Välipalaa Sm1- tai Sm2-juniin?

Compact sanoi:
Sopivasti harrastajan kuva tältä päivältä, kun Sm1 on Kirkolla hyytyneenä :)
Klikkaa laajentaaksesi...
Mutta enpäs nähnytkään tuota itse tai joutunut kokemaan, mitä junan hajoaminen linjalle aiheuttaa käytännössä matkustajille. :)

Kyllä kalustorikot ovat mahdollisia niin Sm1, Sm2, kuin Sm4 -junillekin (noiden liiteroiden väliin jäävästä junasta nyt puhumattakaan), mutta lukumäärään suhteutettuna kaluston hajoamista tapahtunee enemmän Sm4 -junille? Vai kärsivätkö "Puput" vain lastentaudeista...? ;)
 
SD202 sanoi:
Vai kärsivätkö "Puput" vain lastentaudeista...? ;)
Klikkaa laajentaaksesi...
Joku niiden suhteen on pielessä. Viime vuoden lopulla muutamina pyhäiltoina vain kävi selväksi, että A- ja M-kierroissa ei nyt kerta kaikkiaan liikkunut yhden yhtäkään Sm4:ää, vaikka olisi kuulunut. VR:n nettiaikatauluista voi tarkistaa, mitkä lähdöt on tarkoitettu ajettavaksi matalalla eli käytännössä Sm4-kalustolla.
 
Rattivaunu sanoi:
Viime vuoden lopulla muutamina pyhäiltoina vain kävi selväksi, että A- ja M-kierroissa ei nyt kerta kaikkiaan liikkunut yhden yhtäkään Sm4:ää, vaikka olisi kuulunut.
Klikkaa laajentaaksesi...

Mikäli Sm4-junayksiköitä sitoutuu huoltoon enemmän kuin on suunniteltu, niin vähennykset aloitetaan junista jossa niiden suurin sallittu nopeus ei ole käytössä. Tämä, ikävä kyllä, tarkoittaa Vantaankosken ja Leppävaaran suunnan asiakkaille kaluston muuttumista ensimmäisenä Sm1/2-kalustoon. Sen sijaan Riihimäen, Tampereen ja Lahden R-, H- ja Z-junat pyritään ajamaan pääsääntöisesti Sm4-kalustolla, ellei ole todellinen kalustopula eli ettei niitä riittäisi niihinkään.
 
Rattivaunu sanoi:
Joku niiden suhteen on pielessä. Viime vuoden lopulla muutamina pyhäiltoina vain kävi selväksi, että A- ja M-kierroissa ei nyt kerta kaikkiaan liikkunut yhden yhtäkään Sm4:ää, vaikka olisi kuulunut. VR:n nettiaikatauluista voi tarkistaa, mitkä lähdöt on tarkoitettu ajettavaksi matalalla eli käytännössä Sm4-kalustolla.
Klikkaa laajentaaksesi...

Ihan hyvä, rttä pitävät Sm4:set poissa yöliikenteestä ettei vandaalit tuhoa VR:n uusinta kalustoa. Linkki aikataulu-taulukot sivulle: http://www.vr.fi/heo/lahi/ftaulukot.htm .
 
vompatti sanoi:
Nyt saat palauttaa dipolityösi kunnolla mieleesi. Internetistä löytämäni sanaston mukaan olimme molemmat väärässä. Tuon mukaan fatigue limit olisi väsymisraja, fatigue strength väsymislujuus ja fatigue strength cycles kestoraja. Minä haluaisin tietää totuuden, sillä olen tekemässä aiheesta yhtä pienehköä julkaisua. Mikä on nimeltään se voima, jolla teräsrakennetta saa kuormittaa äärettömän monta kertaa ilman teräksen murtumista?
Klikkaa laajentaaksesi...
Tämä tulee nyt muistista:

Väsymislujuus on se materiaalin jännityksen maksimiarvo, jolla kuormanvaihtojen määrä ei enää vaikuta materiaalin murtumiseen. Eli se voima, joka aiheuttaa enintään väsymislujuuden muakaisen jännityksen, saa kuormittaa rakennetta äärettämän monta kertaa.

Jos jännitys on suurempi, tapahtuu murtuminen tietyllä kuormanvaihtojen määrällä. Mitä suurempi jännitys on, sitä pienempi kuormanvaihtojen määrä tarvitaan. Murtolujuus on ääriraja: silloin materiaali murtuu yhdestä kuormanvaihdosta.

Väsymisraja on se materiaalin jännityksen arvo, jolla materiaali kestää määrätyn kuormanvaihtojen määrän. D-työssäni oli tarkoitus selvittää kuomra-auton takasillalle hyväksyttävä väsymisraja. Eli takasillalle haluttiin sallia väsymislujuutta suuremmat jännitykset, kunhan tiedettiin, ettei kuormituskertojen määrä tule vastaan auton elinaikana. Tavallaan siis teräksiseen osaan suhtauduttiin kuten alumiiniseen.

Kestoraja taitaa olla se kuormanvaihtojen määrä, joka liittyy väsymisrajaksi määrättyyn jännitykseen.

Taisi mennä suunnilleen oikein, jos tähän www-lähteeseen on uskominen.

Jos noihin käännöstermeihin verrataan, minusta väsymislujuus on selvä fatigue strength. Väsymisraja, fatigue limit on tuon sivun sietoraja. Fatigue strength cycles eli kestoraja on kuormanvaihtojen (cycles) määrä.

Antero

PS: Tämä juttu liittyy läheisesti Valmetin metrojuniin. Niiden kaikki laakeripesät tehtiin aluksi alumiinista. Pian kuitenkin havaittiin, että alumiini ei kestänyt niissä laakeripesissä, joissa oli kiinnitettynä virroitinkenkä. Laakeripesien materiaali vaihdettin teräkseksi, jolloin virroitinkengän kuormitus jäi väsymislujuuden alapuolelle.
 
Jos Sm2-moottorijunan liitevaunusta (eli Eioc)) saneerattaisiin ohjaamo pois ja tilalla samanlainen ylimenokäytävä kuin toisessakin päässä ja tämä sitten liitettäisiin kahden Sm2-moottorivaunun väliin, syntyisi noin uuden "Sm5"-yksikön (FLIRT) mittainen kokonaisuus. Tuossa "uudessa" välivaunussa voisi olla vielä matalalattiainen osuus keskellä vaunua. Olisiko ideaa?
 
Lari Nylund sanoi:
Aloite Sm1/2-junayksikköön liitettävästä matalalattiaisesta välivaunusta tuli tehtyä tuossa aiemmin syksyllä. Bumerangina tuli takaisin, tosin pienellä aloitepalkkiolla."
Klikkaa laajentaaksesi...

Päivitetään tilannetta sen verran, että tekemäni aloite välipalallisesta Sm-yksiköstä on otettu uudelleenkäsittelyyn. Olisikohan sittenkin tässä ideassa jotain järkeä myös VR:llä käytettäväksi?
 
otto s sanoi:
Ainakin Sm1:t ovat jo niin lahoja, että niihin ei kannata rahaa enää yhtään sijoittaa. Voi olla, että suunnitteluun menisi niin kauan aikaa, että nekin olisivat jo romutuskunnossa, kun oltaisiin valmiita aloittamaan rakentaminen.
Klikkaa laajentaaksesi...

Totta. Joittenkin Sm1-yksilöitten korit ovat jo siinä kunnossa, että olisi todennäköisesti halvempaa tehdä uudet korit, kuin korjata vanhat.

Tuntien uusien asioitten etenemisen VR:llä, tuntuu tuo jälkimmäinen väitekin täysin todennäköiselta.

Nakkiputka sanoi:
Veikkaan itse Sm1/2:ten "talviflunssan" syyksi kolmea asiaa: Paineilma-ovia, paine-ilma jarruja ja säilytystä ulkosalla.
Klikkaa laajentaaksesi...

Suurin piirtein näin. Harmi, kun ei ole nyt tilastoja nokan alla, mitä noille paineilmajärjestelmän vikojen määrälle on tapahtunut sen jälkeen, kun tenutuksesta luovuttiin ja siirryttiin ilmankuivaajiin. Tietty mielikuva asiasta on...

Antero Alku sanoi:
Enpä tiedä, mahdetaanko Sm2:n huolto-ohjelmassa seurata säröjen etenemistä.
Klikkaa laajentaaksesi...

Ei. Mutta jos huollossa löytyy "särö", se korjataan.

Antero Alku sanoi:
Ja jos pelkää tehon loppumista, välivaunun toseksi teliksi voi panna moottoritelin. Se on erityisen helppoa silloin, jos välivaunusta tehdään kiinteä ja Sm-junasta kolmivaunuinen.
Klikkaa laajentaaksesi...

Ei se pelkkä moottoriteli mitään auta, tarvitsee se sähköäkin jostain. Siihen ei SM2:n nykyisen päämuuntajan eikä tehonsäädön kapasiteetti riitä. Eli vaatisi myös niitten uusimisen.

Antero Alku sanoi:
Jarrutehosta puhuminen on hölynpölyä. Kaikissa junanvaunuissa on jarrut, joten jarruteho ei koskaan vähene lisättäessä junaan vaunuja. Aika alkeellista edes esittää tuollaista.
Klikkaa laajentaaksesi...

Totta. Paineilman tuottokyky ei välttämättä riittäisi, mutta toisaalta, jos Sm2:ten käyttöikää kovinkin paljon lisättäisi, olisi joka tapauksessa fiksua tehdä kompressorille jonkintasoinen muutostyö. Samallahan se vaihtuisi suurempituottoiseen.

Toinen asia sitten on Sm2:en jarrujärjestelmän ominaisuudet. Kaupunkijunassa pelkät ilmajarrut eivät ole tätä päivää. Siksi tuon mahdollisen välivaunun teleihin olisi järkevää laittaa vaikkapa Telma-tyyliset pyörrevirtajarrut tms. Miksei jo nytkin nykyisen ohjausvaunun juoksuteleihin, tilaa kyllä on. Sama tietysti, vieläpä korostuneemmin, koskee Sm1:iä, mutta niihin ei tulla enää laittamaan euroakaan ylimääräistä.

Lari Nylund sanoi:
Aloite Sm1/2-junayksikköön liitettävästä matalalattiaisesta välivaunusta tuli tehtyä tuossa aiemmin syksyllä. Bumerangina tuli takaisin, tosin pienellä aloitepalkkiolla.
Klikkaa laajentaaksesi...

Saitko palkkioksi sakset, henkarin, vai peräti vaateharjan..?
 
Sinun täytyy kirjautua sisään tai rekisteröityä voidaksesi vastata viestiin.
Takaisin
Ylös