Välipalaa Sm1- tai Sm2-juniin?

tkunnas · 30 Tammikuu 2007

vompatti sanoi:
Tässä ei tarvita kahta moottorivaunua. Yksi Dm12-moottorivaunu riittää, jos liitevaunussa on ohjaamo. Kahden moottorivaunun käyttö tietysti parantaa kiihtyvyyttä.

Se minun ajatukseni ei perustunutkaan Dm12:een, vaan kokonaan toisenlaiseen DMU-pakettiin, jossa on kaksi jokseenkin identtistä moottorivaunua päissä ja niiden välissä se matalalattiainen vaunu. Ja näistä muodostuisi 3-vaunuinen junayksikkö.

vompatti sanoi:
Eiköhän todellinen syy lyhyeen käyttöikään ole se, että näille junille ei ole sopivaa liikennettä. YTV-alueen liikenteessä käytetään pian uutta junaa ja pitkän matkan taajamajunaliikenteessä Sm1 ja Sm2 ovat liian hitaita. Jos VR alkaisi ajaa taajamajunia vaikka välillä Oulu-Rovaniemi, voisi näille junille ja matalalattiaiselle välivaunulle olla käyttöä.

Oulun seudulla voisi ainakin teoriassa olla mahdollista kokeilla lähijunaliikennettä esim. reiteillä Oulu - Kemi, Oulu - Kajaani ja Oulu - Raahe. Käytännön mahdollisuudet kaatunevat ainakin tässä vaiheessa kiskojen puutteeseen - ilman 2-raiteista rataa ei liene mahdollista luoda säännöllisillä aikatauluilla operoivaa lähijunaliikennettä ilman kohtuutonta haittaa muulle junaliikenteelle.

Tapani

ultrix · 30 Tammikuu 2007

vompatti sanoi:
Eiköhän todellinen syy lyhyeen käyttöikään ole se, että näille junille ei ole sopivaa liikennettä. YTV-alueen liikenteessä käytetään pian uutta junaa ja pitkän matkan taajamajunaliikenteessä Sm1 ja Sm2 ovat liian hitaita. Jos VR alkaisi ajaa taajamajunia vaikka välillä Oulu-Rovaniemi, voisi näille junille ja matalalattiaiselle välivaunulle olla käyttöä.

Nakkiputka sanoi:
Sameille kyllä olisi, etenkin väliosan lisäämisen jälkeen, monta hyvää käyttökohdetta: Tampere-Pori/Rauma, Loimaa-Salo, Kouvola-Kuopio-(Kajaani) jne. paikallisliikenne.

tkunnas sanoi:
Oulun seudulla voisi ainakin teoriassa olla mahdollista kokeilla lähijunaliikennettä esim. reiteillä Oulu - Kemi, Oulu - Kajaani ja Oulu - Raahe. Käytännön mahdollisuudet kaatunevat ainakin tässä vaiheessa kiskojen puutteeseen - ilman 2-raiteista rataa ei liene mahdollista luoda säännöllisillä aikatauluilla operoivaa lähijunaliikennettä ilman kohtuutonta haittaa muulle junaliikenteelle.

(Välivaunullisille) Sm2:lle on käyttöä YTV:n mukaan vielä vuoteen 2024 asti, jolloin viimeiset Sm5-yksiköt tulevat liikenteeseen. Eli junille on kyllä käyttöä vielä pitkään, ja sen jälkeen ne voi vielä laittaa "toisarvoiseen" liikenteeseen mm. edellämainituilla rataosilla. Ensimmäisinä korvattavat Sm2-vaunut (2010-luvulla) voisi laittaa jo Tampereen ja Turun lähiliikenteeseen.

Laskelmieni mukaan Nokia-Tampere-Lempäälä-liikenne vaatisi 20 min vuorovälillä ja 100 min kierrosajalla viisi junayksikköä ja yhden varalle. Kyseinen määrä jo Sm1-junia vapautuu jo tämän vuosikymmenen aikana joko uusiokäyttöön tai romutukseen. Sm2-junilla käyttöikä on vielä paljon pidempi.

Vakiominuuttiaikataulu on tuskin pakollinen, tärkeintä on kai, että juna kulkee riittävän usein?

tkunnas · 30 Tammikuu 2007

ultrix sanoi:
Vakiominuuttiaikataulu on tuskin pakollinen, tärkeintä on kai, että juna kulkee riittävän usein?

Ei toki pakollinen; itse asiassa jos Oulun seudun lähijunaliikennettä mietitään, olisi vakiominuuttien sijaan realistista puhua vakiotunneista. Aikataulut voisivat olla vaikka sellaiset, että junat mainitsemistani kolmesta ilmansuunnasta saapuisivat Ouluun 10 min vaille parillisen tunnin ja lähdöt olisivat 10 min yli parillisten tuntien. Tuota tiheämpään liikenteeseen tuskin olisi ainakaan aluksi tarvetta. Jos edes tuollaiseen.

Miska · 30 Tammikuu 2007

Kuinkahan vanhoiksi noilla Sm1/2-junilla kannattaisi sitten ajaa? Antero Alku taisi jossain toisessa ketjussa aikoinaan kirjoittaa että Samit olisivat lähes ikuisia, VR taas puolestaan pitää kaluston käyttöikänä 30-40 vuotta. Totuus lienee jossain tuolla välillä?

Sm1:illä on tällä hetkellä ikää 34 - 39 vuotta ja Sm2:illa 26 - 32 vuotta. Välipalaprojekti kestäisi nopeallakin aikataululla muutaman vuoden, jolloin uusimmatkin Samit olisivat jo 30-vuotiaita. HKL:n NrII-ratikoiden kohdalla tilanne on selvästi parempi, vaunuthan ovat vasta suunnitellun elinkaarensa puolivälissä.

tkunnas · 30 Tammikuu 2007

Tuskinpa Sm1:t ikuisia ovat, kun ovat valmistetut ruostuvasta materiaalista. Kakkoset sen sijaan voisivat jo ollakin

vompatti · 30 Tammikuu 2007

tkunnas sanoi:
Se minun ajatukseni ei perustunutkaan Dm12:een, vaan kokonaan toisenlaiseen DMU-pakettiin, jossa on kaksi jokseenkin identtistä moottorivaunua päissä ja niiden välissä se matalalattiainen vaunu. Ja näistä muodostuisi 3-vaunuinen junayksikkö.

Ja tätä junaa ei sitten saisi tilattua kaksi- tai yksivaunuisena? Maailman junavalmistajilla on olemassa useita dieselmoottorijunia, joissa jopa moottorivaunu on matalalattiainen. Tuosta ehdotuksestasi on hyötyä vain silloin, kun moottorit halutaan piiloon korkean lattian alle. Näin on esimerkiki Colorado Railcarin valmistamissa moottorijunissa.

tkunnas sanoi:
Tuskinpa Sm1:t ikuisia ovat, kun ovat valmistetut ruostuvasta materiaalista. Kakkoset sen sijaan voisivat jo ollakin

Sm 2 -junat on valmistettu alumiinista. Alumiinille ei ole olemassa kestorajaa (engl. fatigue limit). Teoriassa ei voida tehdä niin vahvaa alumiinirakennetta, että se ei rikkoutuisi esimerkiksi junan tärinässä. Näin siis Sm 2 -junat eivät ole ikuisia, kuten eivät ole timantitkaan. Sm 1 -junien ruostuminen voitaisiin estää vaikkapa hitsaamalla möhkäle epäjalompaa metallia junan runkoon.

Onko paikalla metallialan ihmisiä? Mikä adjektiivi sopisi tuohon virkkeeseen paremmin kuin 'epäjalo'?

tkunnas · 30 Tammikuu 2007

vompatti sanoi:
Ja tätä junaa ei sitten saisi tilattua kaksi- tai yksivaunuisena? Maailman junavalmistajilla on olemassa useita dieselmoottorijunia, joissa jopa moottorivaunu on matalalattiainen. Tuosta ehdotuksestasi on hyötyä vain silloin, kun moottorit halutaan piiloon korkean lattian alle. Näin on esimerkiki Colorado Railcarin valmistamissa moottorijunissa.

Ajattelin lähinnä kustannussäästöjä - kai korkealattainen on halvempi kuin matalalattiainen.

Antero Alku · 30 Tammikuu 2007

vompatti sanoi:
Sm 2 -junat on valmistettu alumiinista. Alumiinille ei ole olemassa kestorajaa (engl. fatigue limit). Teoriassa ei voida tehdä niin vahvaa alumiinirakennetta, että se ei rikkoutuisi esimerkiksi junan tärinässä....

Englannin termi fatique tarkoittaa väsymistä. Eli alumiinilla ei ole väsymislujuutta. Eli kuten kirjoitit, hyvinkin pienellä vaihtuvalla kuormalla alumiini joskus särööntyy ja murtuu. Lentokoneet toimivat siten, että tiedetään, mistä ja miten nopeasti murtumasäröt etenevät ja koneella saa lentään niin kauan kun särö on kyllin lyhyt. Enpä tiedä, mahdetaanko Sm2:n huolto-ohjelmassa seurata säröjen etenemistä.

Väsyminen on hyvin mielessä, kun tein siitä aikanaan dipolimityöni.

Antero

Antero Alku · 30 Tammikuu 2007

Nakkiputka sanoi:
Veikkaan itse Sm1/2:ten "talviflunssan" syyksi kolmea asiaa: Paineilma-ovia, paine-ilma jarruja ja säilytystä ulkosalla.

Taidat olla oikeassa. Ihmettelen vain sitä, miten linja- ja kuorma-autot voivat toimia Suomen talvessa, kun niissäkin on paineilmajarrut, jos paineilman käyttö on jotenkin este sähkömoottorijunissa. Ja entä sitten kaikki muut junat, kaikissa on paineilmajarrut.

Eli siellä, missä halutaan, ongelmalle on ratkaisu. Eri asia on sitten kun tarvitaan syitä mm. kaluston romuttamiselle, jotta saadaan hankkia uutta.

Antero

otto s · 30 Tammikuu 2007

Antero Alku sanoi:
Ihmettelen vain sitä, miten linja- ja kuorma-autot voivat toimia Suomen talvessa, kun niissäkin on paineilmajarrut

Ja eihän ovet ainakaan toimi busseissa talvisin busseissa hyvin.Varsinkin Ikaruksissa on sitä ongelmaa, että ovet eivät jaksa mennä kunnolla kiinni.

vompatti · 30 Tammikuu 2007

tkunnas sanoi:
Ajattelin lähinnä kustannussäästöjä - kai korkealattainen on halvempi kuin matalalattiainen.

Miten minulla on sellainen muistikuva, että Stadlerin matalalattiainen RegioShuttle olisi halvempi kuin Vagonkan korkealattiainen Dm12. Löytyisikö tälle todisteita? Junanvaunun hinta ei kai riipu juurikaan lattian korkeudesta, kunhan lattian korkeus on vähintään 550 mm. Tätä matalampia lattioita oikeissa junissa on kai vain Yhdysvalloissa (Sveitsissäkin on, mutta niissä ei kai täyty rautateiden törmäyslujuusvaatimukset) .

Antero Alku sanoi:
Englannin termi fatique tarkoittaa väsymistä.

Väsyminen on hyvin mielessä, kun tein siitä aikanaan dipolimityöni.

Nyt saat palauttaa dipolityösi kunnolla mieleesi. Internetistä löytämäni sanaston mukaan olimme molemmat väärässä. Tuon mukaan fatigue limit olisi väsymisraja, fatigue strength väsymislujuus ja fatigue strength cycles kestoraja. Minä haluaisin tietää totuuden, sillä olen tekemässä aiheesta yhtä pienehköä julkaisua. Mikä on nimeltään se voima, jolla teräsrakennetta saa kuormittaa äärettömän monta kertaa ilman teräksen murtumista?

Camo Lissabone · 31 Tammikuu 2007

petteri sanoi:
Lähijunissa toisaalta on oikein hyviä kokemuksia Sm4:stä, joka toimii talvioloissa paljon paremmin kuin SmI/II ja on matalalattiainen sekä ilmastoitu. Sm4.n hyvät kokemukset lisäävät intoa uusiin juniin.

Ai, omien havaintojeni mukaan pakkasessa ja lumituiskussa nimenomaan Sm4:t loistavat poissaolollaan Sm1-junien tehdessä työt...

tkunnas · 31 Tammikuu 2007

vompatti sanoi:
Junanvaunun hinta ei kai riipu juurikaan lattian korkeudesta, kunhan lattian korkeus on vähintään 550 mm.

Niin, ei varmaan suoraan lattian korkeus vaikuta, mutta ajattelin - ilman varsinaista tietoa asiasta, sen myönnän - että junissa toimisi sama logiikka kuin linja-autoissa: matala lattia edellyttää tekniikan sijoittelussa monimutkaisempia = kalliimpia ratkaisuja. Viisaammat voivat toki oikaista ja kertoa, miten asia oikeasti on.

SD202 · 31 Tammikuu 2007

Camo Lissabone sanoi:
Ai, omien havaintojeni mukaan pakkasessa ja lumituiskussa nimenomaan Sm4:t loistavat poissaolollaan Sm1-junien tehdessä työt...

Voisi kai viimeaikaisten omakohtaisten kokemusten perusteella sanoa sinun olevan oikeassa: esim. tänään Tikkurilasta klo 07.24 lähtevä I-juna loisti poissaolollaan. Yleensä silloin kun tuo juna kulkee, niin kalustona on Sm4...

Sm1- ja Sm2 -junat eroavat uudemmista junista kai siinä, että mikäli Valmetin väsäämät junat vain saadaan varikolta liikkeelle, niin ne pysyvät kyllä linjalla niin kauan kuin pitääkin. Sen sijaan Sm4:ia olen muutaman kerran nähnyt linjalle hyytyneenä - vanhempia "Sameja" en tähän mennessä ole nähnyt kesken työpäivän väsyneinä.

Compact · 31 Tammikuu 2007

SD202 sanoi:
Sm1- ja Sm2 -junat eroavat uudemmista junista kai siinä, että mikäli Valmetin väsäämät junat vain saadaan varikolta liikkeelle, niin ne pysyvät kyllä linjalla niin kauan kuin pitääkin. - vanhempia "Sameja" en tähän mennessä ole nähnyt kesken työpäivän väsyneinä.

Sopivasti harrastajan kuva tältä päivältä, kun Sm1 on Kirkolla hyytyneenä