Jatkan minäkin komeasti aiheen vierestä; ylläpito erottakoon tämän Suomi-Ruotsi-laivakeskustelun omaksi ketjukseen jos katsoo aiheelliseksi.
Turun uusi terminaali on epäilemättä tarpeellinen logistisesti, sillä Vikingin nykyinen laituripaikka on ongelmallinen rekkaparkin ollessa toisela puolella satamaa ja Tallinkin terminaali ongelmallinen siinä, että se on suunniteltu käsittelemään nykyisiä maksimipokia pienempiä kertamatkustajamääriä, eikä odotusaulan laajennus ole täysin onnistunut. Nyt isojen laivojen sijoittelu on ainakin suunnitelmissa toiseksi paras mahdollinen Turussa (parasta olisi tietenkin rakentaa uusi satama Pansioon, jolloin mastodonttipaateista päästäisiin Pukinsalmessa eroon).
Odotettavissa tosiaan lienee kiintoisa tilanne, kun Tallink vetäytyy Turusta välittömästi pystyessään sen ilman sanktiomaksuja tekemään. Vikingilläkään tuskin lienee haluja maksaa ylihintaa palvelusta, jonka se kenties voisi saada naapurista Naantalista halvemmalla -toki sinne muutto edellyttäisi junayhteyden toimimista terminaalin ovelle, mistä taas Turun seudulla ei tietääkseni ole nykyään suunnitelmiakaan...
Turun satamasuunnitelmiin liittyy myös kaupungin halu kehittää Turun linnan ympäristölle uutta käyttöä, mikä tarkoittaisi ainakin asumista ja historian ja tulevaisuuden museota, jonka arkkitehtuurikilpailu hiljattain ratkesi. En ole varma, onko logistinen vai maankäytöllinen tarve ollut ensin, mutta joka tapauksessa terminaalien keskittäminen yhteen, kaiken lisäksi logistisesti toimivampaan sijaintiin mahdollistaa Turun linnan ympäristön kehittämisen keskusta-alueen luontevaksi jatkoksi. Tähän suunnitelmaan liittyy myös halu siirtää satamaradan linjausta sekä linjata mahdollinen raitiotie jo ensi vaiheessa satamaan.
Mitä tulee Vikingin siirtymiseen Naantaliin, niin moxu taisi tuossa viestissään jo tuodakin esiin sen olennaisen esteen. Mikäli risteilytyyppinen matkustaminen säilyy suosittuna myös tulevaisuudessa, ei Vikingin ja Tallink Siljan risteilylauttatyyppisten alusten mitään satamaa voi siirtää sellaiseen paikkaan, joka on autotta liikkuvan matkustajan kannalta hankala saavuttaa. Tämä koskee niin Turkua, Helsinkiä kuin Tukholmaakin. Kapellskär on olennainen poikkeus; (Tallink) Siljan Turun iltalaiva on voinut luontevasti käyttää sitä Ruotsin satamanaan, koska kyseisen laivan aamulähtö Tukholmasta ei jo kellonaikansakaan puolesta ole ollut kovin houkutteleva risteilymatkustamiseen, vaan risteilymatkustajat nousevat alukseen pääasiallisesti Turussa. Rahdin kannalta aikainen saapuminen Ruotsiin lienee myös eduksi.
Niin olisiko Turun kaupungin kannattanut selvittää Tallinkin haluja ylläpitää ollenkaan Turku-Tukholma liikennettä ennenkuin pääättivät pistää terminaalikompleksit uusiksi?
Turussa tällaiset hankkeet tuppaavat etenemään hitaasti, eivätkä ne siksi aina pysy maailman muutoksissa mukana. Hyvänä esimerkkinä toimii rautatieasema, jonka laiturit siirrettiin nyt uuden asemasuunnitelman mukaiseen sijaintiin, jossa ne odottelevat mahdollisesti vuosikausia ennen kuin kyseiseen sijaintiin rakennetaan varsinainen uusi asema, siis matkakeskuksena tunnettu juna- ja bussiliikenteen solmukohta.
Siljan ja Vikingin yhteisestä terminaalista on mielestäni puhuttu jo kauan ennen koronapandemiaa ja Vikingin ja Finnlinesin uusia (2020-luvun) laivoja, jotka ovat muuttaneet kilpailutilannetta Turun ja Tukholman seutujen välisessä laivaliikenteessä olennaisestikin. Terminaalia on siis lähdetty suunnittelemaan tilanteessa, jossa kahdella varustamolla on kaksi päivittäistä lähtöä Turusta, ja yllämainitut maankäytölliset intressit huomioiden tästä suunnitelmasta on aika hankala enää perääntyäkään. Esittämäsi kaltaisesta hölmöilystä ei siis tietääkseni ole kyse. En osaa sanoa, miten alusten määrän putoaminen neljästä kolmeen tai jopa kahteen vaikuttaa yhteisterminaalisuunnitelman mielekkyyteen, mutta mikäli Viking Line jäisi ainoaksi Turusta operoivaksi matkustajalauttavarustamoksi, olisi mielekkäämpää keskittää liikenne kai Siljan entiseen terminaaliin kuin Vikingin nykyiseen.
Oma lukunsa on Siljan terminaalirakennuksen kohtalo Turussa. Tämä 1970-luvun alussa valmistunut rakennus on varsin hieno esimerkki aikansa modernismista, vaikka sitä onkin kai useampaankin kertaan remontoitu vastaamaan laivojen ja matkustajavirtojen kasvua. Nykysuunnitelmassa se on kai tarkoitus purkaa, mikä on toisaalta ymmärrettävää, mutta tuntuu samalla aika surulliselta.
