Vantaan linjastosuunnitelma 2007-2011

Uudessa suunnitelmassa on tosiaan toteuttettu verkostomaista linjastorakennetta, jota pääkaupunkiseudulla on tarkoitus soveltaa tulevaisuudessa enemmänkin. Aikaisempana esimerkkinä on HKL:n iso liityntä, joka tosin on enemmänkin strategisen tason suunnitelma tai ideapaperi.

Suunnitelma näyttää periaatteena hyvältä. Kokonaisuudessaan liikennöintikustannussäästöt kuitenkin vaikuttavat melko pieniltä, säästöä ainoastaan 100 000 euroa vuodessa nykytilanteeseen verrattuna. Onhan toki vuorovälejä voitu parantaa sisäisessä liikenteessä, mutta tulee tietysti mieleen myös, että onko seutulinjojen noin voimakas vähentäminen säästöihin nähden perusteltua. Tähän toki vaikuttaa se, että junaliikennettä hoitaa monopoli ja bussiliikenteessä hinnat on kilpailtu alas.

Muutokset ovat melko suuria, jonka perusteella voisi odottaa ainakin suorien seutulinjojen käyttäjiltä palautetta. Leppävaaran kaupunkiradan yhteydessä oli mielenkiintoista, että Espoon kaupunki kannatti voimakkaammin liityntäliikenteeseen perustuvaa vaihtoehtoa, mutta YTV päätti säilyttää enemmän suoria seutulinjoja.

Raportista olisi odottanut löytyvän myös vuoromäärät kartalla linjastosuunnitelman mukaisessa tilanteessa, kun se nykytilanteesta on saatu tehtyä. M-junien kapasiteetiksi on laskettu aamun huipputunnin aikana 3860 matkustajaa. En tiedä, ajetaanko kaikki junat kolmirunkoisina, mutta tällöin matkustajia olisi runkoa kohden 214, jota voi pitää melko korkeana. Ainakin Helsingin puoleisessa päässä on tungosta. Nykytilanteessa riittivän väljää näyttäisi kuitenkin olevan.

Liityntäyhteyksien edullisuutta tarkasteltaessa on vertailtu matka-aikoja. Jos vaihtoaikaan lisättäisiin vaihdon rasituskerroin, niin painotettujen matka-aikojen perusteella suorat säteittäiset linjat olisivat osin parempia. Järjestetyssä vaihdossa kertoimena voi pitää arvoa 3,7 (JOTU:n osapaino-projekti)http://jlf.fi/newreply.php?do=newreply&noquote=1&p=22765). Lisäksi keskustan suuntaan suuntautuvilla säteittäisillä linjoilla suuri osa nousee/poistuu jossakin muualla kuin rautatieaseman ympärillä. Toki toisaalta varsinkin sunnuntailiikennettä on lisätty, mikä on positiivista. Periaatteessa olisi mielenkiintoista nähdä myös malliajoilla tehtyjä tuloksia.

Pähkinärinteen ja Variston osalta palvelut näyttäisivät heikentyvän. Suorat linjat Helsinkiin lopetetaan tai hidastuvat. Lisäksi suorat linjat Tikkurilan suuntaan katkaistaan. Linjaa 363 kuormittavat jatkossa todennäköisesti myös Konalasta Elielinaukiolle matkustavat. Sekä Vihdintielle että Hämeenlinnanväylälle on suunniteltu joukkoliikenteen toimintaolosuhteiden parannuksia, jotka nyt jäävät vähemmälle käytölle.

Esimerkiksi linjat 452, 453 ja 734 on johdettu moottoriväylältä suoraan terminaaliin. Vaihtomatkustajien kannalta tämä on positiivista, mutta toisille tämä merkitsee uutta vaihtoa tai pitempää kävelymatkaa. Periaatteessa pitäisin parempana esimerkiksi linjojen 452 ja 453 yhdistämistä reitille Vantaankoski-Laajavuori-Martinlaakso-Myyrmäki-vt 3. Martinlaakson ja Myyrmäen välillä bussiliikenteessä on toki paljon tarjontaa, mutta toisaalta tällä vältetään vaihtoja ja/tai lyhennetään kävelymatkoja. Kaivokselaan saataisiin ruuhka-ajoiksi tarjontaa, jos HKL:n linja 47 voisi koukata. Ruuhkasuunnassa 47:n kuormitus ei ole Hakuninmaalla kovin korkea.

Poikittaisliikenteessä tarjonnan lisäykset ovat oikein hyviä. Myyrmäen ja Tikkurilan välillä nopea linja on hyvä ratkaisu. Negatiivisena voi pitää, että Vantaankosken, Laajavuoren ja Martinlaakson alueelta yhteys Tikkurilaan puolestaan hidastuu.
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Esimerkiksi linjat 452, 453 ja 734 on johdettu moottoriväylältä suoraan terminaaliin. Vaihtomatkustajien kannalta tämä on positiivista, mutta toisille tämä merkitsee uutta vaihtoa tai pitempää kävelymatkaa.
Noita vaihtomatkustajia tullee sen verran vähän, että minä näen juuri tämän suunnitelman yhtenä keskeisenä ongelmana. Nykyiset 452, 453, 731, 732 ja 734 palvelevat kahta eri matkustajavirtaa: juna-asemalta Mannerheimintien tai Hämeentien varteen ja toisena juna-aseman ja moottoritien välisiltä alueilta Helsingin keskustaan. Ehdotetut muutokset yrittävät siirtää näistä jälkimmäisen liityntään ja siten karkeasti ottaen puolittaa Helsinkiin menevien bussilinjojen matkustajamäärän. Saa nähdä, miten halukkaita moottoritien lähellä asuvat ovat tekemään liityntämatkoja "väärään suuntaan". Minä vähän pelkään, että siinä onnistutaan vain karkottamaan matkustajia kokonaan pois joukkoliikenteestä. Sitten nämä 452, 453, 731, 732 ja 734 kuihtuvat hukkalinjoiksi, jotka ajelevat ruuhkan ulkopuolella tyhjinä. Vuoroväleistä tulee niin harvat, että ne vähätkin matkustajat onnistutaan karkottamaan pois. Palvelutasovelvoitteiden vuoksi linjoja ei voi kuitenkaan lakkauttaa, joten niitä joudutaan sitten ajelemaan tyhjinä.
 
Olisi paljonkin sanottavaa suunnitelmasta, mutta otanpa esille pari seikkaa:

Kaikista suunnista Helsinkiin tultaessa autoista jää reilusti väkeä pois ennen keskustaa. Rautatientorilla toki on paljon matkustajia, mutta heistä suuri osa on Helsingin sisääntuloteiden varsilta tulleita. Esim. Leppäkorvesta lähtevältä bussilta on hyvät junayhteydet Korsosta. 8.57 lähtevästä bussista junaan vaihtamalla on Helsingissä 9.37. Tuo bussivuoro on Hakaniemessä yleensä noin 9.45. Esimerkistä näemme, kuinka noinkin pitkällä linjalla bussi on junayhteyttä hitaampi ainoastaan aivan keskustaan menijöille.

Mielestäni näin laajamittaiselle liityntäliikenteelle ei ole edellytyksiä ainakaan ennen Pisara-radan toteutumista joskus tulevaisuudessa.

Toisaalta K-junat ovat jo nykyäänkin varsin täynnä Helsingin päässä. Miten mahtavat lisämatkustajat mahtua niihin?

Eräs linja vielä. 731 siirto pois moottoritieltä voitaisiin välttää palautamalla linja 733 Kerava-Ahjo-Helsinki. Tulisi paljon uusia yhteyksiä. Jokiniemen kohdalle suunniteltu moottoritiepysäkki toisi kätevän yhteyden 731/61 Korsosta Hakunilan ja Mellunmäen suuntiin, kumminkin edellyttäen ettei Tikkurila-Mellunmäki -välille suunniteltu 20 min vuoroväli toteudu.
 
Täytyy kyllä ihmetellä, että miksi suurten aluekeskusten yhteyksiä on pätkitty vailla mitään kunnon syytä. Runkolinjan 61 lisäksi nykyiset linjat 52 ja 87 katkaistaan Korson päässä Peijaksen sairaalalle, joka tarkoittaa sitä, että Hakunilasta ja Myyrmäestä suorat yhteydet Korsoon häviävät uusien linjojen 57 ja 59 muodossa.

Eli Korsosta Myyrmäkeen tai Hakunilaan matkustaessa olisi mentävä junalla vähintään Koivukylään, josta sitten edelleen busseilla 57 tai 59. Mutta olisi kenties järkevämpää matkustaa junalla Tikkurilaan asti, josta sitten eteenpäin tiheästi liikennöitävillä linjoilla 50 ja 62/68 edelleen Myyrmäkeen ja Hakunilaan. Tällöin tuskin 57:lle ja 59:lle ei kovin suuria matkustajamääriä tulisi, ellei linjoja jatkettaisi Korsoon.
 
Ytv:n keskustelusivuilla keskustellaan kyseistä suunnitelmasta
Tässä on yksi esimerkki
Hei! Tässä asun sairaalan lähiseudulla ja olen katsellut bussirallia Peijaksen ympärillä, sairaalaan on matkaa Rekolan asemalta n.400m ja Asolanväylältä n.100m, ihmettelen pitääkö jokaisen bussin kiertää sairaalan ympyrä, uskoisin että suurin osa jaksaa kulkea Asolanväylältä!
.

Sanokaa tekin oma painavasananne tässä http://www.ytv.fi/keskustelu/forums/ kyseisessä osoitteessa
 
Poikittaisliikenteessä olisi hyvä huomioida Vuosaaren sataman valmistuminen vuonna 2008. Ainakin osa Mellunmäkeen tulevista linjoista tulisi jatkaa satamaan asti. Tikkurilasta Hakunilan kautta tuleva linja (suunniteltu 62) voisi olla tällainen. Osa vuoroista voisi tietenkin päättyä edelleen Mellunmäkeen.

Yhteydet Viikkiin ja Kumpulaan ovat tärkeitä alueilta, joilla asuu paljon opiskelijoita. Ehdutuksessa tarjotaan Tikkurilasta Rautatientorille Tuusulanväylää menevää linjaa 612, mutta mielestäni tämän sijaan tulisi tarjota Lahdenväylää kulkeva versio. Sellainen, joka kulkee Jokiniemen kautta. Tämä linja voisi lähteä jostain Tikkurilan länsipuolelta. Suunniteltu 734 ei palvele tarpeeksi hyvin koko Havukoskea, jossa varmasti asuu melkomoinen määrä opiskelijoita. Asuukohan Mikkolassa paljon opiskelijoita? Kyllä 731 olisi kuitenkin hyvä koukata tulevaisuudessakin Mikkolan kautta.

Lopuksi hieman erilainen reittivaihtoehto Helsingin päässä linjalle 453. Se voisi lähteä Salmisaaresta Ruoholahdesta ja kulkea Kampissa Kauppakorkeakoulun ohi ja siitä Meilahden sairaalan läheltä Mannerheimintielle normaalireitilleen. Vantaan puolella tämä linja voisi kulkea sekä Myyrmäen ja Martinlaakson läpi, jolloin ei välttämättä tarvita linjaa 452.
 
Lopuksi hieman erilainen reittivaihtoehto Helsingin päässä linjalle 453. Se voisi lähteä Salmisaaresta Ruoholahdesta ja kulkea Kampissa Kauppakorkeakoulun ohi ja siitä Meilahden sairaalan läheltä Mannerheimintielle normaalireitilleen. Vantaan puolella tämä linja voisi kulkea sekä Myyrmäen ja Martinlaakson läpi, jolloin ei välttämättä tarvita linjaa 452.
Mielenkiintoinen idea. 452:n ja 453:n yhdistäminen olisi varmasti ainakin ruuhka-ajan ulkopuolella järkevää - tosin vuorovälin varsinkin iltaisin pitäisi olla tiheämpi kuin nykyisin 453:n tai 452:n, toki varmaan harvempi kuin linjojen yhteinen vuoroväli. Linjastosuunnitelman mukaanhan esim. Louhelasta ei uudistuksen mukaan ole lainkaan bussiyhteyttä Helsinkiin.
Jatkaakohan 452K tai joku vastaava nykyisellä reitillään? Varsinkin arki-iltaisin puolen yön aikaan bussi on kuitenkin Louhelan ainoa yhteys Helsingistä (viimeinen juna lähtee 23:30).
 
Uudessa suunnitelmassa on tosiaan toteuttettu verkostomaista linjastorakennetta, jota pääkaupunkiseudulla on tarkoitus soveltaa tulevaisuudessa enemmänkin.

Hyvä, että on sovellettu. Vantaan nykyinen bussilinjasto on toteutettu linja linjalta, joten linjat eivät nivelly toisiinsa optimaalisesti. Resursseja jopa haaskataan paikka paikoin ajamalla busseja toisaalla perättäin ja toisaalla taas liian harvoin. Kartanonkosken osalta suunnitelma vaikuttaa oikein hyvältä, vuoroja tulee lisää ja yhteys saadaan alueen sisältä lentoasemalle.

Tulee huomioida se, että Vantaan työpaikkaomavaraisuus on nykyään 100% ja vantaalaiset käyvät sankoin joukoin töissä myös omassa kaupungissaan. Helsingin keskustan merkitys on arvatenkin suhteellisesti vähentynyt. Kun Vantaan sisäiset yhteydet eivät nyt pelaa, ihmiset kulkevat autoilla. Vantaan linjojen parantaminen auttaisi tähän.

Liityntää voi olla Helsingin keskustan suuntaan, mutta sen hyväksyttävyyttä parantaisi suuresti, jos Pisara toteutettaisiin ennen Vantaan suurliitynnän toteuttamista. On kiva päästä junalla muuallekin keskustassa kuin Kaisaniemen puiston laidalle.
 
Vantaan nykyinen bussilinjasto on toteutettu linja linjalta, joten linjat eivät nivelly toisiinsa optimaalisesti.
Ei täällä Vantaalla nyt sentään linja linjalta ole rakennettu bussilinjastoa.
Vantaalla kaupunkikuva on vain muuttunut niin paljon etenkin lentoaseman eteläpuolella, että linjastoa on ollut ajan myötä pakkokin muuttaa ajan tarpeita paremmin vastaavaksi. Viimeisin iso remontti tehtiin kesäliikenteen alussa 1992, kun käytännössä koko sisäinen liikenne pistettiin uusiksi - ja numeroitiinkin uusiksi. Sen jälkeen on tehty alueittaisia isoja muutoksia esim. Korsossa elokuussa 1995 ja Hakunilassa sekä Kuninkaanmäessä elokuussa 1998. Ehkä nyt Keravan YTV -alueeseen liittymisen jälkeen olisi taas tehtävä hieman isompaa hiomista linjastossa: nyt linjat päättyvät töksähtäen tuon(kin) kunnanrajan tuntumassa.

Olikos se muuten tämän vuoden helmikuussa, kun tuo uusi linjastosuunnitelma julkistettiin? (Vihaiset) mielipidekirjoitukset Vantaan Sanomien mielipidepalstalla jatkuvat vielä 2kk myöhemminkin tästä aiheesta...
 
Viimeisin iso remontti tehtiin kesäliikenteen alussa 1992, kun käytännössä koko sisäinen liikenne pistettiin uusiksi - ja numeroitiinkin uusiksi.

Miksi Vantaalla on tehty näin isoja linjastoremontteja, mutta Helsingissä samat linjat ovat kulkeneet jo 1970- ja 1960-luvuilta saakka? Helsingissäkin on rakennettu uusia alueita, mutta vanhoilla alueilla linjat ovat pysyneet muuttumattomina, numerointi on vain vaihtunut postinumerouudistuksen aikaan 1970-luvulla. Silti linjat ovat käytettyjä. Vantaalla käyttö on vähäisempää. Säästöjen tulosta? Onko Vantaalla ollut ikinä, ennen mahdollisia säästöjä, Helsingin kanssa vertailukelpoista vuorotarjontaa?
 
Miksi Vantaalla on tehty näin isoja linjastoremontteja, mutta Helsingissä samat linjat ovat kulkeneet jo 1970- ja 1960-luvuilta saakka? Helsingissäkin on rakennettu uusia alueita, mutta vanhoilla alueilla linjat ovat pysyneet muuttumattomina, numerointi on vain vaihtunut postinumerouudistuksen aikaan 1970-luvulla.

Eipä ole Helsingissä ollut juuri tarvetta muutella linjoja kun keskusta on pysynyt koko ajan samassa paikassa. Vantaalla taasen on rakennettu isoja keskuksia (Tikkurila, Myyrmäki), joiden myötä reittejä on sitten muuteltu. Eipä tosin taida Helsingissäkään montaa linjaa olla jotka ajaisivat nykyään täysin samaa reittiä kun 30 vuotta sitten. Ja aika tehokkaasti Helsingin puoleltakin on kaikki S, X ym. erikoislinjat kuopattu. Joskus Pohjois-Vuosaarestakin pääsi 20 minuuttiin keskustaan, ja Alppilaan vaihtamatta :)
 
Helsingissäkin on rakennettu uusia alueita, mutta vanhoilla alueilla linjat ovat pysyneet muuttumattomina, numerointi on vain vaihtunut postinumerouudistuksen aikaan 1970-luvulla.
Postitoimipaikkojen numerot otettiin käyttöön Helsingissä kyllä jo 1.1.1966, muistattehan? Oli aikamoinen rituaali se pysäkkikilpien vaihto! Ensin laitettiin tarroja vanhojen numerokilpien päälle. Pysäkkikilvet olivat neliskanttisia numeropeltejä. Sittemmin vuoden mittaan tuli kilpimaalaamosta maalattuja uusia kilpiä.

Siihen muutokseen liitettiin siis HKL:n sinisten bussien linjanumeroiden muutos. Yksityisten linjat saivat myös systeemiin sopivat linjanumerot ensi kertaa. Esim STA:n K-linja Munkkiniemi- Pohjois-Haaga -Suursuo-Kallio-Kruununhaka sai numeron 51, koska kulki Alppilan (Hki 51) kautta.

Siis 1966 alussa esim. postitoimipaikka "Maunula" muuttui "Helsinki 63:ksi". Sinne suuntaan kulkenut linja 55 muuttui 63:ksi. Toimipaikan eteen laitettu varsinainen postinumero otettiin käyttöön kaikkialla Suomessa n. 1972 (esim. 00630 Helsinki 63).
 
YTV:n Vantaan linjastouudistus

Kuulin huhun, että uudistuksen "pääarkkitehti" olisi menehtynyt sairauskohtaukseen. Surullista. Otan osaa omaisten suruun!
Pitääkö paikkaansa?
 
Viimeksi muokattu:
Takaisin
Ylös