin aluksi kotimaanrahtien kuljettamisen ulkomaisilla rekoilla. Sitä yritettiin kiertää vekslaamalla perävaunuja satamissa tai terminaaleissa niin että ulkomaisen auton perässä oli suomalaisia perävaunuja, mutta kiinni jäivät.

t. Rainer
 
Compact sanoi:
Vainikkalaan ilmeisesti saapuu rajan yli yksityisiä säiliövaunujunia. Liikennöitsijän veturi ei ole siis RZD:n niin kuin eivät ole säiliövaunutkaan. Tietääkö kukaan lisää?
Minusta tässä ei ole mitään ihmeellistä. Oma tulkintani valtiosopimuksesta on, että Suomi ja Venäjä sallivat kumpikin omalle alueelleen lähimmälle raja-asemalle vieraan valtion alueella toimiluvan saaneen liikenteen. Sieltä Venäjältä siis saa tulla Vainikkalaan kuka vaan, jolle Venäjä on antanut luvan operoida Venäjän rataverkolla. Onpa sieltä siksi tullut suomalainen höyryveturi englantilaisen veturinkuljettajan ajamana. On tullut muuten venäläinenkin höyryvturi, mutta sitä ajoi venäläinen miehistökin.

Olen vahvasti sitä mieltä, että tulkinta VR Oy:n yksinoikeudesta on väärä. Jos Spacecomilla on oikeus ajaa Venäjällä sekä oikeus ajaa Suomessa, sillä on oikeus ajaa molemmissa maissa jo molempien maiden puolesta myös rajan yli. Siis valtiosopimuksen puolesta.

Raja-asemalta eteenpäin kysymys ei ole enää valtiosopimuksesta.

Antero
 
Vs: No voivoi

Mitä te kuvittelette että tästä Suomen ...markkinoille hyökkäämisestä olisi kenellenkään mitään hyötyä?! Tämä sattuu olemaan niin pieni maa että eihän tästä mitään kultakaivosta saa tekemälläkään ... mutta kyllä täällä on asiat niin pienessä mittakaavassa että unohtakaa koko juttu!! :wink:

Suunnilleen tuossa muodossa kuultiin vastaavat tarinat ennen pääkaupunkiseudun linja-autoliikenteen kilpailuttamista 12 vuotta sitten. Vaikka ei sekään miksikään kultakaivokseksi muodostunut, mutta kuinkas silti kävikään...
 
http://ra.yle.fi/ramgen/radiouutiset/0800.rm osoitteesta on kuultavissa
Aamun peili -lähetys, jossa noin kohdalla 3:00-6:00 min on juttua
tavaraliikenteen kilpailusta. Linkki toimii ilmeisesti vain tänään 24.05.07. TR Group aikoo aloittaa liikenteen jutun mukaan jo ensi vuoden alussa. Edelleen jutun mukaan VR saa useita kilpailijoita tavaraliikenteeseen.

Liikenne- ja viestintäministeriö on selvittämässä itärajan ylittävän liikenteen kuulumista kilpailun piiriin: http://www.mintc.fi/scripts/cgiip.e...70&menuid=88&channelitemid=15483&channelid=55
( Suomen–Venäjän rautatiekuljetusten avaamista kilpailulle selvitetään ).
 
Suomalaiset saivat ajaa 1940-luvulla melko pian heti sodan jälkeen ja ennen kuin VR sai Simpeleen-Parikkalan yhdysradan rakennettua, tavarajunia Neuvostoliiton kautta Elisenvaaran kautta koukaten. Siis Imatran ja Savonlinnan välinen liikenne hoidettiin samaan tapaan kuin ennen sotia. Puhtaita VR:n junia ja höyryvetureita suomalaisin miehistöin. Parikkalan/Tiviän neuvostoliittolaisena raja-asemaparina oli Syväoro.

Veturimiesten liiton lehdessä oli taannoin juttuja tuosta liikenteestä. Löysin äskön vuodelta 1956 sopimustekstin, joka määritteli
Parikkala-Niirala junien kulkua: http://heninen.net/sopimus/1956_f.htm Jos nyt muitakin sattuu kiinnostamaan :)
Sääli ettei yhteyttä ole enää Elisenvaaraan.
 
Veturimiesten liiton lehdessä oli taannoin juttuja tuosta liikenteestä. Löysin äskön vuodelta 1956 sopimustekstin, joka määritteli
Parikkala-Niirala junien kulkua: http://heninen.net/sopimus/1956_f.htm Jos nyt muitakin sattuu kiinnostamaan :)
Sääli ettei yhteyttä ole enää Elisenvaaraan.

Osaakos joku rautatiehistoriaa tuntevampi kertoa, että miten paljon tuo Parikkala-Niirala -junien kulkua määrittelevä sopimus oli yhteneväinen ja toisaalta miten paljon se erosi Porkkalan vuokra-alueen läpi liikennöitävien junien kulkua määrittelevästä sopimuksesta...?
 
Takaisin
Ylös